Ihanaa kesää!

Touko-kesäkuussa arvoimme kaksi Varhaiskasvatuksen opettajan kalenteria tarkoituksena vastata teidän esittämiin kysymyksiin meistä tekijöistä ja blogin tekemisestä. Lisäksi halusimme tietää miten lukijat, eli te, olette hyödyntäneet blogia. Suuret kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille ja kommentin laittaneille! 

Blogimme lomailee 3.-31.7. välisen ajan. Tänä aika teemme ylläpitotöitä ja uudistamme blogin ilmettä. Sillä välin voit tutustua arvontoihin osallistuneiden kysymyksiin ja vastauksiin kootusti aurinkoisen uintikuvan jälkeen.

pexels-photo-61129.jpeg

Mistä blogi sai alkunsa?

Blogi sai alkunsa keväällä 2018, kun sitoutumaton asiantuntijaryhmä nimeltään Myyräjoukko teki Suhdelukuselvityksen ja tarvitsi työlleen julkaisualustan. Toisaalta varhaiskasvatus aiheisen blogin perustaminen oli kytenyt Suvi Kettumäen mielessä jo tovin. Lopulta Suvi ja Samuli päättivät yhdistää nämä kaksi polkua yhteen ja syntyi tämä blogi.

Keitä olette ja mitkä on teidän koulutustaustat?

Samppa: Varhaiskasvatuksen opettaja (KM) ja väitöskirjatutkija (väittelee 29.8.2020) Rovaniemeltä. Aikaisemmalta koulutukseltani olen liikuntaneuvoja. Osaamistani olen täydentänyt erityisesti monikulttuurisuuteen, monilukutaitoon, johtamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvillä opinnoilla.

Suvi: Varhaiskavastuksen opettaja (KM) ja varajohtaja Helsingistä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena minulla on varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatusyksiköiden johtamiseen ja varhaiskasvatuksen arviointiin liittyvät aiheet. Olen väsymätön lasten puolesta puhuja!

Karoliina: Varhaiskasvatuksen opettaja (KM) ja varhaiskasvatuksen freelance kouluttaja Espoosta. Opiskelen myös tällä hetkellä VEO:ksi.

Mitä teette ja missä työskentelette tällä hetkellä?

Samppa: Tällä hetkellä työskentelen projektitutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä teen väitöskirjaa. Lisäksi luennoin aktiivisesti. 

Suvi: Olen tällä hetkellä hoitovapaalla varhaiskasvatuksen opettajan ja varajohtajan työstä Helsingin kaupungilla ja teen vauva- ja perheuinnin opettajan töitä.

Karoliina: Teen tällä hetkellä opetusalan seka- ja silpputöitä: Koulutan paljon lähihoitajia ja koulunkäyntiavustajia, teen observointeja Reunamo Educationille, sekä joitain muita opetuskeikkoja. Tämä sopii hyvin opiskelujen oheen.

pexels-photo-1712854.jpeg

Mistä ammennatte iloa ja intoa kehittää varhaiskasvatusta?

Varhaiskasvatus on meille jokaiselle tärkeää ja halu antaa parasta lapsille innostaa kehittämään ja kehittymään paremmaksi varhaiskasvatuksen ammattilaiseksi.

Onko teillä kosketuspintaa varhaiskasvatuksen arkeen työntekijän ts. varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta?

Olemme kaikki toimineet varhaiskasvatuksen opettajina ja olemme enemmän ja vähemmän yhteydessä päiväkoteihin opiskelijoiden, entisten työkavereiden, työn ja omien lastemme kautta.

Mikä sai teidät tekemään blogia? Ja mikä saa teidät jatkamaan blogin tekoa?

Blogi lähti liikkeelle tarpeesta, kun suhdelukuselvitykselle etsittiin julkaisualustaa. Siinä samassa kehittyi ajatus tutkimuspohjaisesti blogista (ks. kysymys 1). Blogi on jatkanut tarinaansa erityisesti saamamme positiivisen palautteen sekä sen suosion vuoksi. Vaikka asia onkin tärkeä, emme olisi jatkaneet blogityötä, jos kirjoituksia ei luettaisi tai emme saisi blogiimme kirjoittajia. Nämä samalla kannattelee ja innostavat meitä työskentelemään blogin eteen.

Kuka valitsee kirjoittajat ja kirjoitusaiheet?

Rekrytoimme kirjoittajia kahdesti vuodessa. Seuraamme alaan liittyvää keskustelua ja tutkimusta, mikä antaa meille ideoita siihen keitä voisimme pyytää kirjoittajiksi. Osa kirjoittajista myös ottaa meihin suoraan yhteyttä. 

Valintakriteerinä on kirjoitusten tutkimuspohjaisuus, joten moni kirjoittajistamme on alan tutkijoita. Muutkin kirjoittajat ovat  tervetulleita ja toivottuja!

Meillä on keväisin ja syksyisin myös gradun tekijöiden kirjoituksia ja joskus (hyvin harvoin) kirjoitamme myös itse blogiin.

Emme päätä kirjoitusten aiheita – asiantuntijat päättävät ne itse. Blogitiimi oikolukee ja kommentoi tekstit, sekä asettaa kriteerit blogitekstille.

Minulla olisi mielessä hyvä aihe blogiinne. Mitä kautta teihin saa yhteyden?

Useimmiten meihin ollaan yhteydessä sähköpostitse tutkittuavarhaiskasvatuksesta@gmail.com tai blogin kautta yhteydenotto lomakkeella. Meille voi laittaa myös TVK-blogin facessa Messenger-viestiä. Välillä yhteyttä on otettu myös henkilökohtaisesti työryhmän jäseniin. Emme pure silloinkaan.

pexels-photo-3188574.jpeg

Miten blogi palvelee lukijoitamme?

Blogille palvelee lukijoitamme työn, opiskelun ja ammatillisen kehittymisen näkökulmista.

Blogin kautta lukijamme ovat löytäneet työhönsä uusia ideoita ja näkökulmia. Blogitekstejämme on jaettu kollegoille töissä ja niistä on käyty yhteistä keskustelua työkavereiden kanssa. Tekstien avulla toimintatapoja on kyseenalaistettu ja ammatillinen kehittyminen on lisääntynyt.

Lukijoiden mukaan blogin lukeminen vahvistaa ammatti-identiteettiä varhaiskasvatuksen ammattilaisena ja herättää kehittämään omaan työtään ja toimintaansa päiväkodissa. He kertovat saavansa pedagogista tukea työhönsä. He poimivat tietoa blogistamme suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen työssään päiväkodissa. 

Blogimme tarjoaa helpon tien takaisin tutkimustiedon ääreen opiskeluvuosinani jälkeen. Lukijamme arvostavat ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen kentältä. Lisäksi olemme alan  opiskelijoille tärkeä tietopankki aihealueiden lähteisiin ja moni lukijamme poimii lähdeviitteistä lisää aiheeseen liittyvää lukemista.

Kuvat: Pexels

Lapsen etua vai aikuisen halua

Vieraskynässä Suvi Kettumäki

Lasten oikeuksien sopimus (myöh. LOS), joka astui voimaan Suomessa vuonna 1991, määrittelee lapsen oikeudet. YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo LOS:n toimeenpanoa sopimusvaltioissa. Komitea julkaisee toimeenpanon tueksi yleiskommentteja, joissa tarkemmin määritellään lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta. Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille alle 18 vuotiaille lapsille. Tässä tekstissä käsittelen lapsen oikeuksien ja lapsen etua varhaiskasvatusikäisten lasten näkökulmasta.

Lasten oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on taata ilmainen koulutus, terveydenhuolto, tasa-arvo ja turva kaikille lapsille. Sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Pohja-ajatuksen lasten oikeuksissa on ajatus lapsesta ainutlaatuisena yksilönä. Samalla tunnistetaan lapsen erilaisuus aikuisesta ja ymmärretään lapsen haavoittuvuus ja suojelun tarve. (Hakalehto 2018.) 

Lapsen edun tarkoituksena on turvata lapsen kokonaisvaltainen kehitys ja hänen oikeuksiensa täysivaltainen nauttiminen. Lapsen etu muodostuu kaikista LOS:n oikeuksista. Aikuisen arvio lapsen edusta ei voi ohittaa lapsen oikeuksien toteutumista eikä lapsen etua voi tulkita lapselle epäedullisesti. (CRC, General comment 14.) Aikuisen halu ei siis saa ohjata lapsen edun tulkintaa. Jatka lukemista ”Lapsen etua vai aikuisen halua”

Ensi viikolla vieraskynässä Suvi Kettumäki

Suvi Kettumäki

Kun tein kansalaisaloitetta varhaiskasvatuksen suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä, törmäsin käsitteeseen lapsen etu. Keskusteluissa lapsen hoitoon liittyviä ratkaisuja perusteltiin lapsen etuna – niin kotihoito kuin varhaiskasvatus olivat lapsen edun mukaisia. Puhuttiin lapsen parhaasta olla kotona ja toisessa keskustelussa toisaalla lapsen paras oli olla varhaiskasvatuksen parissa. Jäin pohtimaan mikä tämä lapsen etu on ja miten sillä voidaan perustella kaikenlaisia ratkaisuja koskien lapsen hoitoa. Ensi viikon teksti on kirjallisuuskatsaus lapsen edusta, sen taustoista ja mitä sillä on tekemistä varhaiskasvatuksen kanssa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Suvi Kettumäki”

Kalenteriarvonta

EDIT: Arvonta suoritettu. Onneksi olkoon Kati A.

 

Arvomme joka kevät Varhaiskasvatuksen opettajan kalentereita. Tänä vuonna arvomme kaikkien kommentoijien kesken yhden kalenterin 18.5.2020 klo 20 mennessä.

Tehtävänäsi on esittää kysymys blogin tekijätiimille kommenttikentässä ja olet mukana kalenteriarvonnassa.

Muista liittää nimesi ja sähköpostiosoitteesi kommenttiin, jotta saamme yhteyden sinuun arpaonnen osuessa kohdallesi.

Esimerkkejä kysymyksistä voisi olla: -Mistä blogi on saanut alkunsa? – Oletteko opiskelukavereita? – Liittyykö blogi jotenkin opiskeluunne? – Mitä työryhmä tekee oikeasti työkseen? Vastaamme kootusti yleisimpiin kysymyksiin arvonnan päätyttyä.

95636463_458521404944346_1970062856854437888_n

Lisätietoja kalenterista löydät PS-kustannuksen sivuilta.

 

Jatka lukemista ”Kalenteriarvonta”

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – lasten tarvitsemaa fyysistä aktiivisuutta

Vieraina Arja Sääkslahti ja Nina Korhonen

Ajankäyttömme kertoo meistä ja arvoistamme paljon. Ne tiedot ja taidot, joihin käytämme aikaa myös kehittyvät. Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen. Fyysisesti aktiivinen lapsuus edistää tutkitusti kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sekä myönteistä elämänkulkua.  Ei siis ole yhdentekevää, mihin me aikuiset sallimme lasten käyttävän aikaansa. 

Suomessa päiväkotilapset ovat päiväkotipäivän aikana 70–80 % ajasta sisällä ja ulkona tyypillisesti vain kaksi tuntia (Soini 2015). Sisällä toiminta perustuu enimmäkseen paikallaan oloon ja istumiseen eli lapsella on vain vähän mahdollisuuksia liikkua (Reunamo & Kyhälä 2016). Tyypillisin lasten fyysisen aktiivisuuden muoto on leikkiminen (Gray ym. 2015). Ulkona leikkiessään lapset ovat fyysisesti aktiivisempia kuin sisällä: sisällä 86 % ja ulkona 46 % lasten ajasta kuluu rauhallisissa paikoillaan tehtävissä toiminnoissa (Soini 2015). Vain noin puolet lapsista ulkoilee päiväkotipäivän jälkeen vanhempiensa kanssa (Niemistö ym. 2019; Tuloskortti 2018). Vaikka lapset ovat keskimääräisesti fyysisesti aktiivisempia ulkona kuin sisällä, osa lapsista leikkii ulkonakin suurimman osan ajasta paikoillaan (Soini 2015). Fyysisesti aktiivisten leikkien määrä ja laatu heijastelevat kunkin lapsen yksilöllistä persoonallisuutta, mutta on myös yhä enemmän näyttöä siitä, että nykyinen ympäristö ei enää tue parhaalla mahdollisella tavalla lapsille ominaista toiminnallista tapaa olla ja elää (Niemistö ym. 2019).  

Jatka lukemista ”Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä – lasten tarvitsemaa fyysistä aktiivisuutta”

Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen

Kansalaisaloite suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä julkaistiin 3.4.2019 kansalaisaloite.fi sivustolla. Aloitteen tavoitteena on kirjata lakiin tarkempi määrittely suhdelukujen poikkeamisesta ja määritellä poikkeamisen kesto. Lisäksi aloitteella vaaditaan ryhmäkokojen tarkastelua ryhmäkohtaisesti ja puolipäiväläisyyden poistamista. Jatka lukemista ”Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen”

Ensi viikolla vieraskynässä Janniina Vlasov

Janniina Vlasov on kasvatustieteen tohtori, joka väitteli Tampereen yliopistosta viime lokakuussa 2018. Väitöskirja oli vertaileva tutkimus, jossa Janniina tarkasteli institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa tapahtuneita muutoksia kahden vuosikymmenen aikana kolmessa kulttuurisessa kontekstissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Suomessa. Tällä hetkellä Janniina työskentelee arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa, Karvissa. Hän oli mukana laatimassa Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa (2018) sekä siinä julkaistuja tutkimusperusteisia varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreita. Janniina on varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kehittäjä, jonka työn keskiössä ovat lapset ja heidän hyvinvointinsa.

Ensi viikolla… Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Janniina Vlasov”

Lasten tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta

Vieraskynässä Marita Neitola

Blogitekstini perustuu osin aikaisempaan artikkeliin (Pihlaja & Neitola 2017) ja osin varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoideni (Laiho & Kajala 2019) opinnäytetyöhön.

 Johdatusta teemaan

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry:n aloitteesta käynnistimme aineistonkeruun dosentti Päivi Pihlajan kanssa keväällä 2016 projektissa, joka kantaa nimeä Varhaiserityiskasvatuksen tila. Projektissa on kerätty aineistoa sekä kuntatutkimuksella (N=311) että varhaiskasvatuksen erityisopettajille lähetetyllä kyselyllä (N=217).  (ks. Pihlaja & Neitola 2017). Hankkeen tavoitteena oli perehtyä varhaiserityiskasvatuksen järjestämiseen, toteutukseen ja toimintatapoihin; muun muassa siihen, miten erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten tarvitsema pedagoginen tuki ja opetus toteutuvat. Jatka lukemista ”Lasten tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta”

Ensi viikolla vieraskynässä Marita Neitola

Näin Marita Neitola kertoo itsestään: olen KT, yliopistonlehtori Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella, Rauman campuksella. Päätehtäväni lehtorina on erityisopettajien koulutus ja opetus sekä erityispedagogiikan sivuaineopetus. Olen myös työnohjaaja. Taustaltani olen varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettaja ja erityisopettaja. Ennen yliopistoa ehdin tehdä töitä kentällä reilut 20 vuotta. Olen ollut myös ammattiyhdistysaktiivi ja toiminut ay-toiminnassa eri tehtävissä; ikuinen maailmanparantajakin taidan olla. Laulan Pokka pitää-kuorossa Turussa. Tällä hetkellä johdan kehittämis- ja tutkimushanketta nimeltä RINNALLA – Taide- ja kerrontalähtöinen mentoritoiminta lasten sosiaalisemotionaalisten taitojen oppimisen tukijana varhaiskasvatuksessa. Olen innostunut myös voimauttavasta valokuvasta.

Ensi viikolla luvassa…  Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Marita Neitola”

Voisitko sinä olla se, joka näkee lapsen haastavan käyttäytymisen taakse?

Vieraskynässä Liisa Ahonen

Haastavat kasvatustilanteet kuormittavat varhaiskasvatuksen ammattilaisia suuresti heidän työssään. Integraatiokehityksen myötä ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa erityispedagogisesti painottuneita pienryhmiä on purettu kiihtyvällä tahdilla, ja kaikki lapset on sijoitettu yhteisiin isoihin lapsiryhmiin. Trendin taustalla on pyrkimys kohti inkluusiota, eli kaikille lapsille avointa ja tasa-arvoista varhaiskasvatusta, jossa erityisyydestä on tullut osa tavanomaisuutta. Pyrkimys on paitsi inhimillisesti kaunis, myös teoreettisesti hyvin perusteltu varsin monesta näkökulmasta käsin. Ongelmana on kuitenkin se, että monissa kunnissa tuen tarpeessa olevien lasten integraatiota ei ole valmisteltu käytännön tasolla lähimainkaan riittävästi, jolloin integraatiosta on pikemminkin tullut säästökeino. Onnistuneen integraation edellytyksenä on erilaisuuden aito hyväksyminen. Jotta erilaisuus voitaisiin todella hyväksyä, tulee meidän ymmärryksemme laajentua. Ymmärrys ei kuitenkaan voi laajentua ilman tietoa. Hyvin toteutettu integraatio edellyttää henkilökunnan täydennyskoulutusta, erityispedagogisten resurssien aikaisempaa systemaattisempaa jalkauttamista lapsiryhmien toimintaan, sekä pienempiä ryhmäkokoja. Jatka lukemista ”Voisitko sinä olla se, joka näkee lapsen haastavan käyttäytymisen taakse?”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: