Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi. Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset”

Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan

Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta on usein mitattu kuntien toimesta seuraamalla kasvattaja-lapsi suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Suhdelukuihin pohjautuva käyttöasteen laskeminen ja sen maksimaalinen tavoittelu aiheuttaa lieveilmiöitä, joita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

  • Reaaliaikaisen käyttöasteen seurannan puuttuminen aiheuttaa laittoman tilanteen päiväkodissa päivittäin.
  • Suhdelukujen laskenta tehdään yksiköittäin ja päivätasolla.
  • Käyttöastetta pyritään parantamaan liikuttamalla lapsia ja henkilökuntaa sekä joustamalla työajoissa. Sijaisia ei palkata tai niiden hankinta jätetään viime tippaan.multicolored abacus photography

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan”

Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4

Varhaiskasvatustoiminnalle tehokkuusajattelu luo omat haasteensa. Sitä voidaan tarkastella työntekijän ja lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisen sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Asia ei ole uusi, siitä on tehty kyselyjä ja asia on ollut otsikoissa. Sille on vain aina ummistettu silmät ja käännetty selkä.

Vakavai-hanke selvitti lainsäädännön muutosten tuomia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hanke sivuaa lapsiryhmien suhdelukujen päivittäistä ylittymistä. Lapsiryhmät rakennetaan usein siten, että siinä toimii kolme kasvatusvastuullista ja se täytetään lainmukaisten suhdelukujen perusteella. Ongelmaksi kuitenkin tulee, että lasten hoitoajat voivat vaihdella suuresti. Erityisesti henkilöstö oli kokenut ongelmaksi aamu- ja iltapäivät, jolloin päivittäiset ylitykset suhdeluvuissa yleensä tapahtuivat. Liian suuret käyttöastetavoitteet myös koettiin ongelmallisiksi, jolloin säännöllisiä suhdelukuylityksiä tehtiin. Kasvatushenkilöstön määrästä voidaan tilapäisesti poiketa, mutta sitä tilapäisyyttä ei määritellä laissa tarkemmin.  (Asetus lasten päivähoidosta 6§; Puroila & Kinnunen, 2017) Varhaiskasvatushenkilöstön viikoittainen työaika on 38h 45min, mutta lapsi on usein yli 40 tuntia viikossa päiväkodissa, koska useat vanhemmat tekevät pääasiassa kahdeksan tuntisia päiviä. Jatka lukemista ”Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: