Ensi viikolla vieraskynässä Lasse Lipponen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Lasse Lipponen (KT) on kasvatustieteen professori (varhaiskasvatus). Hänellä on tällä hetkellä kolme tutkimus-ja kehittämishanketta johdettavanaan: Myötätuntokulttuurien rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa (Suomen Akatemia, 2016 -2020), Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa (Opetushallitus, 2019-2020) sekä ‘Pikku-Norssi’ (varhaiskasvatuksen harjoittelujen kehittäminen, Opetus ja kulttuuriministeriö, 2019-2020). Lasse on palkittu opettaja (Helsingin Yliopiston Hyvä Opettaja -palkinto), ja suosittu luennoitsija. Hänellä on runsaasti myös erilaisia kansainvälisiä tehtäviä.

”Et ei sitä huvitteluiltahoitoo eikä viikonloppuhoitoo pystytä järjestämään” – Epäsäännölliset hoitoajat ja varhaiskasvatuksen merkitykset

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Anna Siippainen

Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat merkittävä osa suomalaista nykylapsuutta. Viimeistään esiopetusvaiheessa varhaiskasvatuksen instituutiot tavoittavat lähes kaikki kuusivuotiaat lapset. Varhaiskasvatuksella ja työelämällä on ollut Suomessa historiallisesti tiivis yhteys (esim. Eerola-Pennanen, Vuorisalo & Raittila 2017). Viime vuosina varhaiskasvatus on tunnistettu laajasti elinikäisen oppimisen ensimmäiseksi portaaksi, ja varhaiskasvatuksen merkitys nousee esiin niin taloustieteilijöiden kuin poliitikkojen puheissa. Yhä edelleen työelämän ja varhaiskasvatuksen välinen sidos on vahva – mahdollistaahan varhaiskasvatus monen huoltajan osallistumisen työelämään. Kytkös näkyy esimerkiksi siten, että samanaikaisesti epätyypillisen työn yleistymisen kanssa on vuorohoito maltillisesti lisääntynyt jo usean vuoden ajan (Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti). Vuonna 2017 vuorohoidossa olevien lasten määrä kasvoi kuuden suurimman kunnan tilastoinneissa edelleen Oulussa ja Turussa (Forsell 2019, 27). Miettisen ja Rotkirchin (2012) mukaan epätyypilliset työajat ovat yleistyneet erityisesti äitien keskuudessa.

Jatka lukemista ””Et ei sitä huvitteluiltahoitoo eikä viikonloppuhoitoo pystytä järjestämään” – Epäsäännölliset hoitoajat ja varhaiskasvatuksen merkitykset” →

Ensi viikolla vieraskynässä Anna Siippainen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Anna Siippainen (Kuva Martti Minkkinen)

Esittely

Anna Siippainen toimii yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa sekä arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskus Karvissa. Siippainen väitteli varhaiskasvatustieteestä vuonna 2018. Hänen väitöskirjansa käsitteli lasten ja aikuisten välisiä suhteita vuoropäiväkodissa. Siippainen työskentelee CHILDCARE-hankkeessa, jossa tarkastellaan tasa-arvon ja eriarvoisuuden kysymyksiä suomalaisessa varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon järjestelmissä. Hankkeessa yksi Siippaisen kiinnostuksen kohteista liittyy perheisiin, joissa tehdään epätyypillistä tai -säännöllistä työtä. Myös Karvissa työtehtävät liittyvät suomalaiseen varhaiskasvatuksen ja lastenhoidonjärjestelmiin ja hän on mukana arvioimassa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Anna Siippainen” →

”Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen

~ Samuli Ranta ~ 3 kommenttia

Vieraskynässä Nina Mellenius 

Lapsen erokokemus vaatii kannattelua

Pienen lapsen aloitusvaihe päiväkodissa vaatii vanhemmalta ja varhaiskasvatuksen työntekijältä  pyrkimystä eläytyä lapsen kokemukseen erota vanhemmastaan sekä liittyä uuteen aikuiseen ja lapsiryhmään. Otsikko on lainaus erään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan haastattelusta ja siinä kiteytyy hyvin vuorovaikutustilanne, jossa ovat mukana lapsi, vanhempi ja varhaiskasvatuksen ammattilainen. Tässä tekstissä varhaiskasvatuksen työntekijällä ja ammattilaisella tarkoitetaan kaikkia niitä varhaiskasvatuksessa toimivia ammattihenkilöitä, jotka työssään kohtaavat kotoa päiväkotiin siirtyviä taaperoikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Työntekijöiden koulutustausta voi vaihdella opistotasosta korkeakouluun, ja heidän ammattinimikkeitä voivat olla muun muassa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja tai avustaja. 

