Lapsen oikeus taiteellisen ilmaisun ja oppimisen iloon

Vieraskynässä Inkeri Ruokonen

Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittamisen 30 -vuotisjuhlavuonna 2020 Valtioneuvosto käynnisti Oikeus oppia -kehittämisohjelman varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon edistämiseksi vuosille 2020-22. Olen saanut osallistua Oikeusoppia foorumin työhön sen yhtenä tutkijaedustajana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodaan pohja kaikelle myöhemmälle oppimiselle ja sen vuoksi juuri tämän koulutusvaiheen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen on erityisen tärkeää. Varhaiskasvatuksen toimenpideohjelmalla on useita tavoitteita lasten koulutuksellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä eriarvoistumisen kehityksen ehkäisemiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa oppimisen tuen ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja toimenpiteet. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikan laatua niin, että siinä toteutuu jokaisen lapsen etu ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen koko maassa. Varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun toteuttamista vahvistetaan myös varhaiskasvatusalan johtamiskoulutuksella. Tässä vieraskynä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti Ilmaisun monien muotojen -oppimisalueen tilannekuvaa Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteiden kontekstissa.

Oikeus oppia-ohjelman, kuten koko suomalaisen varhaiskasvatuksen perustana olevan Lapsen oikeuksien sopimuksen 31 artiklassa, todetaan, että sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, iänmukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimuksen mukaan lapsen oikeutta osallistua kulttuuri- ja taide-elämään tuetaan ja heitä kannustetaan osallistumaan taide-, kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin. Erityisesti tuo 31. artiklan loppuosa liittyy tavoitteeseen varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun ja tasavertaisuuden kehittämiseksi Ilmaisun monien muotojen -oppimisalueen eli lasten taito- ja taidekasvatuksen suhteen. 

Ilmaisun monien muotojen oppimisalueen tilannekuvaa ja kehittämisehdotuksia

Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittämiseksi ja 5-vuotiaiden pedagogiikan tilannekuvan luomiseksi asetettiin KARVI:n työryhmä (Juutinen ym. 2021) tekemään valtakunnallista selvitystä 2020-21.  Tähän varhaiskasvatuksen pedagogiikan tilannekuvaan sisältyi myös selvitystyö taide- ja taitoaineiden tilasta koko varhaiskasvatuksessa pohjaksi näiden oppimisalueiden laadun vahvistamiselle varhaiskasvatuksessa. Arviointiaineistona käytettiin sekä määrällistä että laadullista varhaiskasvatuksen henkilöstön itsearviointiin liittyvää valtakunnallista kyselyaineistoa. Kyselyä varten suoritettiin kaksivaiheinen otanta kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja vastaajina oli koko varhaiskasvatuksen henkilöstö perhepäivähoitajat mukaan lukien. Päiväkotien henkilöstön vastausprosentti oli 37 ja perhepäivähoitajien 34 %. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa nykytilanteen kuvauksen lisäksi myös kehittämissuositukset pedagogisesti laadukkaan ja tasa-arvoisen toiminnan edistämiseksi. (Juutinen ym. 2021.)

KARVI:n (Juutinen ym. 2021) arvioinnin tulosten perusteella onkin tärkeä pohtia miten lapsen oikeudet taito- ja taidekasvatukseen toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla ja miten niitä voitaisiin edistää. Varhaiskasvatuksen henkilöstön itsearvioinnin mukaan Ilmaisun monet muodot -oppimisen alueen päivittäinen toteutus suhteessa muihin oppimisen alueisiin toteutui heikoimmin päivittäisessä toiminnassa. Ilmaisun monien muotojen oppimisalueen tehtävänä on tukea lasten musiikillisen, kuvallisen, kädentaidollisen, sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heidät kulttuuriperintöön sekä eri taiteen aloihin (Opetushallitus 2014; Opetushallitus 2018). KARVI:n (Juutinen ym. 2021) arvioinnin mukaan Ilmaisun monien muotojen -oppimisalueiden toteuttamisessa sisällöllisesti (musiikki, kuvataide, käsityö, sanallinen ja kehollinen ilmaisu) ja eri ikäryhmien (0-6 v) kanssa oli vaihtelua. Positiivisena tuloksena voitiin havaita, että pedagogiikka liitettiin leikkiin 70 prosenttisesti kaikkien muiden ilmaisun alueiden, paitsi käsityön pedagogisissa toiminnoissa. Käsityön oppimisen alue kaipasi muutoinkin eniten kehittämistä kaikissa ikäryhmissä, tähän liittyvä TVK:n blogin  julkaisu joulukuussa 2021. 

Musiikkikasvatus toteutui arvioinnin mukaan paremmin alle 4 -vuotiaiden päivittäisessä toiminnassa kuin sitä vanhempien lasten, vaikka muuten pedagogisen toiminnan arvioitiin toteutuneen 5-6 -vuotiaiden ryhmissä kaikkein myönteisimmin. Varhaislapsuuden musiikkipedagogiikkaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen kautta luodaan jokaiselle ikäryhmälle merkittäviä osallistumisen ja yhteisen ilon kokemuksia. Tuoreessa tutkimuksessa (Ruokonen, Terveniemi & Reunamo 2021) tarkasteltiin alle 3-vuotiaiden musiikkikasvatustoimintaa päiväkodeissa ja tuloksissa nousi esille laulamisen tärkeä rooli päiväkodin arjessa. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten päiväkotien ryhmätoiminnan musiikkipainotteisuus liittyi alle 3-vuotiaiden lasten päivittäisiin varhaiskasvatus aktiviteetteihin sitoutumiseen ja osallistumiseen sekä lasten emotionaalisiin ilmaisuihin ja sosiaaliseen toimintaan. Lisäksi selvitettiin, millainen oli ns. lasta lähimpänä olevan aikuisen ja pedagogisen oppimisympäristön rooli liittyen musiikkitoiminnan painotuksiin. Aineisto koostui laajaan havainnointiaineistoon (yli 23 000 varhaiskasvatustoiminnan satunnaishavainnointia, yli 900 taaperosta, yli 300 päiväkodissa) perustuvista arvioinneista 1-3 –vuotiaiden päiväkotilasten päivittäistä varhaiskasvatustoimintaa koskien. Erityisesti laulaminen oli merkityksellistä lasten toimintaan sitoutumiselle ja osallisuudelle. Musiikkipainotteisiksi arvioiduissa lapsiryhmissä havaittiin enemmän lasten jatkuvaa intensiivistä toimintaa sekä monipuolisempaa osallistumista ja sitoutunutta toimintaa, myös havainnoidut lasten emootiot olivat positiivista mielihyvää kuvaavia. Musiikkitoiminnalla havaittiin tässä tutkimuksessa merkittäviä yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. (Ruokonen, Tervaniemi & Reunamo 2021.)

Keskeisenä tilannekuvana KARVI:n raportista (Juutinen ym. 2021) nousi esille se, että varhaiskasvatushenkilöstön itsearvioinnin mukaan kulttuurisen moninaisuuden huomiointi toteutui taito- ja taidekasvatuksessa kaikkein heikoimmin. Ilmaisun monien muotojen pedagogiikan laadun kehittämisessä nousikin keskeisimmäksi tavoitteeksi sekä lasten että taiteen kulttuurisen moninaisuuden huomioiminen. Tähän tarvitaan yhteisiä keskusteluja varhaiskasvatusyksiköissä, alan perus- ja täydennyskoulutusta, yhteistyötä lasten huoltajien sekä paikallisen kulttuuritoimen kanssa. 

Toisena kehittämissuosituksena on kaikille ikäryhmille tasapuolisesti kuuluva taito- ja taidekasvatus, joka nähdään itseisarvona, elämyksellisenä ja henkilökohtaisia merkityksiä oppimisen ja ilmaisun alueena ’in sich’ kuin myös integroivassa oppimisen alueita integroivassa toiminnassa ja taiteen avulla oppimisessa. Kognitiivinen aivotutkimus osoittaa vakuuttavasti erityisesti varhaislapsuudessa saadun musiikkikasvatuksen yhteydet ihmisen aivojen toimintaan ja kapasiteettiin (mm. Putkinen ym. 2014; Saarikivi ym. 2016; Linnavalli ym. 2019; Putkinen 2019; Putkinen ym. 2021). Oikeus oppia – kehittämisohjelmassa kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota eri kotitaustoista tulevien tai erilaisia kielellisiä valmiuksia omaavien lasten kielen kehitykseen tai S2/R2 opetukseen, joiden kehittämiseen esimerkiksi musiikilla, laulamisella ja loruamisella on suora merkittävä tutkimusperustainen yhteys (mm. Huotilainen & Putkinen 2008; Linnavalli 2019). Erityisesti käsityöllisen ja musiikillisen ilmaisun asemaa tulisi vahvistaa kaikissa ikäryhmissä yhtä tasapuolisesti.

