Vieraskynässä ensi viikolla SOOL

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon

Opetuksen ja kasvatuksen kentällä peräänkuulutetaan usein lapsilähtöisyyttä ja moititaan aikuisjohtoisuutta. Sen lisäksi lapsilähtöisestä ja aikuisjohtoisesta toiminnasta saatetaan puhua yhden janan ääripäinä vaikka asia ei olekaan näin. Muun muassa näihin käsitteisiin liittyvän problematiikan vuoksi näiden käsitteiden sijaan on alettu käyttämään enemmän osallisuuden sekä pedagogisen johtamisen ja opettajajohtajuuden käsitteitä. Näiden termien avulla halutaan korostaa pedagogiikan merkitystä sekä huomioida jokaisen lapsen mahdollisuus vaikuttaa eli olla osallinen siinä ryhmässä jossa lapsi elää. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla SOOL” →

Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä

Kautta historian päiväkotitoiminta Suomessa on ollut erilaisista ideologisista kamppailuista ja ristikkäisistä intresseistä syntyneiden jännitteiden värittämää. Niihin ei ole löytynyt ratkaisua vuosikymmenten aikana. Kaksi implisiittisesti jatkuvasti päiväkotien arjessa läsnä olevaa kamppailua ovat ylitse muiden: toinen on päiväkotihoidon ja kotihoidon vastakkainasettelu, toinen työtehtävien jäsentymättömyys ja moniammatillisuuden kirjava tulkinta. Jatka lukemista ”Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus” →

Vieraskynässä ensi viikolla Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon:

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Sen merkitys tasa-arvoa ja oppimistuloksia parantavana instituutiona on kansainvälisten tutkimusten mukaan kiistaton. Varhaiskasvatuksen asema koulutuspolun osana on vahvistunut hallinnonalan siirryttyä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Viimeistään nyt varhaiskasvatuksen luonteva vertailukohta on perusopetus, ei kotihoito. Parhaillaan eduskunnassa oleva uusi varhaiskasvatuslaki selkeyttää osaltaan varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja säätää toimenpiteistä, joilla varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Laki yhdessä velvoittavan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet –asiakirjan kanssa vahvistaa varhaispedagogiikkaa ja selkiyttää myös henkilöstön kelpoisuus- ja osaamisvaatimuksia. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä” →

Suhdelukuselvitys (pdf)

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Lataa tästä suhdelukuselvitys (julkaistu 1.6.2018)

Suhdelukuselvitys 2018

suhdelukuselvitys

Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi. Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset” →

Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta on usein mitattu kuntien toimesta seuraamalla kasvattaja-lapsi suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Suhdelukuihin pohjautuva käyttöasteen laskeminen ja sen maksimaalinen tavoittelu aiheuttaa lieveilmiöitä, joita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

  • Reaaliaikaisen käyttöasteen seurannan puuttuminen aiheuttaa laittoman tilanteen päiväkodissa päivittäin.
  • Suhdelukujen laskenta tehdään yksiköittäin ja päivätasolla.
  • Käyttöastetta pyritään parantamaan liikuttamalla lapsia ja henkilökuntaa sekä joustamalla työajoissa. Sijaisia ei palkata tai niiden hankinta jätetään viime tippaan.multicolored abacus photography

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan” →

Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Tulosvastuullisuus on alkanut näkymään päiväkodin arjessa ja siihen on tullut tilivelvollisuuden piirteitä. Tehostamistoimenpiteiden ongelmana kuitenkin on, ettei sen vaikutuksia ole arvioitu. Tehostaminen häiritsee toiminnan toteuttamista ja kuormittaa lapsia. Näitä vaikutukset ja niiden sivuvaikutukset tulisi myös arvioida. (Paananen, 2017.) Tehostaminen voi aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia kuin säästöjä. YK:n suositusten mukaan lapsia koskevissa päätöksissä tulisi aina tehdä arviot toimenpiteiden vaikutuksista (STM, 2008).

Varhaiskasvatus on lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa ainoastaan ollessaan laadukasta.

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat” →

Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4

~ Samuli Ranta ~ 15 kommenttia

Varhaiskasvatustoiminnalle tehokkuusajattelu luo omat haasteensa. Sitä voidaan tarkastella työntekijän ja lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisen sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Asia ei ole uusi, siitä on tehty kyselyjä ja asia on ollut otsikoissa. Sille on vain aina ummistettu silmät ja käännetty selkä.

Vakavai-hanke selvitti lainsäädännön muutosten tuomia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hanke sivuaa lapsiryhmien suhdelukujen päivittäistä ylittymistä. Lapsiryhmät rakennetaan usein siten, että siinä toimii kolme kasvatusvastuullista ja se täytetään lainmukaisten suhdelukujen perusteella. Ongelmaksi kuitenkin tulee, että lasten hoitoajat voivat vaihdella suuresti. Erityisesti henkilöstö oli kokenut ongelmaksi aamu- ja iltapäivät, jolloin päivittäiset ylitykset suhdeluvuissa yleensä tapahtuivat. Liian suuret käyttöastetavoitteet myös koettiin ongelmallisiksi, jolloin säännöllisiä suhdelukuylityksiä tehtiin. Kasvatushenkilöstön määrästä voidaan tilapäisesti poiketa, mutta sitä tilapäisyyttä ei määritellä laissa tarkemmin.  (Asetus lasten päivähoidosta 6§; Puroila & Kinnunen, 2017) Varhaiskasvatushenkilöstön viikoittainen työaika on 38h 45min, mutta lapsi on usein yli 40 tuntia viikossa päiväkodissa, koska useat vanhemmat tekevät pääasiassa kahdeksan tuntisia päiviä. Jatka lukemista ”Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4” →

~ Suvi Kettumäki

Oletko aina miettinyt, mitä tutkimuksia varhaiskasvatuksen alalta on julkaistu? Janoatko tutkimustietoa oman työsi tueksi? Haluatko olla ajan tasalla? Jos vastasit kyllä, niin blogi on juuri sinulle. Istu siis alas, rentoudu ja sukella varhaiskasvatuksen mahtavaan maailmaan. Julkistamme tässä blogissamme joka toinen viikko tutkimusperusteisen kirjoituksen.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on “edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia”. (Varhaiskasvatuslaki)

Blogin tarkoituksena on tuoda esille tutkittua tietoa varhaiskasvatuksesta. Blogi avataan selvityksellä, jossa tuodaan esille käyttöasteajattelun haasteita varhaiskasvatuksessa. Selvitys julkaistaan blogissa useammassa otteessa. Julkaisupäivät ovat 14.5, 18.5, 25.5 ja 1.6. 

Selvityksen jälkeen julkaisemme tutkimuspohjaisen tekstin joka toinen perjantai klo 12.00.