Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat

Tulosvastuullisuus on alkanut näkymään päiväkodin arjessa ja siihen on tullut tilivelvollisuuden piirteitä. Tehostamistoimenpiteiden ongelmana kuitenkin on, ettei sen vaikutuksia ole arvioitu. Tehostaminen häiritsee toiminnan toteuttamista ja kuormittaa lapsia. Näitä vaikutukset ja niiden sivuvaikutukset tulisi myös arvioida. (Paananen, 2017.) Tehostaminen voi aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia kuin säästöjä. YK:n suositusten mukaan lapsia koskevissa päätöksissä tulisi aina tehdä arviot toimenpiteiden vaikutuksista (STM, 2008).

Varhaiskasvatus on lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa ainoastaan ollessaan laadukasta.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen sosiaalista, kognitiivista (ks. myös Camilli, 2009), emotionaalista, motorista ja kielellistä osaamista, kun taas heikkolaatuisen varhaiskasvatustoiminnan on vaikutukset voivat olla negatiiviset. (Felfe & Lalive, 2018; Melhuish, ym,, 2015; Montie, ym., 2006; Loeb ym., 2004; Vandell & Wolfe, 2000.) Useat tutkimukset osoittavat, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Sylva, ym. (2011) toivat esille, että varhaiskasvatuksen vaikutukset ulottuivat lapsen sosiaalisiin ja tiedollisiin taitoihin lapsen ollessa yksitoistavuotias. Anderson ym. (2003) toivat tutkimuksessaan esille, että varhaiskasvatuksen laatuun keskittyvät ohjelmat paransivat lasten kognitiivisia taitoja, kuten lukivalmiuksia sekä tasoittivat heikommista taustoista tulevien lasten tasoeroja suhteessa muihin lapsiin. Chetty ym. (2010) saivat laajan tutkimuksensa pohjalta selville, että varhaiset taidot lukemisessa ja matematiikassa olivat yhteydessä korkeampaan ansiotasoon.

Useat tutkimukset osoittavat, että laadukas pedagoginen koulutus kehittää laaja-alaisesti varhaiskasvatustoiminnan laatua. Pedagoginen osaaminen lisää aikuisen ymmärrystä lapsen kehitystä ja oppimista kohtaan, auttaa näkemään asioita lapsen näkökulmasta, lisää lapsilähtöisyyttä ja tukee lapsen osallisuutta. (Fukkink & Lont, 2007; Jeon, Buettner & Hur, 2016; Perren, Herrmann, ym., 2017; Taguma, Litjens & Makowiecki, 2012). Osallisuuden, lapsilähtöisyyden sekä lapsen autonomian tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä myönteisen oppimismotivaation rakentumiselle. (Reeve, 2009; Vasalampi, 2017)

child-1439468_960_720

“Jos ärsykkeitä on liikaa lapsen aivot ovat jatkuvassa hälytystilassa”

 

Varhaiskasvatuksen huolenaiheita ovat henkilökunnan vaihtuvuus sekä kiire. Henkilöstön vaihtuvuus vaikuttaa lapseen, aikuiseen sekä koko työyhteisöön. Jatkuvat muutokset vaikeuttavat sosiaalisten suhteiden rakentumista ja rikkovat arkea. Jatkuvat muutokset ja ärsykkeet vaikuttavat lapsen kehitykseen ja luovat levottomuutta. Jos ärsykkeitä on liikaa lapsen aivot ovat jatkuvassa hälytystilassa ja hänen reagointinsa herkistyy. Hyvinvointia mittaavissa tutkimuksissa on tuotu esille, että arjen rikkonaisuus vaarantaa lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä voi heikentää pysyvästi unen laatua. (Määttä & Rantala, 2016; Santangel, 2018.)