Kehittämissuosituksina tuotiin esille myös taito- ja taidekasvatuksen pedagogisten opintojen lisäämistarve varhaiskasvatuksen henkilöstön sekä perus- että täydennyskoulutukseen. Arviointiin osallistunut varhaiskasvatuksen henkilöstö koki tarvetta erityisesti media- ja taidekasvatusta hyödyntävään pedagogiikkaan ja taidekasvatuksen tuntemukseen. Varhaiskasvatuksen opettajat ovat päävastuussa varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten taidekasvatustoiminnasta tämän vuoksi elinikäiselle oppimiselle on luotava tilaa myös taito- ja taidekasvatuksen pedagogiikassa työnantajan tukemana jatkuvan oppimisen koulutusmuotona. Opetushallituksen rahoituksella käynnistyy jo maaliskuussa 2022 HY+ toteuttama Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa -täydennyskoulutuskurssi monimuoto-opetuksena ainakin Helsingin ja Turun alueilla. Taidekasvatuksen eri alueiden tuntemusta ja pedagogista osaamista parantamaan on viime vuosina Suomessa julkaistu eri taidemuotojen varhaiskasvatuspedagogiikkaan liittyviä oppikirjoja ja tutkimuksia (mm. Aerila & Kauppinen 2019; Anttila 2009; Rusanen ym. 2014; Rusanen ym. 2018; Heikkilä-Halttunen 2015; Lindeberg-Piiroinen & Ruokonen 2017; Lappalainen 2017; Ruokonen 2016; Sääkslahti 2015; Toivanen 2010; Yliverronen 2019; Ruokonen 2020; Neitola ym. 2020). Lisäksi tammikuussa 2022 ilmestyi ensimmäinen suomalainen kokoomateos Ilmaisun ilo, käsikirja 0-8 -vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen (Ruokonen 2022).

Lopuksi

Taito- ja taidekasvatuksen asema suomalaisessa kokonaisvaltaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa on ollut vahva. Varhaiskasvatuksen opettajilla ja kehittäjillä on ollut yhteinen jaettu ymmärrys siitä, että lasten kulttuurilla ja taiteilla luodaan hyvinvointia ja elämyksellisyyttä kokonaisvaltaiseen varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan. Taiteelliseen ilmaisuun, samoin kuin leikkiinkin liittyy lumous: ”kaikki on mahdollista ja oikein, leikisti totta!” Ilmaisun monien muotojen oppimisalueen kautta lapsi saa valmiuksia mielikuvituksen ja luovan ajattelun viljelyyn. Varhaiskasvatuksen opettaja, joka innostaa lasta kokonaisvaltaisen taito- ja taidepedagogiikan kautta luo perustaa lapsen, parhaimmassa tapauksessa läpi elämän jatkuvalle taidesuhteelle. Lapsi on arvokas sekä huoltajilleen, opettajilleen ja kasvattajilleen. Lapsen parhaaksi kannattaa tehdä yhteistyötä myös paikkakunnan kulttuuritoimijoiden kanssa. Taiteilija-, teatteri- ja konserttivierailut antavat elämyksiä, jotka jäävät lapsen muistiin ja ohjaavat lasta mahdollisen taideharrastuksen pariin tai taiteesta nauttivaksi yleisöksi myöhemmässä elämän vaiheessa. Yhteistyötä opetus- ja kulttuuritoimen välillä kannattaakin kehittää raja-aitoja rikkoen ja yhdessä hankerahoituksia hakien. 

Lopuksi liitän mukaan muutaman ”Ilmaisun monien muotojen” -oppimisalueeseen liittyvän päiväkotimuiston entisajalta ja nykyajalta. Kaksi ensimmäistä aineistolainausta on Helsingin Sanomien 2018 toteuttamasta muistitietokeruun aineistosta, jonka sisältö osoitti sen, että ilmaisun monet muodot olivat keskeisellä sijalla entisajan varhaiskasvatuspedagogiikassa tai ainakin niihin liittyvät tapahtumat ja muistot olivat jääneet kirjoittajille päiväkotiajoista mieleen. Yhdessä laulamisen muistot tulivat usein esille kerätyssä muistitietoaineistossa ja yhdessä laulamisen vaaliminen olisi tärkeää myös nykypäivänä.

”Aamuisin kaikki kokoontuivat alakerran laulusaliin, missä päivä aloitettiin aamulaululla. Välillä kaikki leikkivät yhdessä laululeikkejä. Kehäkukka ja prinsessa Ruusunen olivat suosittuja. Satutunnit olivat odotettuja, jolloin Eija-täti luki Elsa Beskowin kirjoja Hattulan lapsista, Lotasta ja Petteristä sekä setä Sinisestä ja tädeistä. Aikaa oli myös askarrella kiiltopaperista värikkäitä pujottelumattoja, maalata vesiväreillä tai leikkiä leluilla. Tavarat ja lelut opetettiin laittamaan paikoilleen tekemisen loputtua.” (1951-54 Helsinki, HS-muistitiedon keruu 2018.)

” Lehtisahallakin sahattiin innokkaasti autonratteja, pääsiäiskukkoja, äidille pyyheliinanaulakko keittiöön yms. Joka päivä oli noin puolen tunnin laulu- ja musiikkihetki, leikeissä oli hienot pupu-, orava-, karhu- yms. päähineet, mustikat, mansikat puut ja sienet. Tietysti myös keijut ja noidat, prinssit ja prinsessat. Kaikille oli opettajat valmistaneet rekvisiitan.” (1960-luku, Helsinki, HS-muistitiedon keruu 2018.)

Kaksi viimeistä aineistoesimerkkiä on varhaiskasvatuksen henkilöstöltä KARVI:n (Juutinen ym. 2021) arviointiaineistosta vuosilta 2020-21. Taito- ja taidekasvatuksen rooli on edelleen keskeisenä pedagogiikassa, mukaan on saatu uusia välineitä ja uutta teknologiaa. Lapsen mielenkiinnon kohteet ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatuspedagogiikka korostuvat näissä kuvauksissa.

”Kaverikuvat otettiin tabletilla kuvaten. Lapset saivat itse valita kuvaan tulevat vaatteet ja muun rekvisiitan sekä kuvauspaikan. Lapset ottivat kuvia toisistaan, valitsivat mieleisimmän kuvan, joka tulostettiin yhdessä aikuisen kanssa ja laitettiin itsetehtyihin kehyksiin. Kuvat koottiin ryhmähuoneen seinälle ryhmäkuvaksi.” (aineistoesimerkki, Juutinen et al. 2021.)

”Kaksivuotias huomasi ulkona kastemadon, sitä yhdessä ihmeteltiin ja tutkittiin. Sisällä rakensimme matoja langanpätkistä, revittiin sanomalehdistä pesiä, möngerrettiin kuin madot jumppasalissa, laulettiin matoaiheisia lauluja, etsittiin kuvakirjoista matoja eli saatiin kunnon MATO-projekti.” (aineistoesimerkki, Juutinen et al. 2021.)

Nyt kun varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehitetään Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteiden mukaan varmistamalla, että lasten etu ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu koko maassa, on tärkeä muistaa lapsen äänen kuuntelu, leikin ja luovan pedagogiikan läsnäolo myös laajenevassa kaksivuotisessa esiopetuksessa. Niin varhaislapsuuden ajasta muodostuu innostava, leikkiin, elämyksiin, yhteisölliseen oppimiseen ja ihmettelyn iloon kannustava vaihe lapsen elämässä. Lapsen taiteellinen ilmaisun ja lasten kulttuurin vaaliminen kuuluvat olennaisena osana hyvään lapsuuteen. 

Lähteet

Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019. Lukukipinä. PS-kustannus.

Anttila, E. 2009. Tanssii tätien kanssa – luova liikunta ja tanssi varhaiskasvatuksessa. Teoksessa I. Ruokonen, S. Rusanen & A.-L. Välimäki (toim.) Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa, ihmettelyä ja tekemistä. Yliopistopaino, 16–21.

