Ensi viikolla vieraskynässä Anna Pauliina Rainio (Kuvassa), Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen

Anna Pauliina Rainio (KT, Dos.)

Anna ohjaa Opetushallituksen rahoittamaa Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät -tutkimushanketta. Hän on kasvatuspsykologian dosentti ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Annan tutkimus kohdistuu lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Hän on tutkinut esimerkiksi mielikuvituksen ja leikin merkitystä lasten toimijuuden rakentumisessa ja haastavissa vuorovaikutustilanteissa. 

Emma Kurenlahti (KM, VO)

Emma Kurenlahti on kasvatustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa ja Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät -hankkeen jäsen. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee kasvatusyhteisöissä rakentuvia pahuuden määritelmiä ja sen vastustamisen käytäntöjä ympäristö- ja kestävyyskriisin aikakaudella. Emman erityisosaaminen kohdistuu myötätunnon ja moraalin tarkasteluun kasvatuksen kontekstissa. 

Linda Nurhonen (KM, VO)

Linda työskentelee Helsingin yliopistossa projektisuunnittelijana sekä “Korona tuli kylään” – Koronan vaikutukset varhaiskasvatukseen -hankkeessa, että Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa -hankkeessa. Lisäksi Linda toimii tuntiopettajana sekä kouluttajana erilaisissa varhaiskasvatuksen tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Lindalla on myös pitkä kokemus varhaiskasvatuksen opettajan työstä, jota hän hyödyntää niin opetus, -koulutus kuin -projektisuunnittelijankin työssään. 

Tarkastelemme ensi viikon blogikirjoituksessa myötätuntoa varhaiskasvatusyhteisöissä. Käsittelemme Opetushallituksen rahoittaman Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa -hankkeemme tärkeimpiä löydöksiä ja avaamme lukijoille konkreettisten esimerkkien avulla millaiset käytännöt ja rakenteet ylläpitävät ja edistävät elävää ja toimivaa myötätuntokulttuuria päiväkodeissa.  

Myötätuntoa pidetään olennaisena osana toimivaa demokraattista yhteisöä, jossa ihmiset pitävät huolta toisistaan, suojelevat toisiaan ja edistävät oikeudenmukaisuutta (esim. Nussbaum, 2014). Yhteisöt ja organisaatiot, joilla on vakiintuneita käytäntöjä huomata ja kohdata ihmisten mielipaha ja kärsimys ovat toimintakykyisempiä ja ihmiset myös voivat niissä keskimääräistä paremmin (Lilius, Worline, Dutton, Kanov, & Maitlis, 2011). 

Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa

Perehtyminen vanhoihin luontouskomuksiin antaa paljon ajateltavaa myös nykyihmiselle. Ikiaikaiset luonnon kunnioittamiseen liittyvät uskomukset ja myytit kertovat vahvasta luontoyhteydestä. Käsittelen kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Haltijan kuiskaus syntyi alunperin Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa (www.monilukutaito.com). MOI on professori Kristiina Kumpulaisen vetämä ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän (mm. sisältöjä, toimintaa, materiaaleja ja ympäristöjä yhdistelevän) varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden eli tässä tapauksessa vanhojen luontouskomusten ja myyttien merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta. 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa”

Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen

Sara Sintonen

Käsittelen tulevassa kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Vanhoihin suomalaisiin luontouskomuksiin ja -myytteihin liittyvä pedagoginen materiaali Haltijan kuiskaus syntyi alunperin MOI, Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen”

Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen

exploring-1517977_960_720

Vieraskynässä Marika Koivuniemi, Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

Varhaiskasvatusiässä oleva lapsi oppii uutta koko ajan: jokainen pienen lapsen kanssa tekemisissä oleva tunnistaa pohjattoman tutkimisen halun. Viidessä minuutissa aikuisen huomion herpaantuessa lelulaatikko on tyhjennetty lattialle, vessapaperirulla on heitetty pönttöön ja permanenttitussia on testattu vaatteisiin, seiniin, kaveriin ja lopuksi samaan pönttöön paperin kanssa. Kaikki tämä tapahtuu kiinnostuksesta ja luontaisesta halusta ymmärtää maailmaa ja oppia uutta. Pieni lapsi ei opi pelkästään tietoa tai spesifejä taitoja, vaan ottaa itseään ja maailmaa haltuun kokonaisvaltaisesti oppien samalla tärkeitä perustaitoja, kuten oman toiminnan ja tunteiden säätelyä (Kokkonen, 2017). 

Jatka lukemista ”Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen”

Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

Marika, Susanna, Kristiina ja Hanna työskentelevät oppimisen tutkimuksen parissa Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä (LET). https://www.oulu.fi/koulutusteknologia/


LET yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. LET on erityisesti tunnettu oppimisen tutkimuksestaan ja kehittämistään teoriasidonaisista käytännön ratkaisuista paremman oppimisen tukemiseksi.

Jatka lukemista ”Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja”

Joustava esi- ja alkuopetus – rajavyöhyke kutsuu kasvattajia yhteiseen ongelmanratkaisuun

Tässä blogitekstissä tarkastelen sitä, kuinka joustava esi- ja alkuopetus voi parhaimmillaan luoda olosuhteet ammattilaisten asiantuntijuuden rakentumiselle. Yhteistyökäytänteet ovat avainasemassa rakennettaessa pedagogista jatkumoa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa esiopetuksen ja koulun yhteistyön haasteita ja pohtia miten niitä voidaan oppia ylittämään. Teksti pohjautuu osin viime syksyn väitöstilaisuuteni lectioon, eli avauspuheenvuoroon.

Vuosittain noin 63 000 perhettä valmistautuu Suomessa koulunaloitukseen (Tilastokeskus, 2017). Lasten koulunaloitus on jokavuotinen yhteiskunnallisesti suuri tapahtuma, joka näkyy mediassa eri tavoin. Huomio kiinnittyy tähän yhteen viralliseen koulunaloituksen hetkeen, mikä kertoo siitä, että perheiden arjessa sitä pidetään isona muutoksena. Siirtymä esiopetuksesta kouluun on kuitenkin pitkä prosessi, joka alkaa parhaassa tapauksessa ennen ensimmäistä koulupäivää ja jatkuu, kunnes oppilas ja perhe ovat kiinnittyneitä kouluun (Karila, Lipponen & Pyhältö, 2013; Peters, 2014). Uusimmat tutkimukset lähestyvät siirtymää useammin ympäristön näkökulmasta kuin kehityksellisen valmiuden tai kouluvalmiuden kautta (Dockett & Einarsdottir, 2017; OECD, 2017). Lasten kouluvalmiuden sijaan tarkastellaan, onko ympäristö valmis ottamaan erilaisia oppijoita vastaan (Dockett & Einarsdottir, 2017; Boyle, Petriwskyj & Grieshaber, 2018; Linnilä, 2006).

Jatka lukemista ”Joustava esi- ja alkuopetus – rajavyöhyke kutsuu kasvattajia yhteiseen ongelmanratkaisuun”

Ensi viikolla vieraskynässä Laura Rantavuori

 

Laura Rantavuori, KT, luokanopettajana toimiva lehtori Tampereen yliopiston normaalikoulussa.

 

Laura toimii Tampereen yliopiston normaalikoulussa alkuopetuksen lehtorina. Työssään hän kouluttaa tulevia luokanopettajia opetusharjoittelun ohjaajana ja toimii ekaluokkalaisten luokanopettajana. Tutkimusalueen intohimona ovat esiopetuksesta kouluun siirtymään liittyvä tutkimus ja institutionaalisella rajavyöhykkeellä toteutettava moniammatillinen yhteistyö. Lisäksi Laura toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien täydennyskouluttajana joustavan esi- ja alkuopetuksen teemoista.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Laura Rantavuori”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: