Kyselyn toteutus
Kysely toteutettiin marraskuun 2018 aikana, ja sitä jaettiin varhaiskasvatushenkilöstölle Facebookin Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivun sekä varhaiskasvatusta käsittelevien Facebook-ryhmien kautta. Uudet työehtosopimukset ovat kaksivuotisia ja ne olivat olleet kyselyn toteutuksen aikana yli neljänneksen (yli 6kk) sopimuskauden kestosta voimassa.
Toteutimme kyselyn erikseen yksityiselle sektorille sekä kunnalliselle puolelle, mikä mahdollisti näiden sektoreiden vastausten vertailun toisiinsa. Sak-työaikakyselyyn saimme vastauksia 1453 (86,2%) kunnalliselta puolelta sekä 232 (13,8%) yksityiseltä sektorilta. Karvin mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on noin 16% (Karvi 2017), mutta on arvioitu, että yksityisen osuus on hieman siitä noussut. Näin ollen vastausten jakaantuminen vastaa läheisesti nykytilannetta.
Taustatiedot
Vastauksia kyselyyn saimme kaikista maakunnista, mutta eniten vastauksia tuli Uudeltamaalta (35,7% kunnallinen sekä 25,4% yksityinen). Kunnalta vastauksia tuli alueellisesti toiseksi eniten Varsinais-Suomesta (9,4%) ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalta (8,5%), kun taas yksityiseltä sektorilta toiseksi eniten vastauksia tuli Pohjois-Pohjanmaalta (14,2%) ja kolmanneksi eniten Varsinais-Suomesta (12,9). Selkeä ero oli myös Lapin osuudessa; se oli kunnallisen vastauksissa vasta kahdeksas 3% osuudella, kun taas yksityisellä neljäntenä 6% osuudellaan. Alueelliset erot vastausten määrässä selittyvät osin yksityisen varhaiskasvatuksen määrästä suhteessa kunnallisen varhaiskasvatuspalvelun määrään.
Valtaosa kysymyksiin vastanneista toimi varhaiskasvatuksen opettajina. Kunnallisella puolella toimenkuva jakaantui seuraavasti: varhaiskasvatuksen opettaja 88,5%, varhaiskasvatuksen erityisopettaja 6,1% ja päiväkodin johtaja 5,4%. Yksityisellä sektorilla vastaavat luvut olivat varhaiskasvatuksen opettaja 83,2%, varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1,7%, päiväkodin johtaja 9,9% sekä päiväkodin vastaava varhaiskasvatuksen opettaja 5,2%. Yksityisellä työskentelevistä 80,1% ilmoitti sopimuksekseen yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen, 11,1% Avaintyöantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen ja 8,8% vastanneista ei osannut sanoa mihin sopimukseen kuuluu.
Henkilökuntamäärään liittyvissä muutoksissa oli kyselyssä eroja sen suhteen työskentelikö yksityisellä vai kunnallisella työnantajalla. Kunnalliseen kohdistetussa kyselyssä 6,6% vastanneista ilmoitti, että kunnassa on lisätty henkilökuntaa, kun yksityisellä puolella 4,4% vastaajista ilmoitti, että henkilökuntaa on lisätty. Kuitenkin yksityisellä työskentelevistä myös 3% ilmoitti, että henkilökuntaa on vähennetty, kun kuntapuolen vastaava luku oli 0,7%. Eroja oli myös sak-työajan merkitsemisessä työvuoroluetteloon. Kuntatyöntekijöistä 81,6% (joista ei voida toteuttaa 13,1% ja 5,3% merkitään jälkikäteen) vastasi, että sak-työaika merkitään työvuoroluetteloon. Yksityisellä vastaava osuus oli 72,9% (joista ei voida toteuttaa 15,1% ja 5,2% merkitään jälkikäteen).
Sak-työajan toteutuminen
Kunnallisessa 68,8% ja yksityisessä 84% työehtosopimus ei täyty sak-työajan osalta.
Viikkotasolla sak-työaika toteutuu (Kuvio 1) keskimäärin kunnallisessa 4-5 tuntia 27,6% osalla vastaajista, ja lisäksi 3,6 % kertoi, että sak-työaikaa on viikossa yli 5 tuntia. Kuntatyöntekijöistä 68,8%:lla työehtosopimus ei siis toteudu sak-työajan osalta. Vanhaan sopimuskauteen ei yllä noin reilu neljännes (26,1%). Yksityisen puolen vastaajista 13,4% ilmoitti tekevänsä viikottain keskimäärin 4-5 tuntia sak-työaikaa ja 2,6%:lla vastaajista sak-työaikaa on yli 5 tuntia. Työehtosopimus sak-työajan osalta ei näin ollen täyty yksityisen sektorin lastentarhanopettajista 84%:lla. Yli puolet yksityisen vastaajista (50,5%) vastasi, ettei sak-työaika yllä edellisen sopimuskauden määräykseen (8%).
Esimiehen toimesta annettu ohjeistus sak-työajasta on ollut puutteellista. Se ei ole ollut riittävää 57,1% (kunta) / 75,9% (yksityinen) vastaajan kohdalla ja epäselviä ohjeita, jotka eivät ole vastanneet työehtosopimusta ovat saaneet 21,2% (kunta) / 23,3% (yksityinen) vastanneista. Peruuntunutta sak-työaikaa ei yleensä tehdä. Kunnalla työskentelevistä 66,9% ja 75,4% yksityisellä työskentelevistä vastasivat, että peruuntunut sak-aika jää tekemättä, eikä sitä ole mahdollista tehdä kotona tai siirtää toiseen ajankohtaan. Myös sak-työajan seuranta on vähäistä; sitä ei seuraa 54,3% kunnan ja 68,1% yksityisen puolen vastanneista työntekijöistä.
Kunnallisen puolen vastaajista 62,6% ja yksityisen puolen vastaajista 63,8% ilmoitti tekevänsä sak-työajan työpaikalla (Kuvio 2). Ongelmalliseksi asian tekee se, että kunnallisella puolella vain 20,5% ilmoitti, että heillä on käytössään saatavilla oleva erillinen häiriötön ja rauhallinen työtila sak-työajalle. Yksityisellä sektorilla vastaava luku oli 15,5%. Välineet olivat puolestaan riittävät vain 16,5% kuntapuolen sekä 9,9% yksityinen puolen vastaajien mukaan. Työsuojeluvaltuutettu oli vain harvassa yksikössä käynyt tarkastamassa työtilat sak-työajan käytölle (kunta 3,9% / yksityinen 4,3%).
Yhteenveto
- Vastauksia yhteensä 1685 (Kunta 86,2%, yksityinen 13,8%)
- Työehtosopimus ei toteudu sak-työajan osalta kunnallisessa 68,8% ja yksityisellä 84% työntekijöistä.
- Edellisen sopimuskauden (8%) tasoon ei ylety kunnallisessa 26,1% ja yksityisellä 50,5% työntekijöistä.
- Kunnallisissa sak-työaika tehdään työpaikalla 62,6%. Työtilat kuitenkin riittävät vain 20,5% työntekijöistä. Yksityisellä sak-aika tehdään työpaikalla 63,8%. Työtilat kuitenkin riittävät vain 15,5% työntekijöistä.
- Kunnalla työskentelevistä 66,9% ja 75,4% yksityisellä työskentelevistä vastasivat, että peruuntunut sak-työaika jää tekemättä, eikä sitä ole mahdollista tehdä kotona tai siirtää toiseen ajankohtaan.
- Sak-ajan toteutumista ei seuraa 54,3% (kunta) / 68,1% (yksityinen) työntekijöistä
Lähteet:
KARVi (2017). Tilastoraportti – Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arviointi. Saatavilla osoitteessa: <https://bit.ly/2AISkvc>
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 