Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi.

boy child childhood class

Suhdeluvut ovat ryhmäkoko. Ne ovat mittari, jolla varhaiskasvatusta voidaan lasketa. Jokaisessa mittarissa, kuten myös suhdelukujen laskemisessa, on hyvät ja huonot puolensa. Suhdelukujen avulla pystytään muodostamaan monenlaisia ryhmiä ja ottamaan huomioon alueen paikallisen varhaiskasvatuksen tarpeet. Suhdelukujen avulla voidaan reagoida lapsikoostumukseen ja näin se tekee ryhmistä joustavampia. Ne luovat raamit ryhmä- ja henkilöstörakenteelle. Näiden raamien kanssa tasapainoilu puolestaan haastaa koko toiminnan toteuttamista. On tärkeää, että ryhmäkoot pysyvät kurissa, mutta vielä tärkeämpää on, että henkilöstö on pysyvää ja pedagoginen toiminta voidaan turvata. Tiukka tehokkuusajattelu yhdessä suhdelukulaskennan kanssa luovat paljon ennakoimattomia tilanteita, jolloin suunniteltua toimintaa ei voida toteuttaa. Tämä samalla rasittaa työntekijöitä ja vaikuttaa myös suoraan tai välillisesti lapsiin sekä heidän hyvinvointiinsa.

Kenen vastuu?

Käyttöasteiden ohjatessa päiväkodin toimintaa, on huomionarvoista pohtia, kenen vastuulla on työnorganisointi varhaiskasvatuksessa. Henkilökunnan sijoittaminen lasten suhdelukujen mukaan on päiväkodin johtajan vastuulla. He vastaavat päiväkodin toiminnasta ja heidän tehtävänään on huolehtia toiminnan turvallisuudesta.  (Färkkilä, Kahiluoto & Kivistö, 2006; Siitonen, 2011; Salmi, Huttunen & Yli-Pietilä, 1996.) Tiukka budjetti on johtanut siihen, että sijaistarvetta tarkastellaan nykyään tiukemmin kriteerein. Käytännössä budjetin ylityksen kohdalla päiväkodin johtajat ovat ottaneet käyttöön sijaiskiellon, jolloin he määräävät, että löysän kevään jälkeen syksyllä ei saa ottaa enää sijaisia. (Salmi, Huttunen & Yli-Pietilä, 1996.) Selvityksessämme nousi esiin, että sijaisjärjestelyt ovat kirjavat. Samaa on se, että päiväkodissa olevat avustajat, päiväkotiapulaiset ja opiskelijat saattavat toimia sijaisena. Heille ei tosin makseta korvausta sijaistamisesta. Toisena yleinen menettelytapa on, että päiväkodin työntekijät sijaistavat toinen toisiaan. Lapsimäärän vaihdellessa ryhmissä aikuiset siirtyvät sinne, missä on enemmän lapsia. Vastaajat ilmoittivat myös, että sijaistamaan joutuu lähtemään oman päiväkodin toiseen ryhmään, toiseen päiväkotiin tai kunnan/kaupungin sisällä toiseen päiväkotiin.

photo of woman teaching

Henkilöstön työhyvinvoinnin varmistajana päiväkodin johtajan vastuulla on henkilöstön riittävyys, ammattitaito ja jaksaminen. Johtajan tulee mahdollistaa paras mahdollinen varhaiskasvatus ja kommunikoida omalle esimiehelleen arjen epäkohdista. (Siitonen, 2011.) Tehokkuuden tavoittelun nurjana puolena ovat työn suuri kuormittavuus. Liian suuret vaatimukset itsen ja työn suhteen leimaavat myös päiväkotityöntekijöitä. (Salmi, Huttunen & Yli-Pietilä, 1996).

