Johtopäätökset ja pohdinta

Ranta, S., Tilli, S. & Kettumäki, S.

Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle.

Sak-työaika on ollut viime syksyn puhutuimpia aiheita varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatuissa sosiaalisen median ryhmissä, joissa on lähes viikottain noussut kysymyksiä aihetta koskien. Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan lisääntyminen on nostanut keskustelua sen puolesta ja sitä vastaan. Ihmetyksen aiheena on ollut muun muassa miksi aikaa on lisätty, kun sen toteuttamiseen ei ole resursseja. Resursseja ei kuitenkaan lisätä turhaan, minkä takia ensin on tehtävä päätökset ja sopimukset, jonka jälkeen näiden päätösten toteuttaminen voidaan aloittaa (Mäki 2018). Selvityksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että päiväkotien arjessa on hankaluuksia yltää sak-työajan osalta edes 8% tasolle, joka vastaisi edellisten sopimuskausien tasoa. Jos lapsiryhmän ulkopuolisen työajan toteutumiseen ei oltu totuttu tai ei ole varattu resursseja aiemminkaan, on muutos ja lisäresurssoinnin tarve nyt entistä suurempi. Kilpailukykysopimuksen myötä pidentynyt viikkotyöaika loi kunnille mahdollisuuksia suunnata tämä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen työhön, jolloin uuden sopimuksen myötä sak-työaika olisi lisääntynyt vain 90 minuutilla (3,7%). Tämä herättää kysymyksen oliko lastentarhanopettajien lapsiryhmän ulkopuolinen työaika tipahtanut jo reilusti alle kahdeksan prosentin ennen kilpailukykysopimusta, kun työehtosopimuksen edellyttämään kolmeen tuntiin ei ole päästy edes työaikaa pidentämällä.

time-1817725_960_720

Varhaiskasvatuslain korostama suunnittelu ja keskustelut sak-työajan tarpeellisuudesta kertovat siitä, kuinka kauas ollaan ajauduttu säännöllisestä suunnitteluajasta ja erkaannuttu ajatuksesta mitä kaikkea suunnitelmallinen ja pedagoginen toiminta itsessään vaatii. Suunnittelu on laadukkaan pedagogisen toiminnan edellytys ja näin ollen tärkeä osa opettajan professiota. Jo varhaiskasvatuksen määritelmä korostaa suunnittelua (Varhaiskasvatuslaki 1 § 2). Sak-työajan merkityksen avaaminen vaatii koko päiväkodin yhteistä keskustelua ja yhteisen ymmärryksen luomista sekä varhaiskasvatuksen tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden merkityksestä että varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta.

Erot sak-työajan toteutumisessa yksityisen sekä kunnallisen palveluntuottajan välillä ovat huomattavat. Kunnallisella puolella 26,1% työntekijöistä ei yllä edellisten sopimuskausien (8%) tasolle, kun yksityisellä vastaava luku oli yli viisikymmentä cashbox-1642989_960_720prosenttia (50,5%). Viimeistään valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoittavuuden olisi pitänyt poistaa ero kunnallisen ja yksityisen välillä, jos työehtosopimukset jätetään huomion ulkopuolelle. Kysymykseksi nousee kuinka yksityiset palveluntuottajat pystyvät vastaamaan varhaiskasvatuksen laadullisiin vaatimuksiin ja riittävätkö heidän nykyiset taloudelliset resurssinsa siihen. Tähän tulisi myös kuntien  reagoida ja kiinnittää huomiota pohtiessaan palvelusetelin käyttöönottoa ja sen riittävyyttä sekä huolehtia myös ostopalvelun laadun arvioinnista ja valvonnasta.

Johtamistyöllä on vaikutusta siihen miten sak-työaika toteutuu, kuinka suuressa arvossa ja merkittävänä johtaja sak-työajan näkee. On kuitenkin muistettava, että toiminnan järjestämiseen vaikuttavat vahvasti myös muut tekijät, kuten arvot ja resurssit (esimerkiksi henkilöstön poissaolot sekä sijaispula). Lasten ja aikuisten välisten suhdelukujen tulee toteutua lain rajoissa, jolloin henkilöstö joutuu helposti joustamaan työajoissaan. On siis pohdittava ovatko varhaiskasvatukseen kohdistetut henkilöstöresurssit riittävät, jos sak-työaikaa joudutaan käyttämään henkilöstön poissaolojen paikkaamiseen. Mikäli sak-työaikaa käytetään muihin työtehtäviin tai toisen henkilön työtehtäviin, voimmeko silloin puhua ammattiin liittyvästä arvostuksesta kovinkaan vahvasti?

Kyselymme vastausten mukaan alle kolmasosassa (27,9% kunnallinen; 18,1% yksityinen) oli sak-työaikaohjetta käsitelty Kuntatyönantajan ohjeiden mukaisesti esimiehen johdolla yhteistoiminnassa työpaikkakokouksessa. Tässä tutkimuksessa ei verrattu vastauksia sen suhteen oliko ohjeen käsittelyllä vaikutusta sak-työajan toteutumisen suhteen, mutta vastausten perusteella sak-työaika oli lisääntynyt aiemmista sopimuskausista 31,2%:ssa kunnallisella ja 16%:ssa yksityisissä, mitkä herättävät pohtimaan mahdollista yhteyttä näiden välillä.

”Kyselyn tuloksista voimme päätellä, että usealla viikkotyöajan pidentyminen kolmellakymmenellä minuutilla on mennyt osaksi perustyötä ja siitä on tullut osa päivittäistä työaikaa lapsiryhmässä.”

Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan toteutumisen kannalta merkitsevää on myös miten sak-työaikaan suhtaudumme ja millaiset vaatimukset omalle työnkuvalle asetamme. Hyvä esimerkki on kilpailukykysopimus. Kyselyn tuloksista voimme päätellä, että usealla viikkotyöajan pidentyminen kolmellakymmenellä minuutilla on mennyt osaksi perustyötä ja siitä on tullut osa päivittäistä työaikaa lapsiryhmässä. Voimmekin pohtia, toteutuuko lapsiryhmän ulkopuolinen työaika, mikäli työntekijä ei itse pidä sitä merkittävänä? Aiemmin lapsiryhmän ulkopuolinen työ on ollut selkeä osa lastentarhanopettajan työpäivää. Vielä 2000-luvun alussa lastentarhanopettaja oli päivästään 5,5 tuntia ryhmävastuussa, jonka ylittävä aika oli varattu kokouksiin, suunnitteluun sekä arviointiin (Onnismaa, ym. 2017).

Suunnitteluajan (sak-työajan) sulauduttua osaksi muuta työtä ja jäätyä jokaisen yksikön vastuulle, nousee työntekijän omat ja työyhteisön yhteiset arvot ohjaamaan työajan suunnittelua. Päiväkodissa, jossa vallitsee kulttuuri missä arvostetaan olemista lasten kanssa korkeammin kuin suunnittelua, varataan työyhteisössä vähemmän aikaa suunnittelulle. Tämä näkyy tekemättömyyden kulttuurina, jossa vetäydytään suunnittelusta ja toiminnasta antaen näin toiminnan nousta lasten spontaaneista aloitteista (Kalliala, 2012). Laadukas suunnittelu takaa sen, että lapsiryhmän tavoitteet on asetettu lapsiryhmän tarpeista käsin ja ne ovat kaikkien aikuisten tiedossa. Hyvät suunnitelmat takaavat, että lasten tuomat oppimisen mahdollisuudet pystytään hyödyntämään tavoitteiden mukaisesta ja spontaaneista tilanteista syntyy laadukasta varhaiskasvatusta. (Ks. esim. Siren-Tiusanen&Tiusanen, 2001; Munter, 2013; Puroila, 2003). Suunnittelu luo pohjan toiminnalle, jonka avulla ennakoidaan ja ohjataan yhteisön toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaan. Hyvin pohditut tavoitteet ohjaavat “tässä ja nyt” tilanteita ja niiden kasvatukselliset mahdollisuudet pystytään näin hyödyntämään. (Karila, 2001.) Vain hyvin suunniteltu, riittävin resurssein varustettu ja laadukas varhaiskasvatus on merkittävää kaikille lapsille.

business-3189797_960_720.pngHaasteet lapsiryhmän ulkopuolisen työajan toteutumiseen liittyen ovat monisyiset. Onnismaa ym. (2017) artikkelista voi nostaa esille, että osaltaan lapsiryhmän ulkopuolisen työajan toteutumiseen vaikuttavat koulutuspoliittiset muutokset ja henkilöstörakenteen muutokset lapsiryhmissä. Myös tehtävänkuvien ristiriitaisuudet voidaan nostaa esille, kun pohdimme lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kutistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Uuden varhaiskasvatuslain myötä olemme hiljalleen pääsemässä pois ajatuksesta, jossa koulutuksen tuoma pääoma on sivuutettu. Tätä on kutsuttu “kaikki tekee kaikkea” -kulttuuriksi. Sen ongelmaksi muodostuu, että koulutuksen tuoma osaaminen sivuutetaan täysin, kun työtehtävät ovat riippuvaisia työvuorosta eikä työnkuvasta. Opettajat luovuttavat oman pedagogisen vastuunsa muille ammattikunnille, jolloin voimme ymmärtää kaikkien olevan pedagogisessa osaamisessa samalla viivalla. Samalla lapsiryhmän ulkopuolisen työajan merkitys muuttuu ristiriitaiseksi, koska silloin se kuuluisi kaikille, vaikka sopimus määrittelee toisin.

“Varhaiskasvatuksen tulee olla lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu”

(Repo, ym. 2018)

Voiko pedagogista johtajuutta, pedagogiikan johtamista sekä pedagogista varhaiskasvatusta toteuttaa ilman sak-työaikaa? Nykytilanne ei vastaa lain määritelmää varhaiskasvatuksesta. Olemmeko tilanteessa, jossa suunnitelmallista varhaiskasvatusta ei voida tehdä? Ainakin tämä toteutuu hyvin eri tavoin eri päiväkodeissa, mikä asettaa lapset ja työntekijät erilaiseen asemaan. Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tulisi tasata varhaiskasvatuksen laatua, kun samat toimintaa koskevat velvollisuudet koskevat koko henkilökuntaa paikkakunnasta riippumatta. Myös varhaiskasvatuksen opettajia koskeva työaikasopimus mahdollistaa valtakunnallisesti yhtenäisen työajan pedagogisen käytön, mutta tämän selvityksen valossa näin ei ole tapahtunut. Tulosten valossa herää huoli siitä kuinka yhdenvertaisessa asemassa lapset päiväkodeissa ovat suhteessa muihin paikkakuntiin tai lapsiryhmiin.

Toimenpide-ehdotukset:

  • Työvuorosuunnittelua tulee kehittää: Varhaiskasvatuksen opettajien lapsiryhmässä läsnäoloaikaa tulee pohtia uusien sopimusten valossa. Tulisiko palata malliin, jossa opettaja on ryhmässä 6h45min ja 60min ryhmän ulkopuolella? Samalla tulee pohtia mihin opettajan lapsiryhmässä oleva työaika sijoittuu pedagogisen toiminnan toteutumisen kannalta.
  • Päiväkodin johtajille, varhaiskasvatuksen opettajille sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajille tulee järjestää koulutuksia, joissa avataan sak-työajan merkitystä ja tehtävänkuvaan liittyviä velvollisuuksia sekä vaatimuksia. Sak-työajasta tulee keskustella työyhteisössä, jotta sen merkitys ymmärretään, ja sen sijoittamista työvuoroon tulee yhteisesti pohtia ryhmän tarpeiden ja pedagogiikan toteutumisen kannalta.
  • Resurssien riittävyyttä tulee pohtia: ovatko ne riittävät varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseksi vai tarvitaanko lisähenkilökuntaa, jotta nykyisiä sopimuksia ja lakiasetuksia voidaan noudattaa.
  • Tilojen riittävyys: Sak-työaika tulee voida tehdä päiväkodin ulkopuolella, mikäli päiväkodissa ei ole tähän varattua tilaa tai riittävästi välineitä tarjolla.
  • Yksityisille palveluntuottajille tulee järjestää koulutusta nykyisistä työehtosopimuksista sekä varhaiskasvatuslain määräämistä vaatimuksista. Lisäksi varhaiskasvatuksen laadun arviointia tulee kehittää.

Sak-työaikaselvitys -pdf

Lähteet

Kalliala, M. 2012. Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Helsinki: Gaudeamus.

Karila, K. 2001. Moniammatillisuus ja päiväkotitoiminnan suunnittelun perusteita. Teoksessa A. Helenius, K. Karila, H. Munter, P. Mäntynen & H. Siren-Tiusanen, Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen perusteita. Helsinki: WSOY. 271–289.

Munter, H. 2013. Alle 3-vuotiaiden leikki, kuvittelu ja lasten aloitteisiin tarttuva narratiivinen pedagogiikka. Teoksessa K. Karila & L. Lipponen. Varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino. 113–158.

Mäki, T. 2018. Haastattelu 12.12.

Puroila, A-M. 2003. Päiväkotiarjen rikkaus. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino oy.

Onnismaa, E-L., Kalliala, M. & Tahkokallio, L. (2017). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. Kasvatus & Aika 11(3). 4-20. Saatavilla osoitteessa <https://bit.ly/2ROhjXN>

Repo, L., Paananen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Eskelinen, M., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Hjelt, H. & Marjanen, J. (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi – Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Julkaisut 16:2018. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/zTJQNC>

Siren-Tiusanen, H. & Tiusanen, E. 2011. Päivärytmi ja toiminnan rakentuminen. Teoksessa A. Helenius, K. Karila, H. Munter, P. Mäntynen & H. Siren-Tiusanen, Pienet päivähoidossa. Alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen perusteita Helsinki: WSOY. 65–92

Varhaiskasvatuslaki 540/2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: