Tuen tarve – lapsen ongelma vai lapsen ja ympäristön vuorovaikutussuhde?

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Vieraskynässä Noora Heiskanen

Teksti pohjautuu kirjoittajan artikkeliin Heiskanen, N., Alasuutari, M. & Vehkakoski, T. (2018). Positioning children with special educational needs in early childhood education and care documents. British Journal of Sociology of Education. Artikkeli on vapaasti luettavissa tästä. 

Tuen tarpeiden tunnistaminen ymmärretään usein neutraalina prosessina, jossa olemassa olevat tosiasiat lapsen tilanteesta ja haasteista tunnistetaan ja niihin kohdistetaan tarvittava tuki. Tuen tarpeiden tunnistamisessa on kuitenkin, enemmän tai vähemmän tiedostaen, aina kyse myös lapsen sosiaalistamisesta varhaiskasvatuksen ja laajemmin yhteiskunnan normeihin (ks. Rose 1999). Näin ollen tuen tarpeiden tunnistaminen on aina sidoksissa vallitseviin varhaiskasvatuksen ja yhteiskunnan arvioihin, kulttuuriin ja käsitykseen siitä, mikä milloinkin ymmärretään hyväksi ja tavoiteltavaksi lapselle (Miller & Rose 2008; Parding & Liljegren 2016; Pihlaja, Sarlin, & Ristkari 2015; Sandberg, Lillvist, Eriksson, Björck-Åkersson, & Granlund 2010; Vehmas 2010). Esimerkiksi lapsen itsenäisyyden ja sopeutumiskyvyn vahva korostaminen ja arvostaminen ovat vallitsevia, usein tiedostamattomista yhteiskunnallisista arvoista, joihin tuen tarpeiden tunnistaminen pohjautuu (ks. Smith, 2012).

Jatka lukemista ”Tuen tarve – lapsen ongelma vai lapsen ja ympäristön vuorovaikutussuhde?” →

Vieraskynässä ensi viikolla Noora Heiskanen

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon

Ensi viikolla tarkastellaan miten lapsen tuen tarvetta kuvataan pedagogisissa asiakirjoissa. Kirjoituksessa pohditaan onko tuen tarve lapsen ongelma vai ympäristön ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde. Teksti pohjautuu artikkeliin Heiskanen, N., Alasuutari, M. & Vehkakoski, T. (2018). Positioning children with special educational needs in early childhood education and care documents. British Journal of Sociology of Education.

Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Noora Heiskanen” →

Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

hallitus_kes_kuu-2018_1200x630.jpg

Lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys. Aikuisjohtoisuus. Termejä, joita on kasvatuksen ja opetuksen kentästä puhuttaessa käytetty paljon, mutta niiden merkitykset eivät välttämättä ole kaikille selkeät. Jatka lukemista ”Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana” →

Vieraskynässä ensi viikolla SOOL

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon

Opetuksen ja kasvatuksen kentällä peräänkuulutetaan usein lapsilähtöisyyttä ja moititaan aikuisjohtoisuutta. Sen lisäksi lapsilähtöisestä ja aikuisjohtoisesta toiminnasta saatetaan puhua yhden janan ääripäinä vaikka asia ei olekaan näin. Muun muassa näihin käsitteisiin liittyvän problematiikan vuoksi näiden käsitteiden sijaan on alettu käyttämään enemmän osallisuuden sekä pedagogisen johtamisen ja opettajajohtajuuden käsitteitä. Näiden termien avulla halutaan korostaa pedagogiikan merkitystä sekä huomioida jokaisen lapsen mahdollisuus vaikuttaa eli olla osallinen siinä ryhmässä jossa lapsi elää. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla SOOL” →

Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä

Kautta historian päiväkotitoiminta Suomessa on ollut erilaisista ideologisista kamppailuista ja ristikkäisistä intresseistä syntyneiden jännitteiden värittämää. Niihin ei ole löytynyt ratkaisua vuosikymmenten aikana. Kaksi implisiittisesti jatkuvasti päiväkotien arjessa läsnä olevaa kamppailua ovat ylitse muiden: toinen on päiväkotihoidon ja kotihoidon vastakkainasettelu, toinen työtehtävien jäsentymättömyys ja moniammatillisuuden kirjava tulkinta. Jatka lukemista ”Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus” →

Vieraskynässä ensi viikolla Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon:

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Sen merkitys tasa-arvoa ja oppimistuloksia parantavana instituutiona on kansainvälisten tutkimusten mukaan kiistaton. Varhaiskasvatuksen asema koulutuspolun osana on vahvistunut hallinnonalan siirryttyä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Viimeistään nyt varhaiskasvatuksen luonteva vertailukohta on perusopetus, ei kotihoito. Parhaillaan eduskunnassa oleva uusi varhaiskasvatuslaki selkeyttää osaltaan varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja säätää toimenpiteistä, joilla varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Laki yhdessä velvoittavan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan kanssa vahvistaa varhaispedagogiikkaa ja selkiyttää myös henkilöstön kelpoisuus- ja osaamisvaatimuksia. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä” →

Suhdelukuselvitys (pdf)

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Lataa tästä suhdelukuselvitys (julkaistu 1.6.2018)

Suhdelukuselvitys 2018

suhdelukuselvitys

Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi. Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset” →

Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta on usein mitattu kuntien toimesta seuraamalla kasvattaja-lapsi suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Suhdelukuihin pohjautuva käyttöasteen laskeminen ja sen maksimaalinen tavoittelu aiheuttaa lieveilmiöitä, joita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

  • Reaaliaikaisen käyttöasteen seurannan puuttuminen aiheuttaa laittoman tilanteen päiväkodissa päivittäin.
  • Suhdelukujen laskenta tehdään yksiköittäin ja päivätasolla.
  • Käyttöastetta pyritään parantamaan liikuttamalla lapsia ja henkilökuntaa sekä joustamalla työajoissa. Sijaisia ei palkata tai niiden hankinta jätetään viime tippaan.multicolored abacus photography

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan” →

Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Tulosvastuullisuus on alkanut näkymään päiväkodin arjessa ja siihen on tullut tilivelvollisuuden piirteitä. Tehostamistoimenpiteiden ongelmana kuitenkin on, ettei sen vaikutuksia ole arvioitu. Tehostaminen häiritsee toiminnan toteuttamista ja kuormittaa lapsia. Näitä vaikutukset ja niiden sivuvaikutukset tulisi myös arvioida. (Paananen, 2017.) Tehostaminen voi aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia kuin säästöjä. YK:n suositusten mukaan lapsia koskevissa päätöksissä tulisi aina tehdä arviot toimenpiteiden vaikutuksista (STM, 2008).

Varhaiskasvatus on lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa ainoastaan ollessaan laadukasta.

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat” →