Päiväkodin johtajan rooli nousee tärkeäksi. Hänen tulee pohtia, kumpaa arvoa hän priorisoi ja mihin suuntaan hän haluaa yksikköänsä viedä (Mäntynen, 2014). Kyseessä on numerojohtamisen ja lapsijohtamisen -dilemma, jonka päiväkodin johtajan tulee ratkaista budjettia hallitessaan (Cuban, 2001). Kyselyn analyysissa nousi esille, että työntekijät ovat varsin epätasa-arvoisessa tilanteessa suhteessa toisiinsa. Erot suhdelukujen ylittymisissä olivat yksikkökohtaisia ja suurta vaihtelua oli kuntien sisällä. Aina sijaisia ei ollut saatavilla, mutta johtaja saattoi niitä silti aktiivisesti etsiä. Useassa vastauksessa puolestaan kävi ilmi, että sijaista ei hankita tai sijainen pyritään hankkimaan vasta viime tipassa.

Keskeiset tulokset

Kyselyn analyysissa nousi esille, että työntekijät ovat varsin epätasa-arvoisessa tilanteessa suhteessa toisiinsa. Erot suhdelukujen ylittymisissä olivat yksikkökohtaisia ja suurta vaihtelua oli kuntien sisällä. Aina sijaisia ei ollut saatavilla, mutta johtaja saattoi niitä silti aktiivisesti etsiä. Useassa vastauksessa puolestaan kävi esille, että sijaista ei hankita tai se pyritään hankkimaan vasta viime tipassa.

toys letters pay play

Selvityksemme mukaan erilaisia ikäkoostumuksia lapsiryhmien muodostamiseen löytyi 23 kpl. Yleisimpinä olivat 1-3-vuotiaiden, 3-5-vuotiaiden sekä 6-vuotiaiden esiopetusryhmä. Suhdeluvut takasivat myös erityislasten integroinnin ryhmään. Tosin erityislasten suhdeluvut vaihtelivat kunnittain ja työntekijät kokivat haasteena ne lapset, joiden prosessi oli kesken. He kuormittivat ryhmää, vaikka tämä ei näkynyt vielä suhdeluvuissa. Selvityksessämme nousi esiin, ettei varhaiskasvatuksen henkilökunnalla ole tietoa suhdeluvuista ja osa vastaajista ei tiennyt, montako kasvatusvastuullista työntekijää tai paljon ryhmän suhdeluku on. Tämä nostaa esiin huolen, ylittyvätkö suhdeluvut todella, jos niitä ei osata laskea. Suhdelukujen laskeminen varhaiskasvatuksessa on huono mittari siinä suhteessa, että kaikki siihen vaikuttavat osa-alueet (lapsien läsnäolo, työntekijöiden läsnäolo) ei ole varhaiskasvatuksen käytössä. Alle 3-vuotias lapsi on noin 100 päivää sairaana vuoden aikana. Tätä ei ole otettu huomioon suhdelukuja laskettaessa. Myös henkilökunnan sairastuminen on ennakoimaton poissaolo, jota ei voida ennustaa.

Näistä huolimatta suhdelukujen laskemiseen vaikuttaa lasten läsnäolo. Selvityksessämme selvisi, että huoltajien mahdollisuus valita lapsen varhaiskasvatuksessa oloaika, on luonut monenlaisia sopimuksia. Selvityksessämme puhuttiin vapaapäiväläisistä, sopimuslapsista ja tuntilapsista. Lapset ovat siis vähemmän paikalla kuin kokopäiväinen ja kokoaikainen lapsi. Tämä vaikuttaa myös suhdelukuihin ja näissä ryhmissä on aina vajetta. Kunnat ovat tähän vastanneet lisäämällä lapsia ryhmiin, jolloin suhdeluvut ylittyvät. Tämä selitetään tilapäisellä ylityksellä joka ei ole tilapäinen vaan koko vuoden mittainen järjestely. Ryhmäkoon tuominen lakiin ei tuonut tähän helpotusta, vaan pikemminkin lisää säätöä. Lapsiryhmiä ei pystytä täyttämään täyteen, koska lasten sopimukset ovat vaihtelevat. Näin ollen jatkuva vaje laskee käyttöastetta ja tulkitaan, että päiväkodissa ei ole riittävästi lapsia.

