Ensi viikon vieraskynässä Eira Suhonen

FT, dosentti Eira Suhonen työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Suhosen tutkimus suuntautuu varhaiserityiskasvatuksen ja lasten stressin säätelyn, kehityksen ja oppimisen tutkimukseen. Erityisesti leikin merkitys erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimisympäristöissä on ollut tutkimuksen kohteena ja Suhonen on ollut mukana kansainvälisessä yhteistyöverkossa TD COST Action TD1309, Play for Children with Disabilities (2015-2018). Yhteistyöverkossa on tutkittu erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osallisuutta ja mahdollisuutta leikkiin erilaisissa asumis- ja oppimisympäristöissä. Suhonen on yhdessä professori Nina Sajaniemen ja hänen johtamansa tutkimusryhmän kanssa tehnyt monitieteistä tutkimusta lasten stressin säätelystä ja oppimisesta jo vuodesta 2008 alkaen. Kiinnostus erityisesti taaperoikäisten (1 – 3 vuotiaat) lasten tutkimiseen ja taaperopedagogiikan kehittämiseen alkoi väitöstutkimuksesta Erityistä tukea tarvitsevan taaperon sopeutuminen päiväkotiryhmään (2009). Väitöskirjan tulosten pohjalta aloitettiin tutkimusryhmässä kehittää PedaSens –ohjelmaa, josta tohtorikoulutettava Sivi Harkoma tekee väitöskirjaansa.

Blogikirjoitus käsittelee pitkittäistutkimustamme ”Taaperot varhaiskasvatuksessa” jossa seurattiin, vuosina 2012-2014 varhaiskasvatuksessa aloittaneiden, taaperoiden biologisten- ja ympäristötekijöiden vaikutusta lapsen kehittyvään stressin säätelyyn ja oppimiseen 2-3 vuoden ajan. Tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti varhaiskasvatuksessa aloittamiseen. Blogi perustuu pitkälti tutkimushankkeen ensimmäiseen artikkeliin Children’s biological givens, stress responses, language and cognitive abilities and family background after entering kindergarten in toddlerhood (Suhonen ym., 2018). 

Luontoaltistus päiväkodeissa edistää kaupunkilaislasten immuunitasapainoa

Kuva: Aki Sinkkonen

Vieraana Marja Roslund

Lasten immuunijärjestelmän häiriöt, kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet kaupungistuneissa yhteiskunnissa (Hanski ym., 2012; Kondrashova ym., 2013). Yhtenä syynä tähän on korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus, jotka yksipuolistavat elimistön mikrobistoa (Hanski ym., 2012; Rook, 2009; Roslund ym., 2020). 

Päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely voi parantua jo yhden kuukauden aikana

Vertailevissa tutkimuksissa on aikaisemmin todettu, että luonnon kanssa kosketuksissa olevilla maaseudun lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin (Kirjavainen ym., 2019; Stein ym., 2016). Tuore tutkimuksemme paljastaa, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely voi parantua jo yhden kuukauden aikana, kun monimuotoinen luonto tuodaan päiväkotipihaan (Roslund ym., 2020). Tutkimuksessa asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille päiväkotipihoille tuotiin metsäpohjaa eli kunttaa, siirtonurmea ja multalaatikoita, joihin lapset kylvivät kasveja ja hoitivat niitä. Päiväkodin henkilökunta sai myös luontoleikki ja –harrastusvinkkejä, joita toteutettiin tutkimuksen aikana luontoaltistuksen varmistamiseksi. Kuukauden kestänyt viisi kertaa viikossa toistunut viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa, mikä oli yhteydessä parempaan immuunisäätelyyn. Muutokset näkyivät veriarvoissa, jotka liittyvät allergioiden ja immuunivälitteisten sairauksien pienempään riskiin. Luontoaltistuksen vaikutuksen merkitystä tukee sekin seikka, että viherpihalla leikkivien lasten ihon ja suoliston mikrobisto muuttui samankaltaiseksi kuin luontopäiväkotilapsilla, jotka vierailevat usein metsässä.

Miksi mikrobien monimuotoisuus on tärkeää terveydellemme?

Kuvituskuva

Ihmiset ja luonnon mikrobit ovat kautta aikojen kasvaneet yhdessä evolutiivisesti. Ihmiselimistössä onkin arviolta yli 1000 kertaa enemmän mikrobien geenejä kuin ihmisen omia geenejä (Turnbaugh ym., 2007). Nämä mikrobit hoitavat elimistössämme elintärkeitä tehtäviä, kuten säätelevät aineenvaihduntaa, immuuni- ja hormonitoimintaa sekä suojelevat taudinaiheuttajilta ja syövältä (Blander ym., 2017; Fung ym., 2017). Suoliston mikrobiomi vaikuttaa myös mielialaamme (Rieder ym., 2017). Terve mikrobiomi on monimuotoinen, jolloin mikrobit rajoittavat toistensa kasvua eikä taudinaiheuttaja pääse yksin vallalla. Tämä pätee niin elinympäristömme, että lastemme mikrobiomiin ja terveyteen (Haahtela, 2019).  Monimuotoisen luonnon katoaminen johtaa usein tauteja aiheuttavien mikrobien runsastumiseen (Parajuli ym., 2018), mikä on liitetty myös nyt vallalla olevaan koronaviruspandemiaan (Schmeller ym., 2020).

Vielä ennen toista maailmansotaa elimme läheisemmässä kosketuksessa luontoon, jolloin immuunipuolustusjärjestelmämme oppi seulomaan elinympäristöstä vaaralliset ja haitattomat mikrobit sekä omat ja vieraat solut. Kaupungistumisen myötä immuunipuolustus kohtaa yhä vähemmän ympäristön luonnollisia mikrobeja ja voi vahingossa alkaa torjua siitepölyn kaltaisia harmittomia hiukkasia, jolloin seuraa esimerkiksi allergia (Gilles ym., 2009). Tätäkin ikävämpi tilanne on, kun puolustusjärjestelmämme rupeaa tunnistamaan omia solujamme vaarallisiksi ja hyökkää niitä vastaan. Jos immuunipuolustus hyökkää esimerkiksi haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan, on seurauksena ykköstyypin diabetes (Burrack ym., 2017). Lisäksi immuunipuolustus voi hyökätä kehossamme olevien välttämättömien aineenvaihduntaa hoitavien mikrobien kimppuun, jolloin seurauksena voi olla esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä (Baumgart & Carding, 2007). Toisin sanoen epätasapainoinen immuunijärjestelmä ei enää erota hyödyllisiä ja haitallisia tai omia ja vieraita hiukkasia, soluja tai solutuotteita toisistaan, jolloin voi syntyä autoimmuunisairaus tai allergia (Bluestone & Bour-Jordan, 2012). 

Viherpiha lisää lasten hyvinvointia

Päiväkodin pihan vihertäminen vaikutti myös lasten ja henkilökunnan hyvinvointiin myönteisesti (Puhakka ym., 2019). Kyselytutkimuksen mukaan mieliala, jaksaminen ja motivaatio lisääntyi, kun tavanomainen asfaltti- ja sorapiha muuntui luonnonmukaisemmaksi. Myös ilmanlaadun koettiin parantuneen, kun pöllyävän hiekan määrä väheni pihalla. Lasten fyysinen aktiivisuus sekä luova ja leluton leikkiminen lisääntyi. Viherpiha tarjosi myös ympäristökasvatushyötyjä ja luontosuhde vahvistui, kun lapset olivat enemmän kosketuksissa luonnonmateriaaleihin eri aistein ja saivat uutta tietoa luonnosta (Puhakka ym., 2019).

Uudenlainen suunnittelumalli päiväkotien ja koulujen pihoille

Kasvatuslaatikkoja. Kuva : Riikka Puhakka

Jokaista kaupunkilaista koskettava hyvä uutinen on se, että luontoaltistuksen eduista nauttiminen ei vaadi paljoa. Monimuotoisessa luonnossa, kuten metsässä kannattaa vierailla niin usein kuin mahdollista. Parasta on, jos päiväkotiympäristö mahdollistaa monipuolisen luontoaltistuksen päivittäin. Päiväkotipiha vaatii kuitenkin kovan kulutuksen kestävän leikkialueen, minkä takia tutkimusryhmämme on suunnitelleet päiväkotien ja koulujen pihojen vyöhykemallin ja uudenlaisia kestäviä luonnonmukaisia pihamateriaaleja (Sinkkonen ym., 2019). Vyöhykemallissa tontin ja raja-aidan suojaan luodaan metsämäistä ympäristöä ja perinteiset leikkialueet sijoittuvat lähemmäs rakennusta. Näiden vyöhykkeiden väliin sijoittuu metsän karikekerrokseen ja uudenlaisiin pihamateriaaleihin perustuva vapaan leikin alue. Vyöhykkeinen pihamalli lisää lasten luontoaltistusta huomioiden leikkialueiden kulutuskestävyyden ja vähentää pihan kunnossapitotarvetta (Sinkkonen ym., 2019).

