Johtopäätökset ja pohdinta

Ranta, S., Tilli, S. & Kettumäki, S.

Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle. Jatka lukemista ”Johtopäätökset ja pohdinta”

Sak-työaikaselvitys: Kysely

Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin marraskuun 2018 aikana, ja sitä jaettiin varhaiskasvatushenkilöstölle Facebookin Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivun sekä varhaiskasvatusta käsittelevien Facebook-ryhmien kautta. Uudet työehtosopimukset ovat kaksivuotisia ja ne olivat olleet kyselyn toteutuksen aikana yli neljänneksen (yli 6kk) sopimuskauden kestosta voimassa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Kysely”

Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys

lego-286231_960_720

Lapsiryhmän ulkopuolinen työaika on historiansa aikana muuttunut ja muuttanut muotoaan. 1960-luvulla lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ei nähty kuuluvan työaikaan, mutta myös työaika oli silloin nykyistä lyhyempi. Vuonna 1974 lastentarhanopettajien viikkotyöaika nousi 40 tuntiin, jolloin lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi luettiin 35 tunnin ylittävä työaika. Vuonna 1988 viikkotyöaika lyheni 38 tuntiin sekä 15 minuuttiin. Työajasta vähentynyt 1 tunti 45 minuuttia vähenivät suoraan lapsiryhmän ulkopuolisesti työajasta. Aiemmin puhuttiin päiväkodin ulkopuolisesta työajasta, mutta vuonna 2007 se muuttui lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi. Lastentarhanopettajien erityistyöaikamääräys pysyi muuttumattomana yli 10 vuoden ajan 2007-2018 (poikkeuksena 2017, jolloin työaika lisääntyi kiky-sopimuksen myötä), kunnes viime keväänä neuvoteltiin sopimus, jolla luodaan mahdollisuuksia palata ajassa taaksepäin ja lapsiryhmän ulkopuolinen työaika nousi jälleen keskeiseksi osaksi lastentarhanopettajan työtä. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys”

Sak-työaikaselvitys: Johdanto

Tilli, S. & Ranta, S.

Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Johdanto”

Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta

Toukokuussa kaikkien kelpoisuusehdot täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien, -erityisopettajien sekä päiväkodin johtajien lapsiryhmän ulkopuolisiin työtehtäviin tarkoitettu aika lisääntyi. Samalla löimme lukkoon seuraavan selvityksemme aiheen, kuinka sak-aika kunnissa otetaan käyttöön. Sak-aika on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatka lukemista ”Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta”

Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset

Suhdelukuselvityksessamme olemme pyrkineet tuomaan esille, kuinka käyttöastetavoittelun maksimointi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Käyttöastemittaaminen sopii avustavaksi työkaluksi, mutta varhaiskasvatuksen laadun mittaamiseen se ei sovellu. Se johtaa helposti kasvattaja-lapsi suhdelukujen kanssa pelailuun, jotka johtavat suhdelukujen säännöllisiin ylittymisiin. Lukuihin tuijottaminen rikkoo päiväkodin arkea, kuormittaa työntekijää, vaikeuttaa pedagogisen työn toteutumista ja vaikuttaa negatiivisesti lapseen. (Määttä & Rantala, 2016; Nislin, ym. 2015; Paananen & Tammi, 2017; Ronfeldt, ym. 2013.) Toiminnan vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille, edulle, kasvulle ja kehitykselle tulisi aina arvioida. Arvioinnissa tulisi huomioida muun muassa lapsen terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin, arjen sujuvuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon liittyvät tekijät. Lapsivaikutusten arviointi on kuitenkin edelleen tuntematon asia varhaiskasvatustoiminnan toteuttamisessa. (STM, 2008.) Varhaiskasvatuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi laskea ainoastaan ajattelemalla sitä kulueränä. Laadukas varhaiskasvatus on tuottavaa ja laatuun sijoitettu rahaa tulee korkoineen takaisin (ks. Heckman, 2017). Varhaiskasvatuksen laatua heikentävät tekijät puolestaan kääntävät tuotto-odotukset samassa suhteessa negatiivisiksi. Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 4/4: Pohdinta ja tulokset”

Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan

Varhaiskasvatustoiminnan tehokkuutta on usein mitattu kuntien toimesta seuraamalla kasvattaja-lapsi suhdelukuja, jotka määritellään laissa. Suhdelukuihin pohjautuva käyttöasteen laskeminen ja sen maksimaalinen tavoittelu aiheuttaa lieveilmiöitä, joita voidaan tarkastella seuraavista näkökulmista:

  • Reaaliaikaisen käyttöasteen seurannan puuttuminen aiheuttaa laittoman tilanteen päiväkodissa päivittäin.
  • Suhdelukujen laskenta tehdään yksiköittäin ja päivätasolla.
  • Käyttöastetta pyritään parantamaan liikuttamalla lapsia ja henkilökuntaa sekä joustamalla työajoissa. Sijaisia ei palkata tai niiden hankinta jätetään viime tippaan.multicolored abacus photography

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 3/4: Suhdelukujen vaikutukset toimintaan”

Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat

Tulosvastuullisuus on alkanut näkymään päiväkodin arjessa ja siihen on tullut tilivelvollisuuden piirteitä. Tehostamistoimenpiteiden ongelmana kuitenkin on, ettei sen vaikutuksia ole arvioitu. Tehostaminen häiritsee toiminnan toteuttamista ja kuormittaa lapsia. Näitä vaikutukset ja niiden sivuvaikutukset tulisi myös arvioida. (Paananen, 2017.) Tehostaminen voi aiheuttaa huomattavasti enemmän kustannuksia kuin säästöjä. YK:n suositusten mukaan lapsia koskevissa päätöksissä tulisi aina tehdä arviot toimenpiteiden vaikutuksista (STM, 2008).

Varhaiskasvatus on lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa ainoastaan ollessaan laadukasta.

Jatka lukemista ”Suhdelukuselvitys 2/4: Varhaiskasvatuksen vaikuttavuus ja taloudelliset ristiriidat”

Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4

Varhaiskasvatustoiminnalle tehokkuusajattelu luo omat haasteensa. Sitä voidaan tarkastella työntekijän ja lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen tukemisen sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Asia ei ole uusi, siitä on tehty kyselyjä ja asia on ollut otsikoissa. Sille on vain aina ummistettu silmät ja käännetty selkä.

Vakavai-hanke selvitti lainsäädännön muutosten tuomia vaikutuksia varhaiskasvatuksessa. Hanke sivuaa lapsiryhmien suhdelukujen päivittäistä ylittymistä. Lapsiryhmät rakennetaan usein siten, että siinä toimii kolme kasvatusvastuullista ja se täytetään lainmukaisten suhdelukujen perusteella. Ongelmaksi kuitenkin tulee, että lasten hoitoajat voivat vaihdella suuresti. Erityisesti henkilöstö oli kokenut ongelmaksi aamu- ja iltapäivät, jolloin päivittäiset ylitykset suhdeluvuissa yleensä tapahtuivat. Liian suuret käyttöastetavoitteet myös koettiin ongelmallisiksi, jolloin säännöllisiä suhdelukuylityksiä tehtiin. Kasvatushenkilöstön määrästä voidaan tilapäisesti poiketa, mutta sitä tilapäisyyttä ei määritellä laissa tarkemmin.  (Asetus lasten päivähoidosta 6§; Puroila & Kinnunen, 2017) Varhaiskasvatushenkilöstön viikoittainen työaika on 38h 45min, mutta lapsi on usein yli 40 tuntia viikossa päiväkodissa, koska useat vanhemmat tekevät pääasiassa kahdeksan tuntisia päiviä. Jatka lukemista ”Myyräjoukko selvittää: Suhdelukuselvitys 1/4”