Vieraana Satu Karjalainen

Myönteiset tunteet tutkimuskohteena

Tunteilla on keskeinen rooli ihmisten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa (Karjalainen & Puroila, 2017; Turner & Stets, 2014). Tunteet ovat saaneet viime vuosikymmeninä yhä vahvempaa jalansijaa ihmistieteellisessä tutkimuksessa ja voidaankin puhua emotionaalisesta ja affektiivisesta käänteestä (ks. Zembylas, 2014). Vaikka niin kutsuttujen myönteisten tunteiden tutkimus on ollut kielteisten tunteiden tutkimusta vähäisempää (Fredrickson, 2004; Karjalainen & Puroila, 2017), erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen alueella myönteisten tunteiden tutkimus on lisääntynyt. Positiivisten tunteiden merkitys on tunnistettu erityisesti oppimiseen liittyvässä tutkimuksessa (esim. Ford & Opitz, 2015; Rantala & Määttä, 2012). Ongelmakeskeisen lähestymistavan vastapainona myönteisyyden korostaminen näkyy myös esimerkiksi kiinnostuksena positiivista pedagogiikkaa kohtaan; sen piirissä on kehitetty mm. lasten vahvuuksiin perustuvia pedagogisia menetelmiä (ks. Ranta, 2020; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016).  Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja muissa varhaiskasvatuksen asiakirjoissa myönteisillä tunteilla ja erityisesti ilolla on keskeinen rooli (ks. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018). Myönteisten tunteiden painottuminen lapsiin liittyvässä keskustelussa ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, sillä positiivisten tunteiden, kuten ilon, on nähty jo pitkään kuuluvan olennaisena osana erityisesti länsimaisen lapsuuden olemukseen (Vehkalahti, 2012). 

Jatka lukemista ”Ilolla väritetty varhaiskasvatuksen arki” →

Satu Karjalainen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Satu Karjalainen” →

Vieraskynässä Katja Tervahartiala

Onko lasten stressinsäätely erilaista varhaiskasvatuksessa kuin kotona? Entä miten temperamentti vaikuttaa lapsen reagointiin erilaisissa ympäristöissä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita lähdin tarkastelemaan omassa väitöstutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella lasten stressinsäätelyn kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lasten fysiologisia stressihormonitasoja mitattiin sylkinäytteistä sekä kotihoidossa olevilla että varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kortisolitasot ovat korkeammat päiväkotipäivinä kuin kotipäivinä (ks. esim. Vermeer ym., 2006; Drugli ym., 2017). Suomessa ei kuitenkaan vastaavia tuloksia ole saatu. Esimerkiksi Suhosen ja kollegoiden (2016) laaja tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasot noudattivat säännöllistä vuorokausivaihtelua varhaiskasvatuksessa. 

Jatka lukemista ”Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa” →

Katja Tervahartiala

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Katja Tervahartiala” →

Vieraskynässä Kaisu Peltoperä 

Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta-, yö- tai viikonloppuvuorojen tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Noin kolmasosa suomalaisista työskentelee epätyypillisinä aikoina ja 7 % varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista osallistuu vuorohoitoon (Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti). 

Jatka lukemista ”Toteutuuko varhaiskasvatuksen vuorohoidossa lasten oikeus pedagogiikkaan?” →

Inkeri Ruokonen toimii Turun yliopistossa varhaiskasvatuksen pedagogiikan professorina ja Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusvaradekaanina. Hän on valmistunut lastentarhanopettajaksi vuonna 1979 Helsingin lastentarhanopettajaopistosta, kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1985 ja musiikin aineenopettajaksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1987. Opettajankouluttajan työn ohessa hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin lisensiaatin tutkinnon 1997 ja Helsingin yliopistossa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 2005.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Inkeri Ruokonen” →

vieraskynässä Jonna Kangas ja Heidi Harju-Luukkainen

Viimeisten vuosien aikana erityisen suuren muutoksen edessä on ollut varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) perusteella varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä yksi tärkeä vaihe lapsen oppimisen ja kehittymisen polulla. Tämä muutos jatkuu yhä, kun poliittisella tasolla toteutetaan esiopetuksen uudistusta ja samanaikaisesti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) pilotoi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää ensimmäistä kertaa Suomessa. Poliittisilla muutoksilla varhaiskasvatus on haluttu kiinnittää osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutokset varhaiskasvatuspolitiikassa sekä lainsäädännön että ohjausasiakirjojen ja selvitysten tasolla haastavat kuitenkin varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa muuttumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä heijastuu erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan työhön.

Jatka lukemista ””Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa” →

Heidi Harju-Luukkainen

Heidi Harju-Luukkainen, KT, toimii kasvatustieteen professorina ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy varhaiskasvatukseen, opettajankoulutukseen, koulutuksen oikeudenmukaisuuteen sekä kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin. Hän työskentelee useissa kansainvälissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään tietoa koulutusjärjestelmien kehittämiseen eri näkökulmista. Viimeisimmässä hankkeessaan Suomessa Harju-Luukkainen kehitti kielitietoisen pedagogiikan työvälineen varhaiskasvatukseen yhteistyössä Turun yliopiston ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue ja hänen johtamansa tutkimushanke saamenkielisellä alueella Norjassa keskittyy muun muassa lasten kielitaidon kehittämisen tutkimiseen varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Heidi Harju-Luukkainen ja Jonna Kangas” →