Miten voimme tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä?

~ Suvi Kettumäki ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Merja Hautakangas

Lapsen käyttäytymisen ja tunteiden säätelyä on tutkittu paljon viime vuosina. Ilmiön kriittinen tarkastelu on paikallaan, sillä olemmeko me kasvattajat rakentaneet lapselle sellaisen ympäristön, jossa häneen kohdistuu jatkuvasti säätelyyn liittyviä haasteita. Vaikka varhaiskasvatuksen arki on muuttunut viime vuosina lapsen tarpeiden näkökulmasta, on paikallaan arvioida, miten autamme, tuemme ja säätelemme lasta. Arkemme on kuitenkin kirjailtu paikka paikoin työkaverin poissaoloilla, koulutuksilla ja kirjallisilla töillä. Lisäksi jatkuvasti kasvavat lapsiryhmät haastavat sekä moninaisuudellaan että tarkalla suunnittelulla. Miten rakennamme sellaisen pedagogisen toimintaympäristön lapselle, jossa tuemme hänen itsesäätelytaitoja? Jatka lukemista ”Miten voimme tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä?” →

Vieraskynässä Merja Hautakangas

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Merja Hautakangas on kokenut päiväkodinjohtaja, joka työssään kokeman oivalluksen ja liikuttavan kokemuksen vuoksi vaihtoi kopisevat kengät (kuten työkaverit kertovat) väitöskirjatutkijan mielenkiintoiseen rooliin.

Twitter: @MerjaHautis
LinkedIn: Merja Hautakangas Jatka lukemista ”Vieraskynässä Merja Hautakangas” →

”Hei, mikä tän leikin nimi on?”

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Köngäs, M. (2018). Eihän lapsi ees oo hermoja. Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Tutkimus ladattavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7

Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Taustalla lienee hyvä ajatus, että lapsille kuuluu antaa niin sanotusti leikkirauha. Varsinainen leikiksi ymmärrettävä toiminta on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä lasten keskinäinen vuorovaikutus on, jopa leikkitoiminnan aikana.  ”Leikki” tuntuu olevan ajoittain aikuisia helpottava termi, jolla halutaan esimerkiksi päiväkodissa tietyllä tavalla lokeroida lasten kulttuuri aikuisille ymmärrettävämpään muotoon. Toki lapset itsekin kertovat usein hoitopäivästään leikkien kautta, mutta rajoittamalla kuulumiset pelkästään leikin nimen toistamiseen, ollaan vielä kaukana siitä totuudesta, mistä lapsen hoitopäivä onkaan koostunut. Jatka lukemista ””Hei, mikä tän leikin nimi on?”” →

Vieraskynässä Mirja Köngäs

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

MirjaMirja Köngäs on filosofian tohtori, kasvatustieteiden painopisteenä kasvatuspsykologia ja yhteiskuntatieteiden painopisteenä soveltava psykologia. Könkään teksti pohjautuu maaliskuussa 2018 julkaistuun väitöstutkimukseen ”Eihän lapsil oo ees hermoja – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa”, joka ladattavissa ilmaiseksi Laudasta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7 ja jota käsitelty muun muassa Helsingin sanomissa ja Opettaja-lehdessä. Tällä hetkellä Köngäs toimii freelance-kouluttajana ja tietokirjailijana.

Vieraskynäteksti pohjaa ajatukseen lasten itsensä luoman kulttuurin merkityksellisyyden avautumisesta varhaiskasvattajille. Kyseistä teemaa lähestytään tekstissä leikin avulla. Leikin sisällöllistä näkemystä avataan William Corsaron tulkitsevan uudistamisen teoriaan tukeutuen.

”Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Kehitys ja oppiminen ovat kiehtoneet minua aina. Erityisesti olen kokenut saavani voimaa tapahtuneesta kehityksestä ja sen konkretisoitumisesta. Intohimoni on aina ollut pesäpallo, mutta inspiraation harjoitteluun sain aikanaan alppihiihdosta. Jatkuva kehittyminen oli oleellinen asia pelatessani, mutta se on myös ollut seikka, jonka vuoksi aloin aikoinaan valmentamaan sekä ryhdyin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Jatka lukemista ””Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”” →

Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Katsaus ensi viikkoon:

Ensi viikolla käsittelen teemoja, joita itse koen tärkeäksi varhaiskasvatuksen opettajana: palautteen, oppimisilmapiirin, opettaja-oppilassuhteen sekä vuorovaikutuksen laatua ja niiden merkitystä. Ne ovat hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa ja osa saattaakin pitää näitä asioita itsestäänselvyytenä. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin todistavat, että ne eivät toteudu itsestään. Erityisesti olen kiinnostunut siitä Miten asioita tehdään, en niinkään siitä Mitä tehdään. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta” →

Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.

~ Samuli Ranta ~ 4 kommenttia

Vieraskynässä Pekka Mertala

 

Leikki on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä käsitteistä (esim. Pramling-Samuelson & Johansson, 2006; Van Oers & Dujikers, 2013) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2016) se mainitaan kokonaista 102 kertaa. Samanaikaisesti leikki on myös yksi vaikeimmin määriteltävistä inhimillisen toiminnan muodoista (Sutton-Smith 2001). Mistä esimerkiksi voimme tietää, milloin lapsi leikkii ja milloin ei? Nukkarissa paikoillaan pötköttävä lapsi voi aivan hyvin leikkiä olevansa syvähorroksessa galaksista toiseen matkustaa avaruusseikkailija tai satavuotista untaan nukkuva prinsessa ruusunen. Jatka lukemista ”Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.” →

Vieraskynässä ensi viikolla Pekka Mertala

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Pekka Mertala on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja lastentarhanopettaja. Hän työskentelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tutkijatohtorina keskeisimpänä mielenkiinnonkohteenaan lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön media- ja teknologiasuhteet ja niiden merkitys varhaiskasvatuksen pedagogiikalle.

PekkaVieraskynäkirjoituksessa Pekka palaa kuitenkin teemaan, joka hänet aikanaan tutkijanuralle innosti, eli lasten esineleikkiin ja lelujen rooliin sen osana. Kirjoituksen teoreettinen anti perustuu artikkeliin The value of toys: 6–8-year old children’s toy preferences and the functional analysis of popular toys, joka on julkaistu International Journal of Play -lehdessä huhtikuussa 2016. Artikkeli on luettavissa vapaasti täältä.

Pekan tutkimustyöhön voit tutusta laajemmin täällä. Pekan blogin löydät puolestaan täältä.

Yhteenkuuluvuuden politiikka – jatkuvaa liikettä päiväkotiarjen moninaisissa suhteissa

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Vieraskynässä Jaana Juutinen

Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Juutinen, J. 2018.  Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Väitöskirja on luettavissa tästä.

Väitöstutkimuksessani olen perehtynyt yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen moniulotteiseen rakentumiseen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen valtavirran keskittyessä kiusaamisen ja syrjinnän ilmiöihin, haluan kääntää katseen vastavoimaan: yhteenkuuluvuuteen ja sen muotoutumiseen arjen ohikiitävissä hetkissä. Yhteenkuuluvuus ymmärretään ihmisen perustavanlaatuisena tarpeena kuulua johonkin ja muodostaa merkityksellisiä suhteita ihmisiin, ryhmiin ja paikkoihin (Baumeister & Leary, 1995; May, 2013). Päiväkoti muodostaa lapselle merkittävän yhteisön, jossa Jatka lukemista ”Yhteenkuuluvuuden politiikka – jatkuvaa liikettä päiväkotiarjen moninaisissa suhteissa” →

Vieraskynässä ensi viikolla Jaana Juutinen

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon

Ensi viikon Vieraskynässä pohditaan lasten yhteenkuuluvuuden ja poissuljetuksi tulemisen rakentumista varhaiskasvatuksen arjessa; mitä arjen kohtaamisissa tapahtuu ja kuinka arvot ja arvokasvatus kietoutuvat osaksi yhteenkuuluvuutta? Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen (Juutinen, J. 2018.  Inside or outside? Small stories about the politics of belonging in preschools. Oulun yliopisto).

Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Jaana Juutinen” →