LÄHTEET

Baumgart, D.C., Carding, S.R., 2007. Series Gastroenterology 1 Infl ammatory bowel disease : cause and immunobiology. Lancet 369, 1627–1640.

Blander, J.M., Longman, R.S., Iliev, I.D., Sonnenberg, G.F., Artis, D., 2017. Regulation of inflammation by microbiota interactions with the host 18. https://doi.org/10.1038/ni.3780

Bluestone, J.A., Bour-Jordan, H., 2012. Current and future immunomodulation strategies to restore tolerance in autoimmune diseases. Cold Spring Harb. Perspect. Biol. 4, 1–23. https://doi.org/10.1101/cshperspect.a007542

Burrack, A.L., Martinov, T., Fife, B.T., Fife, B.T., 2017. T Cell-Mediated Beta Cell Destruction : Autoimmunity and Alloimmunity in the Context of Type 1 Diabetes 8, 1–15. https://doi.org/10.3389/fendo.2017.00343

Fung, T.C., Olson, C.A., Hsiao, E.Y., 2017. Interactions between the microbiota , immune and nervous systems in health and disease 20, 145–155. https://doi.org/10.1038/nn.4476

Gilles, S., Mariani, V., Bryce, M., Mueller, M.J., Ring, J., Behrendt, H., Jakob, T., Traidl-, C., 2009. Pollen allergens do not come alone : pollen associated lipid mediators ( PALMS ) shift the human immue systems towards a T H 2-dominated response. Allergy, Asthma Clin. Immunol. 5, 1–6. https://doi.org/10.1186/1710-1492-5-3

Haahtela, T., 2019. A biodiversity hypothesis. Allergy Eur. J. Allergy Clin. Immunol. 1445–1456. https://doi.org/10.1111/all.13763

Hanski, I., von Hertzen, L., Fyhrquist, N., Koskinen, K., Torppa, K., Laatikainen, T., Karisola, P., Auvinen, P., Paulin, L., Makela, M.J., Vartiainen, E., Kosunen, T.U., Alenius, H., Haahtela, T., 2012. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. Proc. Natl. Acad. Sci. 109, 8334–8339. https://doi.org/10.1073/pnas.1205624109

Kirjavainen, P. V., Karvonen, A.M., Adams, R.I., Täubel, M., Roponen, M., Tuoresmäki, P., Loss, G., Jayaprakash, B., Depner, M., Ege, M.J., Renz, H., Pfefferle, P.I., Schaub, B., Lauener, R., Hyvärinen, A., Knight, R., Heederik, D.J.J., von Mutius, E., Pekkanen, J., 2019. Farm-like indoor microbiota in non-farm homes protects children from asthma development. Nat. Med. https://doi.org/10.1038/s41591-019-0469-4

Kondrashova, A., Seiskari, T., Ilonen, J., Knip, M., Hyöty, H., 2013. The “Hygiene hypothesis” and the sharp gradient in the incidence of autoimmune and allergic diseases between Russian Karelia and Finland. Apmis 121, 478–493. https://doi.org/10.1111/apm.12023

Parajuli, A., Grönroos, M., Siter, N., Puhakka, R., Vari, H.K., Roslund, M.I., Jumpponen, A., Nurminen, N., Laitinen, O.H., Hyöty, H., Rajaniemi, J., Sinkkonen, A., 2018. Urbanization Reduces Transfer of Diverse Environmental Microbiota Indoors. Front. Microbiol. 9, 1–13. https://doi.org/10.3389/fmicb.2018.00084

Puhakka, R., Rantala, O., Roslund, M.I., Rajaniemi, J., Laitinen, O.H., Sinkkonen, A., 2019. Greening of Daycare Yards with Biodiverse Materials A ff ords Well-Being , Play and Environmental Relationships. IJERPH 16, 1–16. https://doi.org/https://www.mdpi.com/1660-4601/16/16/2948

Rieder, R., Wisniewski, P.J., Alderman, B.L., Campbell, S.C., 2017. Microbes and mental health: A review. Brain. Behav. Immun. 66, 9–17. https://doi.org/10.1016/j.bbi.2017.01.016

Rook, G.A.W., 2009. Review series on helminths, immune modulation and the hygiene hypothesis: The broader implications of the hygiene hypothesis. Immunology 126, 3–11. https://doi.org/10.1111/j.1365-2567.2008.03007.x

