Ensi viikolla vieraskynässä Ann-Christin Furu

Ann- Christin Furu, Universitetslektor,
Helsingfors universitet

Ann-Christin Furu är pedagogie doktor och arbetar som universitetslektor vid den svenska utbildningen för lärare inom småbarnspedagogik vid Pedagogiska fakulteten, Helsingfors universitet. Hennes forskning utgår från ett relationellt synsätt och hon intresserar sig särskilt för relationernas betydelse för barns liv och lärande. Under de senaste åren har hållbarhetsfrågor kommit att stå i centrum för hennes arbete och då alldeles särskilt människan som en del av ekosystemet. Hur kan vi stöda barn att forma goda relationer till sig själva och till varandra, men också till djur och till natur? Hur kan vi befrämja förhållningssätt som bygger på respekt för allt levande och som omfattar omsorg om Jordens resurser? 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Ann-Christin Furu”

“Iso palapelihän se on” Johtajuus inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa

Vieraskynässä Hanna Tuominen

Tämä blogiteksti pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Iso palapelihän se on” – Inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtaminen (Tuominen 2019). Tutkielma on vapaasti luettavissa tästä.

KIVIJALKANA YMMÄRRYS: MITÄ INKLUSIIVINEN VARHAISKASVATUS TARKOITTAA?

Inkluusion taustalla vaikuttavat arvot, kuten moninaisuuden arvostaminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet, sekä erityisesti kasvatukseen liittyen osallisuus ja yhteisöllisyys (Ainscow, Booth & Dyson 2006; Booth, Ainscow & Kingston 2006; Ainscow & Sandhill 2010). Inkluusion tavoite on syrjivien asenteiden ja eksluusion, eli poissulkemisen vähentäminen aina varhaiskasvatusympäristöistä laajemmin yhteiskuntaan saakka (Ainscow ym. 2006; Nutbrown & Clough 2006).

Haastatellut päiväkodin johtajat liittivät inklusiivisen varhaiskasvatuksen etenkin kehityksen ja oppimisen tukea tarvitseviin lapsiin ja monikulttuurisiin lapsiin, sekä heidän tuen järjestämisen tapaansa. Inklusiiviseen varhaiskasvatukseen nähtiin kuuluvan lapsen pääsy lähipäiväkodin tavalliseen ryhmään. Ensimmäinen edellytys inkluusion toteutumiselle varhaiskasvatuksessa onkin kaikkien lasten yhdenvertainen pääsy yleisiin varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluihin lähelle lapsen kotia. Silloin myös lapsen tarvitsema tuki ja palvelut tarjotaan monimuotoisesti kaikille yhteisten palvelujen piirissä. (Eerola-Pennanen & Turja 2017; Hermanfors 2017; Pihlaja & Neitola 2017; Turja 2017; Pihlaja & Viitala 2018).

Jatka lukemista ”“Iso palapelihän se on” Johtajuus inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa”

Ensi viikolla vieraskynässä Hanna Tuominen

Hanna Tuominen, KM, varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Olen työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana vuodesta 2004 ja täydentänyt osaamistani Jyväskylän yliopiston varhaiserityisopetuksen maisteriohjelmassa valmistuen siitä kesällä 2019. Tällä hetkellä työskentelen varhaiskasvatuksen resurssierityisopettajana Vantaalla ja työni keskiössä on inklusiivisen varhaiskasvatuksen mallintaminen ja kehittäminen työyhteisössä, toimien varhaiskasvatusyksikön rakenteissa erityispedagogisena asiantuntijana vahvassa yhteistyössä päiväkodin johtajan ja konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Blogitekstissäni esittelen pro gradu -tutkielmaani inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtamisesta, mikä on suuri ja vähän tutkittu aihe. Riipaisin tutkimuksellani vain pintaa, mutta sain silti mahdollisuuden jakaa tulokseni kanssanne. Kiitos siitä! 

Twitter: @HannaTuominen9
Linkedln: Hanna Tuominen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Hanna Tuominen”

Moninaista, erilaista, silti jotain samanlaista – Varhaiskasvatuksen johtajuutta yksityisissä päiväkodeissa

(kuva Anne Tuulikangas)

Vieraskynässä Marjo Mäntyjärvi

Paljon tunteita ja kysymyksiä velloo julkisessa keskustelussa yksityisistä päiväkodeista. Taloudellista voittoa omaan pussiin, epäkohtia ja kurjaa varhaiskasvatusta? Perustetaanko päiväkoteja rahankiilto silmissä? Tehdäänkö siellä vain lapsilla rahaa henkilöstön hyvinvoinnin kustannuksella? Onko tilanne näin mustavalkoinen? Näitä pohdintoja kuultuani sai alkunsa tutkimuspolkuni yksityisten päiväkotien johtajuuteen. Jatka lukemista ”Moninaista, erilaista, silti jotain samanlaista – Varhaiskasvatuksen johtajuutta yksityisissä päiväkodeissa”

Ensi viikolla vieraskynässä Marjo Mäntyjärvi

Marjo Mäntyjärvi 

Marjo Mäntyjärvi toimii Oulun yliopistossa opettajana ja jatko-opiskelijana, tutkien varhaiskasvatuksen johtajuutta yksityisissä päiväkodeissa. Hän toimii myös kouluttajana täydennyskoulutuksissa ja Ediva Oy:llä mm. varhaiskasvatuksen johtamisen ja  työyhteisöjen kehittämisen teemojen parissa. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Marjo Mäntyjärvi”

Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen

Kansalaisaloite suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä julkaistiin 3.4.2019 kansalaisaloite.fi sivustolla. Aloitteen tavoitteena on kirjata lakiin tarkempi määrittely suhdelukujen poikkeamisesta ja määritellä poikkeamisen kesto. Lisäksi aloitteella vaaditaan ryhmäkokojen tarkastelua ryhmäkohtaisesti ja puolipäiväläisyyden poistamista. Jatka lukemista ”Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen”

Kesätauko

Keväällä saimme taas upeita vieraita blogiimme, yhteensä yksitoista alan asiantuntijaa. Olemme äärimmäisen iloisia, että saamme tehdä tätä työtä ja julkaisumme keräävät sankoin joukoin varhaiskasvatuksesta kiinnostuneita lukijoita tiedon ääreen. Viime kuussa ylitimme ensimmäistä kertaa 10 000 lukijan rajan yhden kuukauden aikana. Se on osoitus siitä, että varhaiskasvatus kiinnostaa. Jatka lukemista ”Kesätauko”

“Päiväunille ulkokengissä?” Vertailevan tutkimusotteen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen arvioinnissa

Vieraana Janniina Vlasov

Varhaiskasvatus ilmentää aina yhteiskuntansa kulttuuria, arvoja ja koulutuspolitiikkaa. Sen lisäksi varhaiskasvatus rakentuu ja muovautuu jatkuvasti arjen pedagogisissa käytännöissä ja prosesseissa. Kaikki nämä tekijät määrittävät osaltaan sitä, millaista varhaiskasvatus kussakin yhteiskunnassa on. Viime syksynä tarkastetussa väitöskirjassani (Vlasov 2018), tutkin institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa tapahtuneita muutoksia kahden vuosikymmenen aikana kolmessa kulttuurisessa kontekstissa: Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Suomessa. Kaikissa kolmessa tutkimusmaassa varhaiskasvatus, sen arvopohja sekä järjestäminen ovat hyvin erilaisia niin historiallisesti kuin nykypäivän valossa tarkasteltuna. Tässä blogitekstissä tarkastelen sitä, kuinka vertailevaa tutkimusotetta voi hyödyntää esimerkiksi arvioidessa omaa toimintaa. Teksti pohjautuu osin väitöstilaisuuteni lektioon, eli avauspuheenvuoroon. Jatka lukemista ”“Päiväunille ulkokengissä?” Vertailevan tutkimusotteen hyödyntäminen varhaiskasvatuksen arvioinnissa”

Ensi viikolla vieraskynässä Janniina Vlasov

Janniina Vlasov on kasvatustieteen tohtori, joka väitteli Tampereen yliopistosta viime lokakuussa 2018. Väitöskirja oli vertaileva tutkimus, jossa Janniina tarkasteli institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa tapahtuneita muutoksia kahden vuosikymmenen aikana kolmessa kulttuurisessa kontekstissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Suomessa. Tällä hetkellä Janniina työskentelee arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa, Karvissa. Hän oli mukana laatimassa Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjaa (2018) sekä siinä julkaistuja tutkimusperusteisia varhaiskasvatuksen laadun indikaattoreita. Janniina on varhaiskasvatuksen asiantuntija ja kehittäjä, jonka työn keskiössä ovat lapset ja heidän hyvinvointinsa.

Ensi viikolla… Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Janniina Vlasov”

Lasten tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta

Vieraskynässä Marita Neitola

Blogitekstini perustuu osin aikaisempaan artikkeliin (Pihlaja & Neitola 2017) ja osin varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoideni (Laiho & Kajala 2019) opinnäytetyöhön.

 Johdatusta teemaan

Suomen varhaiskasvatuksen erityisopettajat SVEOT ry:n aloitteesta käynnistimme aineistonkeruun dosentti Päivi Pihlajan kanssa keväällä 2016 projektissa, joka kantaa nimeä Varhaiserityiskasvatuksen tila. Projektissa on kerätty aineistoa sekä kuntatutkimuksella (N=311) että varhaiskasvatuksen erityisopettajille lähetetyllä kyselyllä (N=217).  (ks. Pihlaja & Neitola 2017). Hankkeen tavoitteena oli perehtyä varhaiserityiskasvatuksen järjestämiseen, toteutukseen ja toimintatapoihin; muun muassa siihen, miten erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevien varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten tarvitsema pedagoginen tuki ja opetus toteutuvat. Jatka lukemista ”Lasten tuen tarve ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien näkemyksiä kolmiportaisesta tuesta”