Jatka lukemista ””Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen” →

Ensi viikolla vieraskynässä Nina Mellenius

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Nina Mellenius

Nina Mellenius toimii Turun yliopistossa väitöskirjatutkijana ja jatko-opiskelijana OPPI-tohtoriohjelmassa, tutkien mentalisaatiota lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen. Hän toimii myös kehittämispäällikkönä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Nina Mellenius” →

Aikuinen on yhteisöllisen leikin keskushahmo taaperoryhmässä

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Annukka Pursi

Taaperoita koskevan tutkimustiedon merkitys korostuu suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä juuri nyt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) 6.9.19 julkaisema laadunarviointiraportti, Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Repo ym., 2019), nostaa yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi taaperopedagogiikan. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemä itsearviointi osoittaa, että taaperoryhmien toiminnassa ei henkilöstön mukaan voida aina toteuttaa esimerkiksi leikkipedagogiikkaa, taidekasvatusta, kielellisesti rikasta vuorovaikutusta tai tutkimiseen kannustavaa toimintaa kansallisen (ja paikallisen) varhaiskasvatussuunnitelman velvoittamilla tavoilla. Osa henkilöstöstä kokee, että jos lapsi ei vielä puhu, hänen kanssaan ei voida käydä vastavuoroisia keskusteluja (Repo ym., 2019, 97). Arviointiraportin tulokset kertovat taaperopedagogiseen osaamiseen liittyvistä puutteista ja täydennyskoulutustarpeista, joiden taustalla olevat syyt ovat moninaiset ja monitasoiset. Tässä kirjoituksessa syvennyn syiden analysoinnin sijaan tarkastelemaan tutkimusperustaista tietoa taaperoryhmien leikkipedagogiikasta ja erityisesti aikuisen roolista leikin rakentamisessa, ylläpitämisessä ja rikastamisessa.

Jatka lukemista ”Aikuinen on yhteisöllisen leikin keskushahmo taaperoryhmässä” →

Ensi viikolla vieraskynässä Annukka Pursi

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Annukka Pursi

Esittely:

Annukka Pursi työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Annukan tutkimus kohdistuu aikuisten ja lasten väliseen leikkiin, hoivaan, alle 3-vuotiaiden lasten pedagogiikkaan ja päiväkodin aloittamiseen. Annukan väitöskirja Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä: Aikuisen roolit ja pedagogiset käytänteet varhaiskasvatuksen taaperoryhmässä esitetään julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa tänään perjantaina 27.9.2019 klo 12.00.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Annukka Pursi” →

Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka eli ”pikkumatikka” ja miksi sitä tarvitaan?

~ Samuli Ranta ~ 3 kommenttia

Vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen

“Oppimiseen vaikuttaa merkittävästi kuinka ”lukumäärätietoinen” ympäröivä kulttuuri ja lapsen kasvuympäristö on”

Esimerkki 1:

Varhaiskasvatuksen opettaja: Niitä tulee niinku koko aika tämmöisiä niinku tänäänki, että mitä tämä maksaa tämä näkkileipä…Ja me oltiin tuolla luontopolulla ja mentiin meren rantaan ja siellä oli emo, äitilintu ja sillä poikasia perässä. Ja kato, ihana pikkanen tuolla ja pla pla plaa ja mä että montako poikasia on? Itteki huomas, että niitä oli tosi vaikea laskea kun ne koko ajan liikkui ja vaihtoi paikkaa ja ne oli samannäköisiä ja meni näin ja ne poikaset uis siinä vedessä ja vaihto paikkaa. Ittekki ihmetteli, että onko niitä kuus vai seittemän ja ihan  oikeesti me kauan katottiin ja laskettiin niitä ja sitten oli ihanan herkullinen hetki, että eiks oo vaikea niitä laskea, että miten se nyt onkin niin vaikea? No kun ne vaihtaa paikkaa ja on samannäkösiä ja mä siihen, että niinpä onki ja miten me saatais ne hyvin laskettua. – Jos ne uis tossa jonossa, olis kaikki helpompi laskea. Ja sitten kun ne meni lähemmäs rantaa, joku sanoi: Ja jos ne nyt nousis tonne rantaan, niin meidän olis helpompi kun siinä ne ei vaihda näin paikkaa. Siis sitä kesti vaikka kuinka kauan ja nää linnut oli siinä ja sitä matikkaa väännettiin ja käännettiin siinä. 

Jatka lukemista ”Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka eli ”pikkumatikka” ja miksi sitä tarvitaan?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Minna Hannula-Sormunen

Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessori, dosentti, KT Minna Hannula-Sormunen, jonka professuurin erityisalue on varhainen matemaattinen ajattelu ja digitaaliset oppimisympäristöt. Minna on yksi Pikkumetsän esiopetuksen, Nallematikan, Jänistarinoiden ja Pikkumatikka-verkkokurssien tekijöistä. Hän tekee tutkimustyötä Turun yliopiston Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmässä matemaattisten taitojen oppimisesta ja opetuksesta eri-ikäisillä oppijoilla. Minna opettaa erityisesti alkukasvatuksen ja varhaiskasvatuksen matematiikkaa tuleville varhaiskasvatuksen opettajille ja luokanopettajille. ”Pikkumatikka” on uuden verkkokurssin nimen lisäksi myös Minnan tiimin käyttämä lempi- tai hellittelynimi varhaisille, yleensä ennen kouluikää opittaville matemaattisille tiedoille, käsitteille ja taidoille, joita opitaan yhdessä toisten kanssa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen” →

Är småbarnspedagogiken en väg till hållbar livsstil?

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Ann- Christin Furu, Universitetslektor, Helsingfors universitet

”Vad är det viktigaste du vill ge dina barn?” 

Den här frågan ställer jag ofta till de vuxna (personal och föräldrar) jag möter i mitt arbete som forskare och föreläsare inom småbarnspedagogik. De svar jag får på min fråga handlar ofta om kärlek, trygghet, respekt och omtanke om andra. Sett i ett hållbarhetsperspektiv är det här verkligt hoppingivande svar.

Jatka lukemista ”Är småbarnspedagogiken en väg till hållbar livsstil?” →