Lapset, joiden ääriviivat katoavat?

Väitöstutkimukseni (Paananen 2017a) aikana huomioni kiinnittyi lapsiin, joiden aloitteet jäivät päiväkodin arjessa osin näkymättömiin: lapsiin, joita ei kuulla, joiden piirustuksia ei ihailla, ja joiden kasvun kansiot ovat enimmäkseen tyhjiä. He eivät olleet välttämättä erityisen ujoja eikä heitä myöskään tarkoituksella jätetty huomion ulkopuolelle. Tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien henkilökunta teki yleisesti ottaen paljon töitä sen eteen, että lasten näkökulma tulisi huomioiduksi. Miksi kuitenkin osa lapsista tulee ulossuljetuksi? Jatka lukemista ”Lapset, joiden ääriviivat katoavat?”

Ryhmäsensitiivisyys varhaiskasvatuksen keskiöön

Vieraskynässä Sivi Harkoma

Tässä kirjoituksessa tuon esiin oman väitöstutkimukseni keskeisiä teemoja, jotka koen tärkeänä osana varhaiskasvatuksessa tapahtuvaa aikuisen ja lapsiryhmän välistä vuorovaikutusta. Tutkimusaiheenani on varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagoginen sensitiivisyys ja sen kehittäminen PedaSens-intervention avulla. PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmän tutkimusta, ja sitä on kehitetty suomalaisissa päiväkodeissa useiden vuosien ajan. Pilottitutkimus julkaistiin vuonna 2016, minkä jälkeen tutkimus on laajentunut useaan eri kaupunkiin Suomessa. Tutkimusta tehdään edelleen aktiivisesti ja tulokset julkaistaan lähitulevaisuudessa kansainvälisten tutkimusartikkelien muodossa. Jatka lukemista ”Ryhmäsensitiivisyys varhaiskasvatuksen keskiöön”

Vieraskynässä Sivi Harkoma

Ensi viikon kirjoitukseni muodostuu pedagogisen ryhmäsensitiivisyyden teoriaan ja käytäntöön kytkeytyvistä teemoista, joita käsittelen väitöstutkimuksessani osana Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen tutkimusryhmän tutkimusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstön vuorovaikutuksen laadulla on tutkitusti keskeinen merkitys lapsen itsesäätelytaitojen kehitykselle ja sitä kautta myös myöhemmälle kehitykselle ja koulumenestykselle. Siksi koen, että lapsiryhmissä tapahtuva vuorovaikutus tulisi nostaa entistäkin keskeisempään asemaan osana pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta.

Sivi Harkoma

Olen 31-vuotias tohtoriopiskelija Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta, jossa toimin myös osa-aikaisena yliopisto-opettajana. Lisäksi olen Suomen Theraplay-yhdistys ry:n hallituksen jäsen. Tutkimustyön lisäksi sydäntäni lähellä ovat luonnossa liikkuminen, ratsastus, matkailu sekä kulttuuri taiteen, musiikin ja elokuvien muodoissa.