Tilli, S. & Ranta, S.
Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa.
Sak-työajasta on tehty useita kyselyitä paikallisesti, joiden avulla voidaan arvioida sak-työajan toteutumista paikallisella tasolla ja syventyä arvioimaan toteutumiseen liittyviä haasteita tarkemmin. Tämän selvityksen tarkoituksena on tuoda esille yleisesti kuinka sak-työaika toteutuu valtakunnan tasolla. Kysely laadittiin sekä kunta- että yksityiselle sektorille. Vastauksia saimme yhteensä 1685 (kunnat 86,2%; yksityinen palvelunjärjestäjä 13,8%). Erot näiden kahden kyselyn vastausten välillä ovat selvät.
Kyselyn mukaan valtaosalla varhaiskasvatuksen opettajien, -erityisopettajien ja päiväkodin johtajien työehtosopimusten erityismääräystä ei noudateta sak-työajan osalta oikein. KARVIn julkaisemassa “Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja 
suositukset” -asiakirjassa (2018) osoitetaan, että työaikarakenteet ja -suunnittelu vaikuttavat siihen, kuinka suunnitelmallista varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa. Varhaiskasvatukseen kohdistuneiden säästötoimenpiteiden on todettu ohjaavan työaikasuunnittelua eikä työaikasuunnittelua rakenneta henkilöstön osaamisen pohjalta. (Vlasov, ym., 2018.) Keväällä 2018 tehty suhdelukuselvitys nosti esille, kuinka henkilöstöresurssit ovat varhaiskasvatuksessa äärimmäisen tiukilla. Tähän on viitannut myös Kuntatyönantajien edustaja viime keväänä tehdyssä haastattelussa:
“Tuloksellista työtä tehdään nyt jo. Tiedetään, että mitoitukset paukkuu nyt jo, on varmaan jokainen minuutti hyötykäytössä päiväkodeissa…”
(A-Studio 23.4.2018 Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas)
Kyseinen haastattelu on tehty ennen kuin lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi viidellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että sak-työajan toteutuminen nykyisillä resursseilla on haastavaa. Muutama kunta on lisännyt henkilöstöresursseja, mutta valtaosa kunnista toimii samoilla resursseilla kuin ennenkin.
Mikä sak-työaika?
Viikkotyöajasta 1.5.2018 lähtien tulee varata 13% (eli noin viisi tuntia viikossa) lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaan pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointi- sekä kehittämistehtäviin (S-A-K). Tämä koskee kaikkia kelpoisuusehdot täyttäviä päiväkodin johtajia, varhaiskasvatuksen opettajia sekä -erityisopettajia, niin kunnallisessa kuin yksityisessäkin päiväkodissa. (Kvtes, Sostes, Avaintes.) Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan lisäämistä on perusteltu sillä, että kyseisten tehtävien määrä on selkeästi lisääntynyt uuden varhaiskasvatuslain velvoitteiden myötä. Lain mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat ja esiopetussuunnitelman laatii opettaja. (KT, 2018; KVTES/Liite 5; Varhaiskasvatuslaki)
Työvuoroluetteloon tulee varata riittävästi aikaa, jotta sak-työaika toteutuu. Aikaa ei saa merkitä ajankohtaan, jolloin pedagogista asiantuntemusta tarvitaan erityisen paljon lapsiryhmässä eikä aikaa saa jakaa liian pieniin osiin. Opettajien työssä sak-työajan tarve ei jakaudu tasaisesti toimintakauden aikana. Syksyllä aikaa tarvitaan enemmän suunnitteluun, kun laaditaan lasten varhaiskasvatussuunnitelmia ja esiopetussuunnitelmia ja keväällä, kun näiden suunnitelmien toteutumista arvioidaan. Sak-työaika voikin vaihdella kuukausittain varhaiskasvatuksen opettajan ja -erityisopettajan tarpeiden mukaan. Sak-työaikaa voidaan käyttää esimiehen ohjeistuksen mukaisesti myös työpaikan ulkopuolella. Mikäli sak-työaika toteutetaan työpaikalla, tulee siihen olla varattuna häiriötön ja rauhallinen työtila, riittävät tilat suunnittelumateriaalien säilytykselle, tietokoneita riittävä määrä, työpöytä ja säädettävä työtuoli. Materiaalit ja tilat tulee arvioida siten, että kaikilla opettajilla on mahdollisuus toteuttaa sak-työaikaa samanaikaisesti. (KT, 2018.)
Sak-työaika on tarkoitettu lapsiryhmän ulkopuolella tapahtuvaan pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointi- sekä kehittämistehtäviin. Sak-työajalle on määritelty seuraavat kriteerit (KT, 2018)
- Sak-työajan tulee tapahtua lapsiryhmän ulkopuolella.
- Sak-työaika voidaan tehdä työpaikan ulkopuolella.
- Sak-työaikaan ei lasketa keskusteluja vanhempien kanssa.
- Sak-työaikaan kuuluu lasten varhaiskasvatussuunnitelmien ja esiopetussuunnitelmien valmistelu.
- Moniammatilliset yhteistyötehtävät, tiimipalaverit, viikkoinfot, vanhempien tapaamiset tai koko henkilöstöä koskevat kokoukset, palaverit, koulutus- ja kehittämistilaisuudet eivät kuulu sak-työaikaan. (Sak-työaikaa ei ole kokoukset tai koulutukset, joissa on henkilöitä, joille sak-työaika ei kuulu.)
- Sak-työaikaan voidaan lukea yhteiset (pedagogisen toiminnan suunnitteluun, arviointi- sekä kehittämistehtäviin tarkoitetut) palaverit sellaisten henkilöiden kanssa, joille sak-työaika kuuluu (esim. varhaiskasvatuksen opettajien kesken).
Julkaisemme sak-työaikaselvityksen Tutkittua varhaiskasvatuksessa -blogissa neljässä osassa:
- 4.1.2019 Johdanto aiheeseen – Mitä on sak-työaika
- 11.1.2019 Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys
- 18.1.2019 Sak-työaikakyselyn tulokset
- 25.1.2019 Pohdinta
Lähteet:
Avaintes (2018) Avaintyöantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020. Saatavilla osoiteessa: <https://goo.gl/cNbNfF>
KT (20.4.2018). Lastentarhanopettajan työaikaa koskevaan erityismääräykseen muutoksia 1.5.2018 alkaen. Ohje KVTES. Viitattu 22.9.2018. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/WzRScy>
KVTES (2018) Liite 5. Viitattu 22.9.2018. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/NC3Ck4>
Sostes (2018). Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.2.2018 – 31.3.2020. Saatavilla osoitteessa: <https://goo.gl/ugJufY>
Varhaiskasvatuslaki 540/2018
Vlasov, J., Salminen, J., Repo, L., Karila, K., Kinnunen, S., Mattila, V., Nukarinen, T., Parrila, S. & Sulonen, H. (2018) Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 24:2018.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 
Lovely blog you havve
TykkääTykkää