Tekijä: ekseppa

Miten tukea myötätunnon laajenevia kehiä varhaiskasvatuksessa?

~ ekseppa ~ Kommentoi

Vieraskynässä Anna Pauliina Rainio, Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen

“3-vuotias Mira itkee eteisessä, ettei hänellä ole kuin kumisaappaat, mutta hän haluaisi lenkkarit. Naulakoilla vähän matkan päässä ollut 5-vuotias Antti kuulee Miran itkun ja tämän selityksen itkulle ja menee mukaan tilanteeseen. Antti alkaa ojennella kenkähyllystä Miralle lenkkareita kysellen ”olisikohan nämä sun, entä nämä?” Hän koittaa kovasti löytää Miralle lenkkarit. Tässä kohtaa aikuinen ilmestyy eteiseen ja kehottaa Anttia: ”Laitahan nyt ne omat kengät jalkaan ja mene ulos”, tietämättä, mistä tilanteessa on kyse. Lohdutusyritys loppuu siihen ja Mira lähtee surkeana saappaissaan ulos.” (kenttämuistiinpano päiväkotihavainnoinnista, syyskuu 2019)

Jatka lukemista ”Miten tukea myötätunnon laajenevia kehiä varhaiskasvatuksessa?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Anna Pauliina Rainio (Kuvassa), Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen

~ ekseppa ~ Yksi kommentti

Anna Pauliina Rainio (KT, Dos.)

Anna ohjaa Opetushallituksen rahoittamaa Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät -tutkimushanketta. Hän on kasvatuspsykologian dosentti ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Annan tutkimus kohdistuu lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Hän on tutkinut esimerkiksi mielikuvituksen ja leikin merkitystä lasten toimijuuden rakentumisessa ja haastavissa vuorovaikutustilanteissa. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Anna Pauliina Rainio (Kuvassa), Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen” →

Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa

~ ekseppa ~ Kommentoi

Perehtyminen vanhoihin luontouskomuksiin antaa paljon ajateltavaa myös nykyihmiselle. Ikiaikaiset luonnon kunnioittamiseen liittyvät uskomukset ja myytit kertovat vahvasta luontoyhteydestä. Käsittelen kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Haltijan kuiskaus syntyi alunperin Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa (www.monilukutaito.com). MOI on professori Kristiina Kumpulaisen vetämä ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän (mm. sisältöjä, toimintaa, materiaaleja ja ympäristöjä yhdistelevän) varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden eli tässä tapauksessa vanhojen luontouskomusten ja myyttien merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta. 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa” →

Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen

~ ekseppa ~ Kommentoi

Sara Sintonen

Käsittelen tulevassa kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Vanhoihin suomalaisiin luontouskomuksiin ja -myytteihin liittyvä pedagoginen materiaali Haltijan kuiskaus syntyi alunperin MOI, Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen” →

Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen

~ ekseppa ~ Kommentoi

exploring-1517977_960_720

Vieraskynässä Marika Koivuniemi, Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

Varhaiskasvatusiässä oleva lapsi oppii uutta koko ajan: jokainen pienen lapsen kanssa tekemisissä oleva tunnistaa pohjattoman tutkimisen halun. Viidessä minuutissa aikuisen huomion herpaantuessa lelulaatikko on tyhjennetty lattialle, vessapaperirulla on heitetty pönttöön ja permanenttitussia on testattu vaatteisiin, seiniin, kaveriin ja lopuksi samaan pönttöön paperin kanssa. Kaikki tämä tapahtuu kiinnostuksesta ja luontaisesta halusta ymmärtää maailmaa ja oppia uutta. Pieni lapsi ei opi pelkästään tietoa tai spesifejä taitoja, vaan ottaa itseään ja maailmaa haltuun kokonaisvaltaisesti oppien samalla tärkeitä perustaitoja, kuten oman toiminnan ja tunteiden säätelyä (Kokkonen, 2017). 

Jatka lukemista ”Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen” →

Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

~ ekseppa ~ Kommentoi

Marika, Susanna, Kristiina ja Hanna työskentelevät oppimisen tutkimuksen parissa Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä (LET). https://www.oulu.fi/koulutusteknologia/


LET yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. LET on erityisesti tunnettu oppimisen tutkimuksestaan ja kehittämistään teoriasidonaisista käytännön ratkaisuista paremman oppimisen tukemiseksi.

Jatka lukemista ”Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja” →

Joustava esi- ja alkuopetus – rajavyöhyke kutsuu kasvattajia yhteiseen ongelmanratkaisuun

~ ekseppa ~ Kommentoi

Tässä blogitekstissä tarkastelen sitä, kuinka joustava esi- ja alkuopetus voi parhaimmillaan luoda olosuhteet ammattilaisten asiantuntijuuden rakentumiselle. Yhteistyökäytänteet ovat avainasemassa rakennettaessa pedagogista jatkumoa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa esiopetuksen ja koulun yhteistyön haasteita ja pohtia miten niitä voidaan oppia ylittämään. Teksti pohjautuu osin viime syksyn väitöstilaisuuteni lectioon, eli avauspuheenvuoroon.

Vuosittain noin 63 000 perhettä valmistautuu Suomessa koulunaloitukseen (Tilastokeskus, 2017). Lasten koulunaloitus on jokavuotinen yhteiskunnallisesti suuri tapahtuma, joka näkyy mediassa eri tavoin. Huomio kiinnittyy tähän yhteen viralliseen koulunaloituksen hetkeen, mikä kertoo siitä, että perheiden arjessa sitä pidetään isona muutoksena. Siirtymä esiopetuksesta kouluun on kuitenkin pitkä prosessi, joka alkaa parhaassa tapauksessa ennen ensimmäistä koulupäivää ja jatkuu, kunnes oppilas ja perhe ovat kiinnittyneitä kouluun (Karila, Lipponen & Pyhältö, 2013; Peters, 2014). Uusimmat tutkimukset lähestyvät siirtymää useammin ympäristön näkökulmasta kuin kehityksellisen valmiuden tai kouluvalmiuden kautta (Dockett & Einarsdottir, 2017; OECD, 2017). Lasten kouluvalmiuden sijaan tarkastellaan, onko ympäristö valmis ottamaan erilaisia oppijoita vastaan (Dockett & Einarsdottir, 2017; Boyle, Petriwskyj & Grieshaber, 2018; Linnilä, 2006).

Jatka lukemista ”Joustava esi- ja alkuopetus – rajavyöhyke kutsuu kasvattajia yhteiseen ongelmanratkaisuun” →

Ensi viikolla vieraskynässä Laura Rantavuori

~ ekseppa ~ Kommentoi

 

Laura Rantavuori, KT, luokanopettajana toimiva lehtori Tampereen yliopiston normaalikoulussa.

 

Laura toimii Tampereen yliopiston normaalikoulussa alkuopetuksen lehtorina. Työssään hän kouluttaa tulevia luokanopettajia opetusharjoittelun ohjaajana ja toimii ekaluokkalaisten luokanopettajana. Tutkimusalueen intohimona ovat esiopetuksesta kouluun siirtymään liittyvä tutkimus ja institutionaalisella rajavyöhykkeellä toteutettava moniammatillinen yhteistyö. Lisäksi Laura toimii varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajien täydennyskouluttajana joustavan esi- ja alkuopetuksen teemoista.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Laura Rantavuori” →