Heikkilä-Halttunen, P. 2015. Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Lastenkirjainstituutin julkaisuja 33. Atena.

Huotilainen, M. & Putkinen, V. 2008. Musiikkiharrastus vaikuttaa voimakkaasti lapsen aivotoimintaan. Musiikki 38 (3–4), 204–217.

HS-Helsingin Sanomat 2018. Muistitietokeruu. Päiväkotimuistot.

Juutinen, J., Siippainen, A., Marjanen, J., Sarkkinen, T., Lundkvist, M., Mykkänen, A, Raitala, M., Rissanen, M.-J. & Ruokonen, I. 2021. Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa. Karvin arviointiraportti 9/2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lappalainen, M. 2017. Hei, me laulupiirretään. LauLau.

Linnavalli, T. 2019. Effects of musical experience on children’s language and brain development. Studies in Cognitive Science 12. Department of Digital Humanities. University of Helsinki.

Linnavalli, T., Putkinen, V., Huotilainen, M., & Tervaniemi, M. 2018. Maturation of speech-sound  

             ERPs in 5–6-year-old children: A longitudinal study. Frontiers in neuroscience, 12, 814.

Lindeberg-Piiroinen, A. & Ruokonen, I. (toim.) 2017. Varhaisiän musiikkikasvatuksen käsikirja. Classicus.

Neitola, M., Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. (toim.) 2020. Rinnalla. Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa. Rinnalla-hanke. Turun yliopisto ja Oulun yliopisto. Opetushallitus.

Opetushallitus 2014. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2016:1 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/esiopetuksen-opetussuunnitelmien-perusteet (viitattu 25.8.2021).

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatussuunnitelmien-perusteet (viitattu 27.8.2021).

Putkinen, V., Tervaniemi, M., Saarikivi, K., de Vent, N., & Huotilainen, M. 2014. Investigating 

             the effects of musical training on functional brain development with a novel Melodic MMN 

             paradigm. Neurobiology of Learning and Memory, 110, 8–15.

Putkinen, V., Tervaniemi, M., & Huotilainen, M. 2019. Musical playschool activities are linked to 

              faster auditory development during preschool-age: a longitudinal ERP study. Scientific 

              reports, 9(1), 1-10.

Putkinen, V., Saarikivi, K., Chan, T. M. V., & Tervaniemi, M. 2021. Faster maturation of selective  

             attention in musically trained children and adolescents: Converging behavioral and 

             event‐related potential evidence. European Journal of Neuroscience, 54, 4246–4257

Ruokonen, I. 2020. Varhaiskasvatuksen taidekasvatus. Leikkiä, lumousta, oppimista ja hyvää elämää. VOL. 

Ruokonen, I. (toim.) 2022. Ilmaisun ilo. Käsikirja 0-8 -vuotiaiden taito- ja taidekasvatukseen. PS-kustannus.

Ruokonen, I., Tervaniemi, M. & Reunamo, J. 2021. The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: An extensive observational study. Music Education Research. DOI: 10.1080/14613808.2021.1965564

Rusanen, S., Kuusela, M., Rintakorpi, K. & Torkki, K. 2014. Musta tuntuu punaiselta. Kuvataiteellinen toiminta varhaiskasvatuksessa. Lasten keskus.

Rusanen, S., Kuusela, M., Rintakorpi, K. & Torkki, K. (toim.) 2018. Mun kuvista kulttuuriin. Kuvataidetta esi- ja alkuopetukseen. Lasten keskus.

Saarikivi, K., Putkinen, V., Tervaniemi, M., & Huotilainen, M. 2016. Cognitive flexibility 

            modulates maturation and music-training- related changes in neural sound discrimination. 

            Journal of Neuroscience, 44(2), 1815–1825.

Sari, M. & Ardipal, B. W. 2020. Development of early childhood creativity through fine arts education. Teoksessa 2nd International Conference Innovation in Education (ICoIE 2020). Atlantis Press, 81–86.

Sääkslahti, A. 2015. Liikunta varhaiskasvatuksessa. PS-kustannus.

Toivanen, T. 2010. Kasvuun. Draamakasvatusta 1–8-vuotiaille. SanomaPro

Yliverronen, V. 2019. Esiopetuksen käsityö: Kolme tapaustutkimusta esikoululaisista käsityötehtävien parissa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia.