Kategoria: Myyräjoukko selvittää

Oman elämän ääni – katsomuskasvatus vahvistamassa kestävän ihmisyyden rakentumista

~ Suvi Kettumäki ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Ilkka Tahvanainen ja Jarmo Kokkonen

Onko olemassa ortodoksisia oravia?

Onko enkeli lentokonetta nopeampi?

Kuinka monta vuosituhatta vielä tulee?

Onko aikuisena pakko mennä naimisiin?

Onko maapallo mennyt rikki?

Lapsella on kyky ihmetellä elämän pieniä ja suuria asioita. Hän on utelias ja haluaa päästä selville kaikista salaisuuksista. Hän yhdistelee havaintojaan ja oppimiaan asioita luovasti. Lapselle uuden omaksumisessa merkityksellistä on kokonaisuus: ruumiillisuus, tunteet, hämmästely, kokemukset ja arjen havainnoista heräävät kysymykset. Lapsella ei ole erikseen esimerkiksi uskonnollisia, yhteiskunnallisia tai ihmissuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Yhtä vähän lapsi erottaa järkeä ja tunnetta toisistaan. Lapsen edun mukaista on, että hän pääsee jo ensimmäisinä elinvuosinaan suurten elämänkysymysten äärelle hänelle sopivalla, lapsilähtöisellä tavalla. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus toteuttaa tätä tavoitetta.

Jatka lukemista ”Oman elämän ääni – katsomuskasvatus vahvistamassa kestävän ihmisyyden rakentumista” →

Johtopäätökset ja pohdinta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Ranta, S., Tilli, S. & Kettumäki, S.

Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle. Jatka lukemista ”Johtopäätökset ja pohdinta” →

Sak-työaikaselvitys: Kysely

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin marraskuun 2018 aikana, ja sitä jaettiin varhaiskasvatushenkilöstölle Facebookin Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivun sekä varhaiskasvatusta käsittelevien Facebook-ryhmien kautta. Uudet työehtosopimukset ovat kaksivuotisia ja ne olivat olleet kyselyn toteutuksen aikana yli neljänneksen (yli 6kk) sopimuskauden kestosta voimassa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Kysely” →

Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

lego-286231_960_720

Lapsiryhmän ulkopuolinen työaika on historiansa aikana muuttunut ja muuttanut muotoaan. 1960-luvulla lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ei nähty kuuluvan työaikaan, mutta myös työaika oli silloin nykyistä lyhyempi. Vuonna 1974 lastentarhanopettajien viikkotyöaika nousi 40 tuntiin, jolloin lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi luettiin 35 tunnin ylittävä työaika. Vuonna 1988 viikkotyöaika lyheni 38 tuntiin sekä 15 minuuttiin. Työajasta vähentynyt 1 tunti 45 minuuttia vähenivät suoraan lapsiryhmän ulkopuolisesti työajasta. Aiemmin puhuttiin päiväkodin ulkopuolisesta työajasta, mutta vuonna 2007 se muuttui lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi. Lastentarhanopettajien erityistyöaikamääräys pysyi muuttumattomana yli 10 vuoden ajan 2007-2018 (poikkeuksena 2017, jolloin työaika lisääntyi kiky-sopimuksen myötä), kunnes viime keväänä neuvoteltiin sopimus, jolla luodaan mahdollisuuksia palata ajassa taaksepäin ja lapsiryhmän ulkopuolinen työaika nousi jälleen keskeiseksi osaksi lastentarhanopettajan työtä. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys” →

Sak-työaikaselvitys: Johdanto

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Tilli, S. & Ranta, S.

Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Johdanto” →

Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Toukokuussa kaikkien kelpoisuusehdot täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien, -erityisopettajien sekä päiväkodin johtajien lapsiryhmän ulkopuolisiin työtehtäviin tarkoitettu aika lisääntyi. Samalla löimme lukkoon seuraavan selvityksemme aiheen, kuinka sak-aika kunnissa otetaan käyttöön. Sak-aika on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatka lukemista ”Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta” →

Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi. Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset” →

Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta on usein mitattu kuntien toimesta seuraamalla kasvattaja-lapsi suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Suhdelukuihin pohjautuva käyttöasteen laskeminen ja sen maksimaalinen tavoittelu aiheuttaa lieveilmiöitä, joita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

  • Reaaliaikaisen käyttöasteen seurannan puuttuminen aiheuttaa laittoman tilanteen päiväkodissa päivittäin.
  • Suhdelukujen laskenta tehdään yksiköittäin ja päivätasolla.
  • Käyttöastetta pyritään parantamaan liikuttamalla lapsia ja henkilökuntaa sekä joustamalla työajoissa. Sijaisia ei palkata tai niiden hankinta jätetään viime tippaan.multicolored abacus photography

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan” →

Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Tulosvastuullisuus on alkanut näkymään päiväkodin arjessa ja siihen on tullut tilivelvollisuuden piirteitä. Tehostamistoimenpiteiden ongelmana kuitenkin on, ettei sen vaikutuksia ole arvioitu. Tehostaminen häiritsee toiminnan toteuttamista ja kuormittaa lapsia. Näitä vaikutukset ja niiden sivuvaikutukset tulisi myös arvioida. (Paananen, 2017.) Tehostaminen voi aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia kuin säästöjä. YK:n suositusten mukaan lapsia koskevissa päätöksissä tulisi aina tehdä arviot toimenpiteiden vaikutuksista (STM, 2008).

Varhaiskasvatus on lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa ainoastaan ollessaan laadukasta.

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat” →