Tapahtumavaahdosta varhaiskasvatuksen Kehittävään Palautteeseen

Vieraskynässä Jyrki Reunamo

Kehittävä Palaute on varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti. Kehittävän Palautteen avulla kunnat, palveluntarjoajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö voivat ohjata varhaiskasvatusta tutkimusperustaisesti, ajankohtaiseen ja monipuoliseen tutkimusdataan perustuen. Ohjaustoiminnan perustana on erilaisten muutokseen suhtautumistapojen vaikutukset toimintaan (Reunamo, 2007a, Reunamo 2007b). Teoriassa tärkeätä on tasapaino avoimuudessa ja muutoksessa, ei mahdollisimman suuri avoimuus ja muutos (Reunamo, 2009). Tämä suhtautumistapojen vaikutus näkyy niin lapsilla, varhaiskasvatuksen henkilöstöllä kuin tutkijoillakin (Reunamo ja Pipere, 2011, Muszynski ja Reunamo, 2011).

Jatka lukemista ”Tapahtumavaahdosta varhaiskasvatuksen Kehittävään Palautteeseen”

Ensi viikolla vieraskynässä Jyrki Reunamo

Jyrki Reunamo

Jyrki Reunamo on Kehittävän Palautteen tutkimusjohtaja. Hän on vastuullinen tutkija, yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Tutkimusperustalta nousevasta arviointi- ja kehittämistyöstä vastaa Reunamo Education Research Oy. Toiminnan perustana on monimenetelmäinen jatkuvasti päivittyvä tieto varhaiskasvatuksen prosesseista, joita voidaan tulosten perusteella kehittää. Tuloksena on ajantasainen varhaiskasvatuksen kehittämisen ohjaaminen.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jyrki Reunamo”

Hyvää joulun aikaa kaikille!

Työryhmämme tahtoo kiittää vuodesta 2021 kaikkia lukijoitamme! Palaamme jälleen ensi vuonna uusiin mielenkiintoisin aihein.

Jatka lukemista ”Hyvää joulun aikaa kaikille!”

Pienten lasten käsityöt – mahdotontako?

Vieraskynässä Virpi Yliverronen 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Juutinen ym. 2021) selvitti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona viisivuotiaiden pedagogiikkaa sekä taito- ja taidekasvatuksen roolia varhaiskasvatuksessa ja arvioi Ilmaisun monet muodot-oppimisen alueen toteutumista. Selvitys perustuu laajaan, liki neljän tuhannen vastaajan aineistoon. Tarkastelen tekstissäni selvityksen tuloksia tälle oppimisen alueelle sijoittuvan käsityön osalta,  sekä pienten lasten käsitöiden toteuttamisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. 

Jatka lukemista ”Pienten lasten käsityöt – mahdotontako?”

Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Yliverronen

Virpi Yliverronen

Virpi Yliverronen (KT, tekstiilityön opettaja) työskentelee käsityökasvatuksen yliopistonlehtorina Turun yliopiston Rauman kampuksella. Työ painottuu lähes kokonaan varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen käsityösisältöjen opettamiseen sekä pienten lasten käsitöiden tutkimiseen. Lisävivahteen kokonaisuuteen antaa tiivis yhteistyö Rauman Pikkunorssin kanssa sekä lasten että opiskelijoiden käsitöihin liittyen. Ennen yliopistotehtäviä Virpi toimi pitkään perusopetuksen käsityön lehtorina yläkoulussa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Yliverronen”

Övningsdaghemsnätverk – ett sätt att samarbeta mellan småbarnspedagogik och universitet

Vieraskynässä Anna Buss

Våren 2019 jobbar jag intensivt som studiechef med antagningen till lärarutbildning vid fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi (senare ÅA). ÅA har höjt antalet studieplatser vid utbildningslinjen för lärare inom småbarnspedagogik enligt undervisnings- och kulturministeriets förväntningar (pressmeddelande 5.9.2017; 5.2.2019) och vi vill se till att leva upp till förväntningarna. Att rekrytera studerande till lärarutbildningen inom småbarnspedagogik på svenska är utmanande samtidigt som fältet har ett skriande behov av lärare inom småbarnspedagogik (Laurent, 2020; Österberg, 2019). Kan vi, universitet och fältet, samarbeta på något sätt? frågade jag mig själv. Samtidigt får jag frågan om att bli projektledare för projektet Övningsdaghem – utveckla övningsdaghemsverksamhet inom småbarnspedagogik (Buss, 2021).

Jatka lukemista ”Övningsdaghemsnätverk – ett sätt att samarbeta mellan småbarnspedagogik och universitet”

Ensi viikolla vieraskynässä Anna Buss

Anna Buss, PeM, doktorand

I september publicerades slutrapporten för projektet ”Övningsdaghem – utveckla övningsdaghemsverksamhet inom småbarnspedagogik”, via projektet har Åbo Akademi utvecklat ett koordinerat praktiknätverk i samarbete med 25 arbetsgivare inom småbarnspedagogik.

I min presentation kommer jag fokusera på vilka forskningsfrågor projektet har gett upphov till.

Skribenten Anna Buss är till utbildningen Socionom (YH), pedagogie magister och yrkeslärare. Buss arbetar nu som projektledare för Flerformsutbildningen inom småbarnspedagogik (1000+) och doktorand inom småbarnspedagogiken vid Fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier, Åbo Akademi.

 

Leikin tulevaisuus – Lapsen kokemuksia virtuaalimaailmasta

Vieraskynässä Olli Kamunen

“Lapsi ojentaa kättään yltääkseen hyllyllä oleviin esineisiin ja ruokiin. Hän nappaa käteensä tomaatin ja haukkaa siitä puolet, samalla osa hyllyllä olevista ruoista tippuu lattialle. Tämä tuntuu lapsesta huvittavalta ja hän alkaa nauraa ääneen. Lapsi ryhtyy tiputtelemaan ruokia ja astioita lattialle ja kertoo sotkevansa. Tämä iloinen sotkemisleikki jatkuu hetken, kunnes lapsen mielenkiinto osuu huoneen nurkassa olevaan aarrearkkuun. Tavarat sekä ruoat jäävät lattialle. Aarrearkusta lapsi nostaa esiin tammenterhoja ja kirjan, jossa on kuva junaradasta. Pitämällä kirjaa hetkisen auki, huoneen pöydälle ilmestyy koottava juna.”

Yllä olevat muistiinpanot ovat osana Kamusen Jyväskylän Yliopiston Pro gradu tutkimusta-  Future of play- research on Children´s Agency in the Virtual World , jossa havainnoitiin lapsen osallisuutta, vuorovaikutusta ja kokemuksia uudenlaisessa digitaalisessa leikkiympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, minkälaisia mahdollisuuksia digitaalinen leikki ja virtuaalimaailma tarjoavat varhaiskasvatukseen, ja millä tavoin lapsi kokee ne. Pro gradu tutkimus toteutettiin päiväkodissa kesällä 2021 osana Kauniaisten kaupungin Digipuu ja tulevaisuuden tutkijat -hanketta. Hankkeen on rahoittanut Opetushallitus ja sen tavoitteena on kehittää lasten digiosaamispolkua varhaiskasvatuksessa. Hankkeen tavoitteena on myös löytää uusia ideoita digikasvatukseen, sekä kerätä aiheesta uutta tutkittua tietoa.  

Jatka lukemista ”Leikin tulevaisuus – Lapsen kokemuksia virtuaalimaailmasta”

Vieraskynässä ensi viikolla Olli Kamunen

Olli Kamunen on varhaiskasvatuksen ammattilainen, asiantuntija ja kolmen tyttären isä. Hän on toiminut useissa erilaissa tehtävissä varhaiskasvatuksen parissa niin lastenhoitajahoitajana, varhaiskasvatuksen opettajana kuin päiväkodin johtajana. Kamusella on myös laaja kokemus varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävistä koulutusviennin parissa. Hän on ollut mukana viemässä suomalaista varhaiskasvatusta esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Vietnamiin ja Tunisiaan. Tällä hetkellä Olli opiskelee varhaiskasvatuksen maisteriksi Jyväskylän Yliopistossa, opettaa varhaiskasvatusta Kanneljärven Opistossa, ja toimii asiantuntijana erilaisissa varhaiskasvatusalan startup-yrityksissä Suomessa ja ulkomailla.

Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Olli Kamunen”

Inkluusio – mahdottomia ajatuksia ja mahdollisuuksien tarkastelua

Vieraskynässä Päivi Pihlaja

Käsite inkluusio on ollut median, vanhempien, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöiden sekä myös tutkijoiden sanastossa monin eri vivahtein. Inkluusio on saanut osakseen paljon huomiota ja palstatilaa. On tuotu esiin, että se on ”kaunis ajatus, mutta ei toteudu käytännössä”. Tai on korostettu ihmisoikeuksia puhuttaessa inkluusiosta. Aiheesta on tehty runsaasti tieteellisiä tutkimuksia ja opinnäytetöitä. On toki ilahduttavaa, että tämä kiinnostaa. Se, mitä on ollut myös nähtävillä, on se, että tästä ajatellaan niin kovin eri tavoin, tähän suhtaudutaan kovin eri tavoin ja eri ihmiset ymmärtävät tämän kovin eri tavoin. Armstrong ym. (2016) kirjoittavat, että kun termiä inkluusio käytetään eri tavoin, tai kun se tarkoittaa eri asioita eri ihmisille, niin se käy merkityksettömäksi, mikäli sitä ei määritellä selkeästi. Selvitimme tutkimuksessamme sitä, miten  kuntien ylimmät viran-/toimenhaltijat, varhaiskasvatusjohtajat, määrittelevät inkluusion ja miten asennoituvat inkluusioon (Laakso, Pihlaja & Laakkonen, 2020). Tutkimuksemme mukaan varhaiskasvatuksen ylimpien johtajien asenne oli pääosin myönteinen, mutta tämän toimeenpaneminen käytäntöön koettiin haasteelliseksi. Myönteinen asenne on hyvä lähtökohta, tosin mielenkiintoista oli, että inkluusio todellakin ymmärrettiin hyvin eri tavoin. Se saatettiin ymmärtää vain lapsen sijoittamisena tavalliseen lapsiryhmään tai siten, että tukitoimet tuotiin sinne missä lapsi oli. Mielestäni olemme tällä hetkellä Armstrongin ja kumppaneiden (2016) esiin tuodussa kohdassa, jossa on vaarana, että inkluusio käy terminä merkityksettömäksi.  Siitä huolimatta, että käsite on kuultu usein ja on ikään kuin tuttu, jopa arkipäiväinen, avaan teemaa teoreettisen ja tutkimuksellisen tiedon valossa. Ajatuksena on etsiä jotain yhteisesti jaettavaa, joitain yhteisiä näkemyksiä.

Jatka lukemista ”Inkluusio – mahdottomia ajatuksia ja mahdollisuuksien tarkastelua”