Mitä asialle voi tehdä?

alphabet class conceptual cube

Ehdotamme seuraavia muutoksia varhaiskasvatuslakiin, asetukseen lasten päivähoidosta ja käytäntöihin varhaiskasvatuksessa.

1) Yhtenä lain suurimmista heikkouksista pidetään “tilapäinen ylitys” lauseketta. Tähän ehdotamme, että tilapäisyyden kesto määriteltäisiin ja erityisissä tilanteissa, kuten vanhemman työllistyminen, tilapäisyys voisi kestää maksimissaan puoli vuotta. Tänä aikana varmasti päiväkodin suhdeluvut tasoittuvat luonnollisesti lasten kasvaessa.

2) Olisi tärkeää, että suhdelukujen laskeminen ja tietoisuus lasten kertoimista olisi ryhmän työntekijöillä. Ryhmien tarkempi suunnittelu ja esimerkiksi vapaapäivien sijoittelulla saadaan ryhmäkoko pysymään lain vaatimalla tasolla.

3) Myös lasten hoitoaikojen ilmoittaminen ja työvuorot tulisi luoda niiden pohjalta. Jos halutaan, että suhdeluvut eivät ylity aamuisin ja iltapäivisin, tulisi lasten hoitoajat olla pohjana työvuorosuunnittelulle. Suhdeluvut lasketaan koko päiväkodin tasolla, näin ollen tietoisuus aamun “yhteisvastuu” -ajasta, kuten selvityksessämme ilmeni eräässä päiväkodissa tehtävän. Tämä loisi ymmärrystä siitä, että suhdeluvut eivät ylity, koska niiden ei tarvitse ryhmätasolla päteä, vaan päiväkodin.

4) Suhdeluvut ja henkilöstön läsnäolo päiväkodissa tulisi kirjata todenmukaisesti. Puolipäiväiseen koulutukseen osallistuva henkilö on puolikkaan verran työssä. Suhdelukujen ylityksestä tulisi seurauksia.

5) Jokaiseen päiväkotiin selkeät toimintatavat, miten toimitaan kun lapsia on pois tai kun aikuisia on pois. Lisäksi suosittelemme vakituisia kunnan omia sijaisia, jotka olisivat työntekijöille ja lapsille tuttuja.

6) Avustajille riittävä korvaus sijaistaessaan hoito- ja kasvatusvastuullista henkilöä.

Pois pelkästä suhdelukujen tuijottamisesta

Selvityksessämme ilmene myös, että suhdeluvut eivät ohjanneet jokaisen päiväkodin ryhmärakennetta, vaan pedagogiset ratkaisut nousevat esiin. Ryhmiä ei täytetty täyteen, koska ryhmissä oli erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Myös lasten ollessa pois ryhmästä, ei yhdestä ryhmästä tarvinnut lähteä sijaistamaan, koska ryhmä oli pedagogisesti haastava ja ryhmälle oli annettu työrauha päiväkodin johtajan toimesta. Myös työntekijän ollessa koulutuksessa, sijaisen hankkiminen pohjautui ryhmän toimintasuunnitelmaan.

Suhdelukuselvityksen voit ladata tästä: Suhdelukuselvitys 2018

desk-pencil-draw-table-159686.jpeg

Palautetta ja kommentteja voit lähettää sähköpostitse:
tutkittuavarhaiskasvatuksesta(at)gmail.com tai lähetä kommentti.

2 thoughts on “Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

Add yours

  1. Kirjoittaja puhuu arjessa tapahtuvasta henkilökunnan ja lasten suhdelukujen optimoinnista. Se on hyvä ja toimiva ratkaisu rakenteellisesti.
    Varhaiskasvatuksen ammatillistumisen myötä aikaa tarvitaan paljon työn suunnitteluun ja organisointiin. Optimaalista olisi, jos tämä pystyttäisiin huomioimaan resursoinnissa.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: