Musiikin monipuoliset mahdollisuudet lapsiryhmissä

Vieraskynässä Tuuli Paasolainen

Musiikin käyttäminen varhaiskasvatuksessa vaikuttaa lapsen elämässään tarvitsemiinsa moniin taitoihin ja asioihin myönteisesti: Yhteisöllisyyden, vuorovaikutuksen ja läsnäolon vahvistamiseen, kielen, matemaattisten aineiden sekä puheen, lukemaan ja kirjoittamisen oppimiseen. Lisäksi myös keskittymiskykyyn, luovuuteen, mielikuvitukseen ja motorisiin taitoihin. Ja ennen kaikkea – Musiikki toimii tunteen tasolla ohi sanojen, jolloin sen on mahdollista tavoittaa kaikenikäiset ihmiset huolimatta heidän äidinkielestään. (Huotilainen 2012 )

Tässä kirjoituksessa esittelen tutkimustietoa ja näkökantoja musiikin hyvistä vaikutuksista lapsiryhmän myönteiseen ilmapiiriin ja oppimiseen sekä omia huomioita lähes 40 vuoden uraltani musiikkipedagogina sekä yli 20 vuoden ajalta musiikkikasvatuskouluttajana. Haluan kannustaa KAIKKIA lasten kanssa työskenteleviä tarttumaan musiikillisiin työtapoihin huolimatta siitä, tuntuuko musiikki omalta vahvuus alueelta vai ei.

“Jokainen ihminen on laulamisen arvoinen..”

Ensimmäiset kokemuksemme musiikista alkavat emotionaalisista äänistä ollessamme vielä kohdussa. Musiikki viittaakin ääniin joita olemme kokeneet elämässä jo ennen syntymää (prenatal communication) (Marjanen 2021). Myös professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kirjoittaa sikiön kuulojärjestelmän kehittymisestä jo ennen syntymää ja sikiön oppimisesta. Huotilaisen mukaan laulamalla lasten kanssa, autetaan samalla puhumaan oppimista sekä vieraan kielen omaksumista: Laulu alleviivaa vokaalien erilaisuuksia, mutta tiedostamatta. (Huotilainen & Peltonen 2017, 22.) Tällä tavoin laulaminen edesauttaa myös mahdollisen lukivaikeuden hoitamista ennaltaehkäisevästi lukivaikeuden ilmetessä vasta myöhemmin lapsen elämässä. (Airola, 2015). Ritva Torppa (2018) ilmaiseekin ytimekkäästi: ”Laulu on hidastettua puhetta”ja puhe rakentuu kuullun, nähdyn, tuntemisen ja motoriikan yhteispelinä.

Puheen ja kielen oppiminen on lapselle erittäin osallistava kokemus, joka tietysti myös vahvistaa lapsen itsetuntoa hänen pystyessään kommunikoimaan yhä paremmin muiden kanssa. Itse olen saanut olla todistamassa sekä omien lasteni että yli 30 vuoden ajan musiikkileikkikoulunopettajana toimiessani puheen ja kielen oppimisen vauhdittamista laulamisen myötä! Laulamisesta ja musiikista on siis myös konkreettista hyötyä sen aiheuttaman ilon lisäksi. On tärkeää, että pedagogisessa materiaalissa käytetään myös vähäsanaisia lauluja ja loruja lapsen innostamisessa oppimiseen.

Musiikki on moniaistinen (multisensoral) ja monipuolinen taiteen muoto ja kuin luotu lasten kanssa toimimiseen. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja varhaiskasvasvatussuunnitelma kannustavat ja velvoittavat vahvaan pedagogiseen toimintaan ja monipuoliseen opettamiseen lapsiryhmissä. Tämän takia emme voi enää vetäytyä musiikillisesta kasvatusvastuusta ajatellen: ”Musiikki ei ole vahvuuteni, enkä sen takia käytä sitä lapsiryhmässäni.” On ymmärrettävää tuntea epävarmuutta esimerkiksi omasta laulamisestaan: Jos kollegalla on musiikillisia vahvuuksia, vaikkapa pianonsoittotaito, saattaa herkästi tulla ajatus siitä, että pianonsoittotaitoisen olisi parempi hoitaa muutkin lapsiryhmän musiikkiin liittyvät asiat. On kuitenkin merkityksellistä ja tärkeää, että lapset saavat monipuolisia kokemuksia musiikista. Tämän takia esittelen seuraavaksi kannustavaa tutkimustietoa, joka auttaa toivottavasti madaltamaan omalta osaltaan varhaiskasvatuksen ammattilaisen mahdollista kynnystä liittyen musiikillisten työtapojen käyttämiseen ilman stressiä siitä, onko hänellä omasta mielestään esimerkiksi “riittävät” musiikilliset taidot. 

Laulaminen yhteisenä kokemuksena

Filosofian tohtori Kaarina Marjanen tutki väitöskirjassaan “Napasointu” musiikin vaikutusta vauvan varhaisvaiheen kehitykseen sekä vauvan ja äidin väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa todettiin laulamisen toimivan kiintymyssuhdetta lujittavana, äidin ja vauvan yhteisenä kokemuksena. Laulutaidolla ei ollut tämän kiintymyssuhteen kannalta mitään merkitystä. (Marjanen 2019). Tämän tiedon voi mainiosti soveltaa lapsiryhmää ohjaavaan aikuiseen. Kun lapsille/lasten kanssa lauletaan tai lorutellaan, kokee lapsi läheisyyttä ja läsnäoloa ja ennen kaikkea lapsi tuntee tulevansa kohdatuksi. Kohdatuksi tuleminen on yksi elämän tärkeimmistä asioista, joka rakentaa vahvaa ja tukevaa kivijalkaa lapsen elämän perustaksi. Laulavan ohjaajan ei tarvitse olla siis ”kympin laulaja!”, vaan laulamisen tuoma yhteinen kokemus lasten ja aikuisen välillä läsnäolon ja vuorovaikutuksen vahvistuessa on merkityksellistä. Musiikki on ollut vahvistamassa ihmisyhteisöjä jo yli 40 000 vuoden ajan (Huotilainen & Särkämö 2016). Aivotutkija, professori Minna Huotilainen puhuu myös laulun moninaisesta merkityksestä sekä siitä, kuinka jokainen saa hyvillä mielin laulaa omalla äänellään: Laulu tuo ja luo turvaa. Huotilainen kertookin nuotin vieressä olevan tilaa! (Airola 2015).

Minna Huotilainen (2012) on tutkinut musiikin myönteistä vaikutusta yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhalukkuuteen lapsiryhmässä: Yhteisen laulutuokion jälkeen lapset ovat tutkimuksen mukaan toisiaan kohtaan auttavaisempia ja valitsevat todennäköisesti yhteisen leikin. Toiminta on tiedostamatonta ja liittyy peilisolujärjestelmän ja aivojen syvien osien toimintaan. Musiikki vaikuttaa vahvasti syvien aivojen osissa, joiden kautta toimivat myös musiikin yhteisölliset vaikutukset. Syvien aivojen välittämät viestit esimerkiksi laulamisen yhteydessä ovat Huotilaisen tutkimusten valossa seuraavanlaiset: ”Koen tässä samassa tilassa kanssani olevat ihmiset samaan yhteisöön kuuluviksi yhteistyökumppaneiksi enkä koe tarvetta epäillä heidän motiivejaan.” Lapset tarvitsevat osallistuessaan musiikilliseen toimintaan aikuisia tukemaan, inspiroimaan ja antamaan tilaa. (Huotilainen 2012.)

Laaja-alaista osaamista rakennetaan  varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan vahvistamalla lapsen osaamista mm. kulttuurin ja vuorovaikutustaitojen osalta sekä opettamalla osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Tämä kaikki tapahtuu varhaiskasvatussuunnitelman  mukaan turvallisessa vuorovaikutuksessa.(Varhaiskasvatussuunnitelma 2018). Kaarina Marjanen kuvaa artikkelissaan musiikkia ilmaan välittyvänä vibraationa, kuvainnollisesti viestinä: kuultuna tai tunnettuna, mentaalisena tai fyysisenä (Marjanen 2021). Väitöskirjassaan hän kirjoittaa siitä, kuinka tutkimustulokset vahvistavat musiikin opettavan ymmärtämään ja tulkitsemaan omia ja muiden tunteita (Marjanen 2009). 

Jotta paras mahdollinen toiminta musiikkituokiossa toteutuisi, tarvitaan varhaiskasvatussuunnitelmassakin mainittua turvallista vuorovaikutusta. Tämä muodostuu mm. selkeistä “pelisäännöistä” musiikkihetkessä: Kuunnellaan kun joku puhuu, odotetaan omaa vuoroa, laitetaan soittimet kauniisti omille paikoilleen soittamisen jälkeen ja selvitetään mahdollisimman nopeasti ristiriidat tms. Kannustaminen on myös yhtä tärkeää: ”Hienosti osasimme lopettaa soittamisen ihan yhtäaikaa! Hyvä!”  Turvallisessa vuorovaikutuksessa on lasten hyvä keskittyä uuden oppimiseen.

“Jos sul’ lysti on niin kädet yhteen lyö..”: Musiikki johdattamassa leikillisyyteen

”Erityisen tehokkaaksi oppimisen varhaiskasvatuksen musiikkitoiminnassa tekee leikinomaisuus ja osallistavuuden periaate. Sillä että kaikki osallistuvat yhteiseen tekemiseen, voidaan parhaimmillaan saavuttaa virtauskokemus, joka innostaa lapsia tulemaan uudelleen mukaan, tutkimaan ja tekemään kokeiluja musiikin parissa ja oppimaan”. (Huotilainen 2009, 43). Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) innostetaan leikillisyyteen lapsiryhmissä: ”Eri tilanteita voi rikastaa leikillä: Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu vahvistavat myönteistä ilmapiiriä, mikä tukee oppimista ja hyvinvointia.”  Leikillisen musiikkitoiminnan osallisuutta vahvistavasta puolesta kerron seuraavassa esimerkissä:

Kaksivuotias istuu muiden joukossa päiväkodin yhteisessä laulutuokiossa. Tuokion aikana lauletaan lauluja, joissa on paljon  sanoja ja toimintoja lapselle, joka vasta opettelee puhumaan. Lapsi kuuntelee, mutta ei kuitenkaan pysty osallistumaan aktiivisesti toimintaan. Sitten kaikki lapset mukaan lukien kaksivuotias lapsi nousevat ylös. Aletaan yhdessä hyppiä ja liikkua musiikin kuuluessa. Tauon tullessa pysähdytään. Lapsi on innoissaan kokiessaan aidosti osallisuutta muiden kanssa ymmärtäen täydellisesti tämän musiikillisen leikin.  Tämä osallisuuden kokemus vahvistaa hänen itsetuntoaan, joka puolestaan edistää hänen oppimistaan. Tällä tavoin pienillä teoilla saadaan aikaan tärkeitä oppimiseen myönteisesti vaikuttavia asioita lapsen ainutkertaisessa elämässä. 

Lasten kanssa toimiessa kannattaakin opeteltavat asiat ”kuorruttaa” mahdollisimman usein leikillisyydellä, jolloin oppi menee jouhevammin ja jopa huomaamatta perille. Lapset rakastavat hassutteluleikkejä: liikutaan hitaasti – nopeasti, soitetaan voimakkaasti – hiljaa jne. Musiikin mukaan liikuttaessa pääsevät kaikki mukaan tuntemaan vaikkapa ”pienen hiiren” ja ”suuren karhun” tunnelmat. Vastakohtaparit toimivat oppimisen vauhdittajana musiikillisesti ja niitä kannattaakin toteuttaa usein laulaen, lorutellen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen. Aamupiirissä voidaan toteuttaa omalla paikallaan liikkuen vaikkapa musiikki & stop -leikki, jonka jälkeen jaksetaan taas huomattavasti paremmin keskittyä muihin opeteltaviin asioihin. (Paasolainen 2009, 17)

Musiikki alkaa emotionaalisista äänistä ja on moniaistinen kokemus. Moniaistiset kokemukset ovat vaikutuksessa vaistojemme kanssa. Jos tämä yhteys häviää, heikkenee kyky kuunnella itseään sekä orientoitua paikkaansa. Taiteelliset kokemukset herättävät ajattelua, itsetietoisuutta ja mielekkäitä kokemuksia ilmiöpohjaisen oppimisen vahvistuessa. (Marjanen 2021, 24).Tätä ajatusta tukee myös“musiikillinen taikapöly” jolla tarkoitan musiikin käyttämistä perushoitotilanteissa ja päivän eri nivelkohdissa kuten lelujen keräämisessä, pukemisessa ja odottamisessa, keventämään ilmapiiriä ja fokusoimaan toimintaa.  Ryhmän lähtiessä talvipakkasella ulkoilemaan, saadaan pukemiseen jouhevuutta ja ilmapiiriin kevennystä toistamalla vaikkapa laulaen tai lorutellen sanoja:”Lapanen käteen, lapanen käteen, sukka jalkaan, sukka jalkaan!” Samalla toteutetaan varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa vahvistamalla mm. kielen ja puheen oppimista. Ryhmän saa herkemmin myös virittäytymään kuuntelemiseen, jos aikuinen soittaakin aluksi vaikkapa rummulla muutaman kajahduksen ja alkaa vasta sen jälkeen puhumaan. Musiikillisesta taikapölystä kirjoitan myös kirjassani Musiikki-iloa kymmenen kiloa. Musiikin monipuolisuuden ansiosta on sitä jouhevaa käyttää lasten opettamisessa ja ohjaamisessa. Koska lapset ovat hyvin kokonaisvaltaisia, on tärkeää toteuttaa opettamista monipuolisesti, jotta eri tavoin oppivat lapset voisivat löytää juuri heille sopivimmat tavat uusien asioiden opetteluun elämässään. Musiikin monet mahdollisuudet kannustavat myös ilmiöpohjaiseen opettamiseen ja oppimiseen.

Musiikki on tärkeä osa varhaiskasvatusta

Kaarina Marjanen (2021) kirjoittaa artikkelissaan ”Multisensoral Musical Design” musiikin myönteisistä vaikutuksista yleensäkin oppimiseen ja kouluttamiseen: ”Lisäämällä musiikillisia ja taiteellisia elementtejä koulutukseen, tunnistetaan paremmin läsnäolo ja kommunikointi, hyvinvointi ja motivaatio sekä sosiaalis-kulttuuriset aspektit”. Tämä sopii mainiosti mm. varhaiskasvatuksen opettajien sekä luokanopettajien koulutukseen. Integroimalla musiikkia oppimistilanteisiin saadaan musiikin myönteiset vaikutukset vaikuttamaan meissä/lapsissa. (Marjanen 2021, 17-18). Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnin mukaan mm. seuraavissa toimintojen sisällöissä on vielä monin paikoin heikkouksia: Erityisesti alle kolmevuotiaiden pedagogiikassa, sekä taidekasvatuksen, ilmaisun, musiikin, liikunnan ja lukutaidon valmiuksissa (Repo ym. 2019). Lisäämällä pedagogiseen ohjelmaan musiikillisia toimintoja saadaan samalla vahvistusta myös Karvin arvioinnissa huomattuihin puutteisiin sekä lapsiryhmän monipuoliseen opettamiseen, joka koituu lasten eduksi. Onkin merkityksellistä, että henkilöstölle tarjotaan riittävää tukea ja mahdollisuuksia täydentää omaa osaamistaan. Tällä tavoin kannustetaan myös musiikillisten työtapojen käyttämistä rikastuttamaan ja edesauttamaan kaikenikäisten lasten oppimista. Konkreettisia ideoita ja ajatuksia musiikillisiin työtapoihin sekä pedagogiaan voi lukea lisää tekemistäni oppimateriaaleista Pienestä laulusta iso ilo sekä Musiikki-ilo kymmenen kiloa.

“Musiikki, kuten jaetut kokemukset alkaen synnytystä edeltävistä vaiheista tukevat yksilöllisiä kykyjä muodostaa yhteys, kommunikoida ja oppia ymmärtämään toinen toistamme. Musiikki tuo tunteita olemalla olennainen osa yhteisiä oppimisprosesseja. Musiikki yksinkertaisesti vahvistaa meitä.” (Marjanen 2021, 31-32). Antakaamme siis musiikin vaikuttaa!

Kuvat: pixabay, artikkelikuva pexels

Lähteet:

Airola, V. (2015). Musiikkiharrastus on lapsen aivoille leikkikenttä ja kuntosali. Verraton: Adhd:n ja kehityksellisen kielihäiriön erikoislehti. (Minna Huotilaisen haastattelu)

Huotilainen, M. (2012).Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön –näkökulmia aivotutkimuksesta: https://blogs.helsinki.fi/lto-koulutus120vuotta/files/2012/10/121019-Huotilainen-LTO120.pdf 

Huotilainen, M. (toim. 2009). Musiikki ja oppiminen aivotutkimuksen valossa. Helsinki: Opetushallitus.

Huotilainen, M. & Peltonen L. (2017).Tunne aivosi. Otava.

Repo, L. & Paananen, M. & Eskelinen, M. & Mattila, V. & Lerkkanen, M-K. & Gammelgård, L. & Ulvinen, J. &  Marjanen, J. & Kivistö, A. & Hjelt, H. (2019) Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Arviointiraporttiteema- tai järjestelmäarviointi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.

Marjanen, K. (2009). The Belly-Button Chord. Connections of pre- and postnatal music education with early mother-child interaction (Napasointu. Pre- ja postnataalin musiikkikasvatuksen ja varhaisen äiti-vauva -vuorovaikutuksen yhteydet) Musiikkikasvatuksen väitöskirja. Konferenssijulkaisu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Marjanen, K. (2021). Multisensory Musical Design: Views for Music as a Phenomenal Framework for Human, Phenomena-Based Education. The International Journal of Arts Education 15 (3): 15-47. doi:10.18848/2326-9944/CGP/v15i03/15-47.  

Opetushallitus, (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet     

Paasolainen, T. (2009). Pienestä laulusta iso ilo. Uusia lastenlauluja, virikkeitä musiikkihetken suunnitteluun. Helsinki: Lekolar.

Paasolainen, T. (2015). Musiikki-iloa kymmenen kiloa. Uusia lauluja, musiikkiliikuntaa ja leikkejä kaikille lapsiryhmissä työskenteleville. Helsinki: Tmi Tuuli Paasolainen.

Särkämö, T. & Huotilainen, M. (2012). Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti 17(67).

Torppa, R. (2018). Musiikki puheen kehityksen tukena puheterapiassa ja kotona. Helsingin yliopisto

Varhaiskasvatuslaki 540/2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s