Petra Varttinen (KK, KM) tekee väitöstutkimusta Turun yliopistolla KEVEKO-tohtoriohjelmassa ja toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella. Hänellä on pitkä kokemus varhaiskasvatuksen opettajana ja päiväkodin johtajana toimimisesta. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitaan ovat leikki, lapsen esteettinen toimijuus ja tutkimusperustainen varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Hän on tarkastellut leikkiä myös kotikontekstissa sekä tutkinut lapsen esteettisen toimijuuden ilmenemistä varhaiskasvatuksen arjessa ja omaehtoisessa leikissä. Varttista kiinnostaa erityisesti se, miten lapsi antaa merkityksiä ympäröivälle maailmalleen, tekee tavallisesta erityistä ja löytää uusia mahdollisuuksia toimia yhdessä toisten kanssa. Hän pohtii myös tutkimuksellisen katseen merkitystä: sitä, millaisena lapsuus ja lapsen toimijuus tutkimuksessa näyttäytyvät ja millaisia mahdollisuuksia ne avaavat lapsen omaehtoisen, luovan ja esteettisesti merkityksellisen toiminnan tunnistamiselle ja vaalimiselle.

Vieraskynässä Roosa Laaksonen

Astiat kilisevät aamupalakärryissä samalla, kun lapsiryhmän leikit ovat ottamassa tuulta alleen. Neljän innokkaan leikkijän joukko nostaa tarkoin aikuisen avulla eilisen iltapäivän legorakennelmat ikkunalaudalta, ja leikin mielikuvat virittyvät jo vauhdilla. Yksi leikkipari on asettunut nukkeleikin ääreen ja puuro on lämpenemässä nyt vuorostaan nälkäiselle vauvakatraalle. Kolme lasta on pukeutumassa poliisiasuihin ja kiistan ainekset ovat ilmoilla, sillä jokainen etsii kiivaasti juuri suosituinta rooliasua. Yksi lapsi on asettunut omaan rauhaansa rakentamaan palikoilla. Uusi päivä uusine leikkeineen on käynnistymässä.

Roosa Laaksonen on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee lasten vetäytyvää sosiaalista orientaatiota sekä sen yhteyksiä lasten toimintaan, osallistumiseen ja hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa. Kirjoituksessaan hän kertoo väitöskirjansa ensimmäisestä tutkimusartikkelista ja esittelee sen tuoreita tuloksia.

Vieraskynässä Sanni Kahila

Suomalainen varhaiskasvatus on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaiden muutosten keskellä. Pedagogiikan merkitystä on vahvistettu, henkilöstörakennetta uudistettu ja opettajille on määritelty aiempaa selkeämmin vastuu lapsiryhmän pedagogiikasta sekä sen johtamisesta (Heikka ym., 2022; Ranta ym., 2021). Samaan aikaan tutkimuksissa ja julkisessa keskustelussa on tunnistettu, että opettajan asiantuntijuus ja pedagoginen johtajuus herättävät myös epävarmuutta ja ristiriitaisia tulkintoja moniammatillisissa tiimeissä (mm. Fonsén ym., 2021; 2023; Ukkonen-Mikkola ym., 2020). 

Sanni Kahila, KT, työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksenkohteitaan ovat erityisesti opettajuuden kehittyminen, pedagoginen johtajuus, tiimityö sekä opetusharjoittelut. Sannin blogikirjoitus pohjautuu hänen väitöstutkimukseensa, jossa hän tavoitteli opiskelijoiden näkökulmaa opettajan asiantuntijuuteen ja johtajuuteen varhaiskasvatuksen tiimityössä. Kirjoituksessaan hän avaa tutkimuksensa keskeisiä löydöksiä ja pohtii, kuinka tutkimusmatka voi toisinaan yllättää myös tutkijan itsensä.

Vieraskynässä Ulla Rutanen ja Piia Roos

Päiväkotiryhmä on lähtenyt metsään leikkimään ja lapset kiipeilevät suurilla kivillä. ”Hei, tulkaa katsomaan! Täällä on hämähäkki!” kajahtaa innostunut huudahdus. Yksi ryhmän lapsista on huomannut kivellä olevan ötökän. Koko ryhmä pyrähtää paikalle ihastelemaan löytöä. Jotkut lapsista jäävät hieman etäämmälle ja toiset heistä taas haluavat tutkia hämähäkkiä ihan läheltä. ”Sillä on hyvä suojaväri, kun sitä ei meinaa erottaa kiven pinnasta”, toteaa ryhmän opettaja. ”Sillä on kahdeksan jalkaa!” tietää eräs lapsista. Koko porukalla jutellaan yhdessä siitä, että hämähäkkiä ei saa koskea kepillä, jotta sen jalat eivät menisi vahingossa poikki. ”Mitähän se syö?”, pohtii yksi lapsista ääneen. ”Hyttysiä!” vastaa toinen. Hämähäkin touhuja ihastellaan vielä hetki ja sitten lapset jo rientävät muihin touhuihin metsän siimekseen. 

Kuvassa Piia Roos (vas.) ja Ulla Rutanen (oik.)

Ulla Rutanen on varhaiskasvatuksen opettaja, joka uskoo vahvasti siihen, että metsä kasvattaa. Hän työskentelee Sasin päiväkodissa Hämeenkyrössä, missä metsäpedagogiikka on oleellinen osa päiväkodin toimintakulttuuria. Sasissa Ulla vie lapsiryhmänsä metsään säällä kuin säällä: sateessa lotrataan lätäköissä, pakkasella tutkitaan jääkiteitä ja kesäisin metsä muuttuu tutkimuslaboratorioksi, jossa etsitään ötököitä ja seurataan lintujen elämää.

Vieraskynässä Karoliina Purola

Huoltajien osallisuus on tärkeä osa lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Mitä osallisuus todella tarkoittaa, ja miltä se näyttäytyy huoltajien omasta näkökulmasta? Näihin kysymyksiin pureuduin väitöstutkimuksessani (2025), jossa tarkastelin huoltajien osallisuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Karoliina on työskennellyt varhaiskasvatuksessa yli 20 vuotta opettajana, päiväkodin johtajana ja varhaiskasvatus johtajana. Hän on kouluttautunut kasvatuskumppanuus kouluttajaksi ja suorittanut lisäopintoja perheopinnoista Jyväskylän yliopistossa. Karoliinan väitöskirja tutkimus Helsingin yliopistoon 2025 tutkii huoltajien kokemuksia osallisuudesta ja osallisuuden toteutumista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa.

Vieraskynässä Susanna Isotalo, Tuulikki Ukkonen-Mikkola ja Niina Rutanen

Mitä muuta katse kertoo?

Sanaton vuorovaikutus on tärkeä osa vuorovaikutusta ja sen tulkintaa, mutta mietitkö koskaan työssäsi varhaiskasvatuksessa mihin kiinnität katseellasi huomiota ja mikä siihen vaikuttaa? Sanonta ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.” on varmasti tuttu monelle. Visuaalisen informaation tulkitsemiseen käytämme katsettamme, samoin kuin kaiken ympärillämme tapahtuvan havainnointiin. Havainnot eivät kuitenkaan tuota katsojalleen ydininformaatiota, ellemme osaa suunnata omaa katsettamme ammatillisesti tärkeisiin vihjeisiin. Varhaiskasvatuksessa nämä vihjeet liittyvät toiminnan sisällön, kasvattajien oman toiminnan sekä lapsen oppimisen ja kehityksen havainnointiin.