Onko tiimityön toimivuus edellytys laadukkaalle varhaiskasvatukselle? Tiimityön merkitys varhaiskasvatuksessa

Vieraskynässä Samuli Ranta

Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa työskennellään yleensä kolmen henkilön tiimeissä. Tyypillisesti tiimissä työskentelee opettajia ja lastenhoitajia, mutta tiimiin voi kuulua esimerkiksi myös avustaja tai/ja sosionomi. Eri ammattiryhmillä on yhteistä osaamista, joka käsittää esimerkiksi perustehtäviin liittyvää ymmärrystä, mutta myös eriytynyttä osaamista, joihin heidän koulutuksensa ja tehtävänsä ovat antaneet heille valmiuksia (ks. VKF raportti 2021). Ammattiryhmien erilaisen osaamisen on tarkoitus yhdessä tukea lasten hyvinvointia ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Mutta, jotta tiimin jäsenten erityisosaaminen tulee näkyväksi, on tiimin keskinäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön olla toimivaa.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu Rannan sekä Uusiauttin (2022) artikkeliin, Functional teamwork as the foundation of positive outcomes and flourishing in early childhood education and care settings, jossa tarkasteltiin toimivan tiimityön elementtejä. Aineistona on hyödynnetty varhaiskasvatuksen opettajien kysely- sekä haastatteluaineistoa, joka on kerätty Rannan (2020) väitöstutkimuksen yhteydessä.

Tiimityötä vai työtä tiimissä

Tiimityö määritellään usein yhdeksi työn peruselementiksi, riippumatta työn luonteesta (esim. Uusiautti 2019). Parhaimmillaan tiimityö ilmentää hyvää yhteishenkeä, lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työn imua, mutta pahimmillaan tiimiä leimaa jäsenten välinen epäluottamus tai kilpailu, jossa toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista (Aubé, Brunelle & Rousseau 2014; Quinn 2015; Uusiautti & Määttä 2013). Varhaiskasvatuksessa moniammatillinen ja erilaisista persoonista muodostuva tiimi on rikkaus (Sajaniemi & Mäkelä 2014), mutta toisaalta se voi haastaa varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista (esim. Tahkokallio 2014). Tiimityön toimivuus on merkityksellistä, koska sen on todettu vaikuttavan varhaiskasvatuksen toimintaan laaja-alaisesti (ks. esim. Melasalmi 2018). Mielenkiintoista on, että vaikka tiimityön merkitys usein tunnistetaan, ei tiimityötaidot osana opettajan ammatillisuutta nouse yhtä vahvasti esille (esim.  Colker 2008). Myös varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa aikuisten ohjaamiseen valmiuksia antavat opinnot painottuvat maisterivaiheeseen. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstön erilaiset tehtävänkuvat ja koulutukset mahdollistavat erilaisten näkökulmien esille tuomisen ja lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen. Opettajan tehtävänkuvaan kuuluu vastata erityisesti lapsiryhmän pedagogisesta toiminnasta (ks. myös Fonsén 2020). Viime vuosien muutokset, jotka ovat johtaneet suunnitellun pedagogisen toiminnan painottumiseen varhaiskasvatuksessa, vaikuttavat siihen, että opettajat joutuvat kantamaan toiminnasta yhä suurempaa johtamisvastuuta. Opettajat toimivatkin usein tiiminsä vastaavina, joiden tehtävänä on ohjata tiimin jäseniä siten, että toiminnan pedagogiset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa (esim. Heikka, Halttunen ja Waniganayake 2016). Tiimityö ei kuitenkaan ole aina helppoa. Tiimissä työskentely edellyttää hyviä vuorovaikutus- että yhteistyötaitoja (esim. Cross, Martin & Weiss 2006) sekä säännöllistä työskentelyä tiimin toimivuuden, ylläpidon ja kehittämisen eteen.

Vaikutus niin työntekijöiden kuin lastenkin toimintaan

Tiimityön toimivuus näyttäytyi tutkimuksemme mukaan vaikuttavan laajasti niin työntekijöiden kuin lastenkin toimintaan. Tiimin yhteistyön onnistuminen oli yhteydessä hyvin laaja-alaisesti opettajan toimintaan. Tiimityön toimivuus korreloi merkitsevästi siihen, miten opettaja huomioi lasten positiivisia oppimiskokemuksia ja lasten keskinäisiä suhteita ja kuinka opettaja tuki lasten osallisuutta ja omatoimisuutta. Tiimityön toimivuudella oli merkitsevä riippuvuussuhde myös huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kanssa. Opettajien itsearviointien mukaan, opettajat kiinnittivät eniten huomioita tiimin hyvinvointiin sekä rakentavaan keskusteluun tiimin jäsenten kesken. Tiimin jäsenten välisen dialogin sekä hyvinvoinnin huomioiminen olivatkin tutkimuksen mukaan keskeisessä yhteydessä myös tiimityössä onnistumiseen. Haastavaksi opettajat kokivat tiedon jakamisen muille tiimiläiselle ja opettajilla oli hankaluuksia tuntea olonsa rentoutuneeksi työpäivän aikana. Opettajat myös arvioivat käyvänsä vain vähän keskustelua tiimin kesken siitä, millainen vaikutus tiimin toimivuudella on lapsen hyvinvoinnille.

Haastatteluissa opettajat kertoivat, että työntekijöiden välinen huumori ja yhteenkuuluvuuden tunne olivat keskeisiä elementtejä, jotka tukivat heidän työssä jaksamistaan. Erityisen tärkeänä pidettiin avoimuutta ja pyrkimystä ratkaista ongelmat keskustelemalla työntekijöiden kesken. Opettajat toivat esille, että toimivassa tiimeissä on tilaa myös eriäville mielipiteille, mutta tärkeää olisi päästä jaettuun ymmärrykseen toiminnan perusteista. Toiminnan johdonmukaisuuden myös koettiin helpottavan toiminnan suunnittelua ja arviointia.

Opettajat, jotka kertoivat kokemuksiaan toimimattomista tiimeistä, puhuivat avoimuuden ja joustavuuden perään. Nämä opettajat olivat havainneet tiimin toimimattomuuden vaikuttavan myös lapsiryhmän toimintaan. Lapset saattoivat käyttäytyä eri tavoin työntekijöiden vaihtuessa ja lasten keskinäisten ristiriitojen koettiin olevan yleisempiä. Myös Köngäs ja Määttä (2020) havaitsivat tutkimuksessaan, että työntekijän stressi johti käyttäytymiseen, joka lapsille näyttäytyy helposti epäjohdonmukaiselta tai hämmentävältä.

Tiimin toimivuuteen vaikutti myös selkeät rakenteet, jolloin työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä voitiin kehittää ja ylläpitää. Opettajat kertoivat, että oli tärkeää löytää päivän aikana hetkiä, jolloin voi nopeasti keskustella toiminnasta tai jakaa lapsihavaintoja, mutta tiimipalaverit olivat erityisesti niitä hetkiä, jolloin oli mahdollista keskustella syvemmin toiminnan sisällöistä ja rakenteista sekä suunnitella ja arvioida toimintaa.

Toimivan tiimityön ulottuvuudet

Tiimityö on keskeinen osa varhaiskasvatuksen henkilöstön toimintaa. Tiimin jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen toteutuminen ja tiimin toimivuus vaikuttavat laaja-alaisesti toiminnan laatuun. Tutkimukseemme osallistuneet opettajat tunnistivat useita eri tekijöitä, jotka tukivat tai estivät tiimityötä ja sen kehittämistä. Tutkimustulosten perusteella oli mahdollista löytää kolme tasoa, jotka kuvaavat tiimityötä varhaiskasvatuksessa: toimivan tiimityön Edellytykset, Elementit ja Seuraukset.

Edellytykset: Tiimin toimintaa helpottaa johtajan tuki ja selkeät rakenteet, jolloin tiimityötä voidaan toteuttaa. Rakenteisiin kuuluu esimerkiksi säännölliset kokoukset tiimin kesken, joiden toteutumista johtaja voi myönteisesti edistää. Myös opettajan ammattitaidolla on suuri merkitys, jotta opettaja pystyy olemaan vastuussa pedagogiikan toteutumisesta päiväkodissa. Toimivan tiimin edellytyksiin liittyi myös henkilöstön vähäinen vaihtuvuus, johon työntekijöillä on tietysti vain vähän valtaa vaikuttaa. Mutta hyvä työyhteisö, jossa on avoin ja kannustava ilmapiiri ja työkulttuuri, voi sitoa työntekijöitä kiinnittymään ryhmään ja vähentää näin ollen henkilöstön vaihtuvuutta.