Roslund, M.I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A.M., Cinek, O., Kramna, L., Siter, N., Vari, H.K., Soininen, L., Parajuli, A., Rajaniemi, J., Kinnunen, T., Laitinen, O.H., Hyöty, H., Sinkkonen, A., 2020. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Sci. Adv. 6. https://doi.org/10.1126/sciadv.aba2578

Schmeller, D.S., Courchamp, F., Killeen, G., 2020. Biodiversity loss, emerging pathogens and human health risks. Biodivers. Conserv. 29, 3095–3102. https://doi.org/10.1007/s10531-020-02021-6

Sinkkonen, A., Tahvonen, O., Roslund, M.I., Puhakka, R., 2019. Viherpihalta terveyttä ja hyvinvointia. Policy Brief. Kaupunkitutkimus ja metropolitiikka.

Stein, M.M., Hrusch, C.L., Gozdz, J., Igartua, C., Pivniouk, V., Murray, S.E., Ledford, J.G., Marques dos Santos, M., Anderson, R.L., Metwali, N., Neilson, J.W., Maier, R.M., Gilbert, J.A., Holbreich, M., Thorne, P.S., Martinez, F.D., von Mutius, E., Vercelli, D., Ober, C., Sperling, A.I., 2016. Innate Immunity and Asthma Risk in Amish and Hutterite Farm Children. N. Engl. J. Med. 375, 411–421. https://doi.org/10.1056/NEJMoa1508749

Turnbaugh, P.J., Ley, R.E., Hamady, M., Fraser-Liggett, C.M., Knight, R., Gordon, J.I., 2007. The Human Microbiome Project. Nature 449, 804–810. https://doi.org/10.1038/nature0624

Ensi viikon vieraskynäilijän esittely: Marja Roslund

Marja Roslund on tutkijatohtori Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Hän teki väitöskirjansa kaupunkilaislasten elinympäristön vaikutuksesta elimistön mikrobiomiin ja sitä kautta immuunivasteeseen. Tällä hetkellä Marja on mukana käynnissä olevassa PREVALL-tutkimuksessa, jonka tavoitteena on kehittää tapoja atooppisen allergian herkistymisen ehkäisyyn sekä EU:n rahoittamassa Horisontti 2020 HEDIMED -hankkeessa, jossa yhdistetään suuri määrä tietoa immuunivälitteisistä sairauksista useista eri kliinisistä tutkimuksista. Hankkeessa pyritään arvioimaan sairauksien syitä ja biologisia mekanismeja sekä kehittämään ennaltaehkäiseviä menetelmiä.

Blogitekstissä hän kertoo luontopohjaiset ratkaisut – tutkimusryhmän päiväkotitutkimuksista. Tutkimuksissa selvitettiin miten päiväkotiympäristön muokkaaminen tukee lasten immuunipuolustuksen kehittymistä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi tutkimusryhmä on kehittänyt uudenlaisen päiväkotipihan suunnittelumallin.

Tutkimusryhmän kotisivut: https://www2.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/luontopohjaiset-ratkaisut

Miten käsitellä kestävää elämäntapaa lasten kanssa? –  Uusi työkalu kestävän varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Vieraskynässä Satu Valkonen & Ann-Christin Furu

Aikamme monimutkaiset ja usein osuvasti viheliäisiksi kutsutut ekososiaaliset ongelmat koskettavat lapsia kaikkialla maailmassa. Mikäli jatkamme maapallon kuormittamista entiseen malliin, planeettamme ei ole enää elinkelpoinen tuleville sukupolville eivätkä lasten mahdollisuudet hyvään elämään toteudu. Tästä huolimatta lasten ajatukset maapallon tulevaisuudesta tulevat yhteiskunnassa vain harvoin kuulluksi eikä lapsuudentutkimuksessa yleisesti tunnustettua lasten yhteiskunnallista ja poliittista toimijuutta valjasteta toiminnaksi, joka tavoittelee kestävää tulevaisuutta (Pekkarinen & Tuukkanen 2020).

Jatka lukemista ”Miten käsitellä kestävää elämäntapaa lasten kanssa? –  Uusi työkalu kestävän varhaiskasvatuksen kehittämiseen”

Miten tukea myötätunnon laajenevia kehiä varhaiskasvatuksessa?

Vieraskynässä Anna Pauliina Rainio, Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen

“3-vuotias Mira itkee eteisessä, ettei hänellä ole kuin kumisaappaat, mutta hän haluaisi lenkkarit. Naulakoilla vähän matkan päässä ollut 5-vuotias Antti kuulee Miran itkun ja tämän selityksen itkulle ja menee mukaan tilanteeseen. Antti alkaa ojennella kenkähyllystä Miralle lenkkareita kysellen ”olisikohan nämä sun, entä nämä?” Hän koittaa kovasti löytää Miralle lenkkarit. Tässä kohtaa aikuinen ilmestyy eteiseen ja kehottaa Anttia: ”Laitahan nyt ne omat kengät jalkaan ja mene ulos”, tietämättä, mistä tilanteessa on kyse. Lohdutusyritys loppuu siihen ja Mira lähtee surkeana saappaissaan ulos.” (kenttämuistiinpano päiväkotihavainnoinnista, syyskuu 2019)

Jatka lukemista ”Miten tukea myötätunnon laajenevia kehiä varhaiskasvatuksessa?”

Ensi viikolla vieraskynässä Anna Pauliina Rainio (Kuvassa), Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen

Anna Pauliina Rainio (KT, Dos.)

Anna ohjaa Opetushallituksen rahoittamaa Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät -tutkimushanketta. Hän on kasvatuspsykologian dosentti ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Annan tutkimus kohdistuu lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Hän on tutkinut esimerkiksi mielikuvituksen ja leikin merkitystä lasten toimijuuden rakentumisessa ja haastavissa vuorovaikutustilanteissa. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Anna Pauliina Rainio (Kuvassa), Emma Kurenlahti ja Linda Nurhonen”

Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa

Perehtyminen vanhoihin luontouskomuksiin antaa paljon ajateltavaa myös nykyihmiselle. Ikiaikaiset luonnon kunnioittamiseen liittyvät uskomukset ja myytit kertovat vahvasta luontoyhteydestä. Käsittelen kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Haltijan kuiskaus syntyi alunperin Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa (www.monilukutaito.com). MOI on professori Kristiina Kumpulaisen vetämä ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän (mm. sisältöjä, toimintaa, materiaaleja ja ympäristöjä yhdistelevän) varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden eli tässä tapauksessa vanhojen luontouskomusten ja myyttien merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta. 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa Haltijan maailmoissa”

Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen

Sara Sintonen

Käsittelen tulevassa kirjoituksessani Haltijan kuiskaus -materiaaliin ja sen pedagogisiin soveltamisiin liittyviä tutkimuksiamme. Vanhoihin suomalaisiin luontouskomuksiin ja -myytteihin liittyvä pedagoginen materiaali Haltijan kuiskaus syntyi alunperin MOI, Monilukutaitoa opitaan ilolla -hankkeen puitteissa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama monivuotinen varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen kehittämishanke Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tarkastelen, mistä eheyttävän varhaiskasvatuksen pedagogiikan ydin muodostuu. Pohdin myös kuviteltujen tarinoiden merkitystä osana kestävää, tulevaisuusorientoitunutta varhaiskasvatusta.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Sara Sintonen”

Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen

exploring-1517977_960_720

Vieraskynässä Marika Koivuniemi, Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

Varhaiskasvatusiässä oleva lapsi oppii uutta koko ajan: jokainen pienen lapsen kanssa tekemisissä oleva tunnistaa pohjattoman tutkimisen halun. Viidessä minuutissa aikuisen huomion herpaantuessa lelulaatikko on tyhjennetty lattialle, vessapaperirulla on heitetty pönttöön ja permanenttitussia on testattu vaatteisiin, seiniin, kaveriin ja lopuksi samaan pönttöön paperin kanssa. Kaikki tämä tapahtuu kiinnostuksesta ja luontaisesta halusta ymmärtää maailmaa ja oppia uutta. Pieni lapsi ei opi pelkästään tietoa tai spesifejä taitoja, vaan ottaa itseään ja maailmaa haltuun kokonaisvaltaisesti oppien samalla tärkeitä perustaitoja, kuten oman toiminnan ja tunteiden säätelyä (Kokkonen, 2017). 

Jatka lukemista ”Päiväkotiarjen tilanteet – Mahdollisuus lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen”

Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja

Marika, Susanna, Kristiina ja Hanna työskentelevät oppimisen tutkimuksen parissa Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikössä (LET). https://www.oulu.fi/koulutusteknologia/


LET yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. LET on erityisesti tunnettu oppimisen tutkimuksestaan ja kehittämistään teoriasidonaisista käytännön ratkaisuista paremman oppimisen tukemiseksi.

Jatka lukemista ”Kesän ensimmäisessä vieraskynässä Marika Koivuniemi (Kuvassa), Susanna Kinnunen, Kristiina Mänty, sekä Hanna Järvenoja”