Mitä tapahtuu hetkinä, jolloin lapsi vetäytyy vertaisryhmästään?

Vieraskynässä Roosa Laaksonen

Astiat kilisevät aamupalakärryissä samalla, kun lapsiryhmän leikit ovat ottamassa tuulta alleen. Neljän innokkaan leikkijän joukko nostaa tarkoin aikuisen avulla eilisen iltapäivän legorakennelmat ikkunalaudalta, ja leikin mielikuvat virittyvät jo vauhdilla. Yksi leikkipari on asettunut nukkeleikin ääreen ja puuro on lämpenemässä nyt vuorostaan nälkäiselle vauvakatraalle. Kolme lasta on pukeutumassa poliisiasuihin ja kiistan ainekset ovat ilmoilla, sillä jokainen etsii kiivaasti juuri suosituinta rooliasua. Yksi lapsi on asettunut omaan rauhaansa rakentamaan palikoilla. Uusi päivä uusine leikkeineen on käynnistymässä.

Jatka lukemista ”Mitä tapahtuu hetkinä, jolloin lapsi vetäytyy vertaisryhmästään?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Roosa Laaksonen

Roosa Laaksonen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee lasten vetäytyvää sosiaalista orientaatiota sekä sen yhteyksiä lasten toimintaan, osallistumiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa. Kirjoituksessaan hän kertoo väitöskirjansa ensimmäisestä tutkimusartikkelista ja esittelee sen tuoreita tuloksia.

Teorian ja käytännön jännitteiset odotukset – Opettajan asiantuntijuus ja pedagoginen johtajuus opiskelijoiden puheessa ja harjoittelukokemuksissa

Vieraskynässä Sanni Kahila

Suomalainen varhaiskasvatus on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaiden muutosten keskellä. Pedagogiikan merkitystä on vahvistettu, henkilöstörakennetta uudistettu ja opettajille on määritelty aiempaa selkeämmin vastuu lapsiryhmän pedagogiikasta sekä sen johtamisesta (Heikka ym., 2022; Ranta ym., 2021). Samaan aikaan tutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa on tunnistettu, että opettajan asiantuntijuus ja pedagoginen johtajuus herättävät myös epävarmuutta ja ristiriitaisia tulkintoja moniammatillisissa tiimeissä (mm. Fonsén ym., 2021; 2023; Ukkonen-Mikkola ym., 2020). 

Jatka lukemista ”Teorian ja käytännön jännitteiset odotukset – Opettajan asiantuntijuus ja pedagoginen johtajuus opiskelijoiden puheessa ja harjoittelukokemuksissa” →

Ensi viikolla vieraskynässä Sanni Kahila

Sanni Kahila, KT, työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksenkohteitaan ovat erityisesti opettajuuden kehittyminen, pedagoginen johtajuus, tiimityö sekä opetusharjoittelut. Sannin blogikirjoitus pohjautuu hänen väitöstutkimukseensa, jossa hän tavoitteli opiskelijoiden näkökulmaa opettajan asiantuntijuuteen ja johtajuuteen varhaiskasvatuksen tiimityössä. Kirjoituksessaan hän avaa tutkimuksensa keskeisiä löydöksiä ja pohtii, kuinka tutkimusmatka voi toisinaan yllättää myös tutkijan itsensä.

Rutiinia vai vuorovaikutusta? Näkökulmia varhaiskasvatuksen ruokailuihin

Vieraskynässä Jenni Vaara ja Titta Kettukangas

Lapset viettävät ruokailujen parissa yli tunnin (16,8%) varhaiskasvatuspäivästään, joten ne muodostavat suuren osan heidän päivittäisistä kokemuksistaan (Vaara ym., 2026). Näissä hetkissä lapset eivät ainoastaan syö, vaan he ovat vuorovaikutuksessa vertaisten ja aikuisten kanssa, rakentavat sosiaalisia suhteita sekä osallistuvat yhteiseen toimintaan. Ruokailuihin liittyy kuitenkin paljon rutiineja, sääntöjä, aikatauluista huolehtimista sekä käytännön järjestelyjä. Millaisia mahdollisuuksia ruokailut siis tarjoavat vuorovaikutukselle ja yhteiselle toiminnalle? Tässä blogitekstissä tarkastelemme varhaiskasvatuksen ruokailujen sosiaalista ulottuvuutta sekä sitä, millaisia mahdollisuuksia ruokailut tarjoavat vuorovaikutukselle. Blogiteksti perustuu tutkimusartikkeliimme (Vaara ym., 2026).

Jatka lukemista ”Rutiinia vai vuorovaikutusta? Näkökulmia varhaiskasvatuksen ruokailuihin” →

Ensi viikolla vieraskynässä Titta Kettukangas ja Jenni Vaara

Titta Kettukangas, KT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Titta Kettukangas ja Jenni Vaara” →

Robotar av skräp – när barn och vuxna skapar hållbarhet tillsammans

Vieraskynässä Marina Lundkvist ja Niko Lindgren – I gästspalten: Marina Lundkvist och Niko Lindgren

Inledning

Vad händer när hållbarhet inte bara blir något vuxna pratar med barn om, utan något som vuxna och barn utforskar tillsammans? I denna bloggtext undersöker vi hur slöjd kan bli en väg till gemensamt lärande om hållbarhet. Vi låter också forskning och teori om hållbarhet och slöjd möta praktiska exempel från ett utvecklingsprojekt på daghem där vuxna och barn tillsammans med en forskarlärare anställd av Helsingfors universitet jobbat med utforskande processer kring temat Slöjd, hållbarhet och utforskande av närmiljön. Inom ramen för detta praktiknära projekt var fokus på slöjd och fantasibaserat skapande, utforskande av, genom, i och kring hur slöjdaktiviteter kan stödja barns lärande om hållbarhet och samtidigt bidra till att skapa utrymme för framtidsorienterat tänkande. I sammanhanget var också ambitionen den att låta barnens fantasi och kreativitet bli framträdande, i gemensamt utforskande tillsammans med vuxna. En drivkraft, ett fokus för projektet var ett innehållets och nuets didaktik, dvs att utforska i nuet för att skapa förståelse för hållbarhetsfrågor i såväl ett dåtid-perspektiv som nutid som framtid. En annan central utgångspunkt var att hållbarhet inte ska vara ett tillägg till annan verksamhet i daghemmet utan en integrerad del av barns vardag.

Vi återvänder till utvecklingsprojektet senare i texten men först gör vi ett nedslag i en del tankar om och forskningsspår kring barns lärande, delaktighet och aktörskap.

Jatka lukemista ”Robotar av skräp – när barn och vuxna skapar hållbarhet tillsammans” →

Ensi viikolla vieraskynässä Marina Lundkvist ja Niko Lindgren – Nästa vecka i gästspalten: Marina Lundkvist och Niko Lindgren

Marina Lundkvist jobbar som universitetslektor i småbarnspedagogik vid Helsingfors universitet. Hon har lång erfarenhet av undervisning, forskning och utvecklingsarbete inom området. Barnets lärande och barnets bästa ligger henne varmt om hjärtat och i detta nu fokuserar Marina på forskning kring lekfullt lärande, nuets och innehållets didaktik, vuxna som medlekare, barns delaktighet och inflytande, hållbar verksamhetskultur och pedagogiskt ledarskap.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Marina Lundkvist ja Niko Lindgren – Nästa vecka i gästspalten: Marina Lundkvist och Niko Lindgren” →

Blogi lomailee elokuuhun asti

Haluamme toivottaa oikein ihanaa kesäaikaa kaikille ja lomaa heille, joilla se on edessä. Saimme keväällä lukea jälleen kerran erittäin mielenkiintoisia tekstejä varhaiskasvatuksen ajankohtaisista aiheita aina inklusiivisesta varhaiskasvatuksesta monikielisten perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Löydät kevään tekstit täältä ja myös muut blogissa aiempina vuosina julkaistut.

Kuluneen kevään aikana blogia luettiin reilut 39 000 kertaa ja lukijoita oli reilut 23 100.

Suuret kiitokset kaikille teille lukijoille!

Osallisuuden tilaa tekemässä lasten vertaissuhteissa: Mitä arjen pienet kertomukset kertovat?

Vieraskynässä Enni Ylikörkkö

Varhaiskasvatuksessa puhutaan paljon osallisuudesta. Osallisuus on ollut myös tämän blogin keskeisenä teemana useissa aiemmissa kirjoituksissa (Lastikka, 2020; Purola, 2026; Rosqvisti ym., 2022; Varpanen, 2018; Weckström, 2021). Sekä varhaiskasvatussuunnitelma (OPH, 2022) että esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH, 2014) linjaavat, että jokaisella lapsella on oikeus olla osallinen pedagogisen prosessin kaikissa vaiheissa. Käytännön arjessa osallisuus kuitenkin kaventuu helposti yksittäisiksi valintatilanteiksi, kuten äänestyksiksi, leikinvalintatauluiksi taiopettajien tarjoamiksi vaihtoehdoiksi (Leinonen ym., 2014; Theobald, 2019). Lapsen osallisuutta rajoittavat usein opettajan roolit, vallankäyttö ja toimintakulttuurin jäykkyys (Bae, 2009). 

Jatka lukemista ”Osallisuuden tilaa tekemässä lasten vertaissuhteissa: Mitä arjen pienet kertomukset kertovat?” →