Elementit: Toimivan tiimityön elementit rakentuvat tiimin jäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen ympärille. Olennaista on, että tiimissä keskustellaan toiminnasta, sen merkityksestä ja siihen liittyvistä erilaisista näkökulmista. Keskusteluhetkiä tulisi löytää päivän aikana, mutta tärkeitä ovat myös säännölliset tilanteet tai kokoukset, joissa tiimin jäsenet voivat keskustella kaikessa rauhassa.  

Seuraukset: Toimiva tiimityö vaikuttaa laaja-alaisesti työntekijöiden ja lasten toimintaan. Tutkimuksemme mukaan tiimityön toimivuuden seuraukset voivat ilmetä varhaiskasvatuksessa vaikuttaen lasten myönteisiin oppimiskokemuksiin, siihen kuinka opettaja huomioi ja tukee lasten autonomiaa ja vertaissuhteita, aikuisten välisiin suhteisiin sekä työntekijöiden sitoutumiseen ja hyvinvointiin.

Toimivan tiimityön kolme ulottuvuutta (mukaillen Ranta & Uusiautti 2022, suom. Ranta)

Tiimityöskentelytaidot osana laadukasta varhaiskasvatusta

Tutkimuksemme mukaan kiinnittämällä huomioita tiimityöhön on mahdollista tukea myös varhaiskasvatuksen laatua. Aikuisten välisen yhteistyön toteutuminen ei kuitenkaan ole aina helppoa. Olisi kuitenkin merkittävää, että tiimin toimivuuden eteen olisi mahdollista työskennellä säännöllisesti, koska työntekijöiden oma hyvinvointi (esim. Köngäs & Määttä 2020) ja tiimin jäsenten välinen yhteistyö (esim. Melasalmi 2018) vaikuttavat olennaisesti myös lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Olisikin tärkeää kiinnittää huomioita varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin johtajien myönteisten johtamistaitojen kehittämiseen sekä luoda selkeitä rakenteita, jotka mahdollistavat tiimin hyvinvoinnin ja toiminnan kehittämisen sekä ylläpitämisen.

Lähteet

Aubé, C., Brunelle, E., & Rousseau, V. (2014). Flow experience and team performance: The role of team goal commitment and information exchange. Motivation and Emotion, 38(1), 120-130.

Colker, L. J. (2008). Twelve characteristics of effective early childhood teachers. YC Young Children 63 (2), 68–73

Cross, R. L., Martin, R. D. & Weiss, L. M. 2006. Mapping the value of employee collaboration. The McKinsey Quartelty 3, 29–41.

Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2016). Investigating Teacher Leadership in ECE Centres in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 5 (2), 289-309.

Köngäs, Mirja – Määttä, Kaarina. 2020. Pienten lasten hyvinvoinnin tukeminen päiväkodissa tunnesäätelyä ohjaamalla. Kasvatus 51 (5), 539–550.

Melasalmi, A. (2018). Early childhood educators’professional learning through shared practices., Väitöskirja: Turku.

Quinn, R. E. (2015). The positive organization: Breaking free from conventional cultures, constraints, and beliefs. Berrett-Koehler Publishers.

Ranta, S. & Uusiautti, S. 2022. Functional teamwork as the foundation of positive outcomes and flourishing in early childhood education and care settings. Teoksessa S. Hyvärinen, T. Äärelä & S. Uusiautti (toim.) Less struggling, more flourishing – Introduction to the multidisciplinary research on positive education and work. Newcastle upon Tyne: Cambrigde Scholars Publishing.

Sajaniemi, N. & Mäkelä, J. (2014). Ihminen voi hyvin joukossa. Teoksessa: Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus, 136–159.

Tahkokallio, L. (2014). Lastentarhanopettajan ammatillinen kehittyminen havainnointiin perustuvan reflektion avulla. Väitöskirja: Helsinki.

Uusiautti, S. (2019). Tunnista vahvuutesi ja menesty. Helsinki: Kirjapaja.

Uusiautti, S. & Määttä, K. (2013). Does success at work produce well-being and happiness or vice versa? The International Journal of Interdisciplinary Organizational Studies 7 (3), 11–25. DOI:10.18848/2324-7649/CGP/V07I03/53406.