Heikko luokkahuonetoimintojen sekä toiminnan suunnittelu on nähty vaikuttavan negatiivisesti työntekijöiden emotionaaliseen hyvinvointiin (Nislin, ym. 2015). Kouluissa kiusaamis- ja väkivaltatapausten todettiin vähentyvän, jos lapsille turvattiin työskentelyyn työrauha (Julin & Rumpu, 2018). Myös pysyvät ihmissuhteet on todettu lapsen kehitykselle tärkeiksi. Lapsi tarvitsee turvallisuutta sekä pysyvyyttä suotuisan kehityksen tukemiseksi. Työntekijöiden yksiköiden välinen siirtely tai tilapäislasten käyttäminen eivät täytä yhteisön määritelmän kriteerejä. Yhteisöllisyys ja ryhmään kuuluminen ovat lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. (Hännikäinen & Rasku-Puttonen, 2006; Juutinen, 2018; Köngäs, 2018; Määttä & Rantala, 2016.) Ryhmästä toiseen siirtyminen voi sopia itsetunnoltaan vahvoille lapsille, mutta epävarmoille lapsille siirtymiset voivat kuitenkin olla epäsuotuisat. Jatkuvat siirtymiset vaikeuttavat myös aikuisten pitkäjänteistä yhteistyötä, toiminnan suunnittelua ja arviointia. (Määttä & Rantala, 2016.) Yhdysvalloissa tehty laaja tutkimus nostaa esille opettajien vaihtuvuuden vaikutukset kouluympäristössä. Tutkijat huomasivat, että vaihtuvuus vaikutti sekä työyhteisöön että opetuksen tehokkuuden heikkenemiseen. Opettajien vaihtuvuus vaikutti myös oppilaiden koulutyöskentelyyn sekä -suoriutumiseen negatiivisesti; etenkin niiden lasten kohdalla, jotka olivat koulussa useamman vuoden ja joutuivat jatkuvasti kokemaan näitä muutoksia. (Ronfeldt, ym. 2013.)

pacifier-3405756_960_720

“Heckman on laskenut, että varhaiskasvatuksen tuottoaste heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla on 7-10% vuosittain, koska se lisää sosiaalista, koulutuksellista, terveydellistä ja taloudellista pääomaa sekä vähentää rikollisuutta”

Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus on jätetty huomioimatta, eikä vaikutuksia pyritä arvioimaan laskiessa varhaiskasvatuksen kustannuseriä (STM, 2008; Tämä vahvistettu kuntatyönantajien neuvottelupäälliköltä 4.5.2018, Helsingissä). Varhaiskasvatuksen tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointi on haastavaa (Siltala, 2004), eikä sen taloudellista potentiaalia osata hyödyntää. Kuuluisin arvio varhaiskasvatuksen tuottavuudesta tulee talouden nobelisti James Heckmanilta. Hänen laskelmiensa mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu raha palautuu jopa 7-kertaisena takaisin yhteiskunnalle (ks. kaavio: Yle, 12.3.2018). Heckman on laskenut, että varhaiskasvatuksen tuottoaste heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla on 7-10% vuosittain, koska se lisää sosiaalista, koulutuksellista, terveydellistä ja taloudellista pääomaa sekä vähentää rikollisuutta (Heckman, 2011; 2017).

“Varhainen tuki on huomattavasti tehokkaampaa sekä taloudellisesti kannattavampaa kuin yrittää ratkaista näitä ongelmia myöhemmin” (Heckman, 2017).

Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys korostuu niiden lasten kohdalla, joiden sosioekonominen asema on heikko tai joilla on oppimisen pulmia. Laadukas varhaiskasvatus tasoittaa oppimiseroja ja auttaa heikompia oppijoita saamaan ikätovereitaan kiinni. (Anderson, ym. 2003; Felfe & Lalive, 2018; Melhuish, ym,, 2015; Montie, ym., 2006; Loeb ym., 2004; Vandell & Wolfe, 2000.) Varhaiskasvatukseen osallistumisen on todettu parantavan lapsen mahdollisuuksia saada varhaisempaa tukea oppimis- ja kehityshaasteisiin (Sylva, ym. 2011). 

palikkaleikki

Laadukkaan varhaiskasvatuksen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä, vaikuttavan positiivisesti yksilön ansiokehitykseen aikuisena sekä tukevan korkeampaa kouluttautumista (Campbell, ym.. 2014). Campbell, ym. (2014) toivat esille, että varhaiskasvatuksella on myös positiivinen yhteys yksilön hyvinvointiin ja terveyteen. Opitut terveystottumukset säilyvät ja kulkevat yksilön mukana lapsen varttuessa aikuiseksi saakka.

Sairauspoissaolojen määrä oli kasvanut ja niillä havaittiin olevan yhteys käyttöasteen nousun kanssa

Jos ulkopuolelle jätetään varhaiskasvatuksen vaikuttavuus, tulisi toiminnan tehostamisessa kiinnittää huomiota erityisesti henkilöstön hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentämiseen (Kesti, 2015). Paananen ja Tammi (2017) tutkivat päiväkotien käyttöasteita ja henkilökunnan sairauspoissaoloja kolmen vuoden ajalta 2002-2004. Tutkimuksessa nousi esille, että lasten määrä aikuista kohden oli kasvanut.  Myös sairauspoissaolojen määrä oli kasvanut ja niillä havaittiin olevan yhteys käyttöasteen nousun kanssa. (Paananen & Tammi, 2017.)

Kyselyn tulokset kuitenkin osoittivat, että tehollista työaikaa on pyritty venyttämään siten, että suhdeluvut ylittyvät säännöllisesti (ks. myös Alanko, 2017). Ryhmissä joudutaan toimimaan usein vajaalla miehistöllä, joka puolestaan toiminnan tehokkuutta mitattaessa voidaan nähdä eduksi. Toiminnan tehostaminen on huomattavasti helpompaa mitata kuin varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta. Ehkä sen vuoksi varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta ei pyritä laskemaan. Eri toimenpiteiden vaikutuksia tulisi kuitenkin arvioida lapsen edun, hyvinvoinnin sekä lapsiin vaikuttavien välillisten ja välittömien tekijöiden näkökulmasta (STM, 2008).

pieces-of-the-puzzle-592798_960_720.jpg

Lapsia koskevissa päätöksissä on YK:n Lapsen oikeuksien komitean suositusten mukaan tehtävä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi” (STM, 2008).

Onko lastentarhanopettajalla kuitenkaan aikaa toteuttaa pedagogista prosessia käyttöasteorientoituneessa työkulttuurissa? Ainakin Määttä & Rantala (2016) tuovat kirjassaan esille nimenomaisesti tällaisen toimintamallin haittaavan päivähoidon henkilöstön kykyä suunnitteluun, arviointiin ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. Myös kentällä olevat työntekijät kertovat vaikeuksista pitää suunnitteluaikaansa. Suunniteltua toimintaa joudutaan myös muuttamaan tavalla, joka ei tue ryhmän pedagogiikka ja lasten hyvinvointia. Kasvattajat kuitenkin yrittävät toteuttaa toimintaa muuttuneessa tilanteessa, esimerkiksi tilanteessa, jossa suunniteltuja pienryhmiä ei peruta, mutta leikkiryhmä jää ilman kasvattajaa ja leikin tukeminen ei onnistu (Paananen & Tammi, 2017). Selvityksemme mukaan 62,9% vastaajista vastasi muokkaavansa ja 34,4% vastaajista joutui perumaan suunniteltua toimintaa viikoittain.

”Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan
suunnittelusta, toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden
toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä on
lastentarhanopettajalla.” (Opetushallitus, 2016a)

 

desk-pencil-draw-table-159686.jpegPalautetta ja kommentteja voit lähettää sähköpostitse:
tutkittuavarhaiskasvatuksesta(at)gmail.com tai lähetä kommentti.

 

 

 

Huom. Lähdeluettelo selvityksestä julkaistaan 1.6.2018.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: