Kotitalouksien keskitulot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla: tapaus Helsinki

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vieraskynässä Ville Ruutiainen

 

VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yksityisesti tuotettu varhaiskasvatus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Eri kunnissa yksityisten palveluiden osuus ja määrä kuitenkin vaihtelevat merkittävästi. Yksityisten palveluntuottajien joukko on myös moninainen, sillä mukaan mahtuu eri kokoisia, paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti toimivia, yritys- ja yhdistyspohjaisia toimijoita. Yksityisten toimijoiden kasvatukselliset painotukset vaihtelevat niin ikään paljon. Yksityisen toiminnan lisääntyminen on tapahtunut kuntien perheille myöntämien tukien avulla. Kehitystä, jossa yksityinen palveluntuotanto sekä perheiden valinnanvapaus ja -mahdollisuus lisääntyvät, voidaan tarkastella markkinoistumisen käsitteen avulla. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistuminen ilmenee siten, että kuntiin on syntynyt erilaisia ’varhaiskasvatusmarkkinoita’. Näitä markkinoita määrittävät muun muassa kunnan tukimallin, yksityisten palveluiden määrän ja ’laadun’ sekä kuntapäättäjien yksityiselle varhaiskasvatukselle antamat merkitykset tai roolit. Tarkemmin tätä aihetta on käsitelty Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut –avauspuheenvuorossa (Ruutiainen, Alasuutari & Karila, 2018).

kindergarten-1322559_960_720

Tutkimustietoa varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumisesta Suomessa on ollut vain vähän tarjolla. Viime aikoina ilmiö on herättänyt myös tutkijoiden mielenkiinnon. Esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama CHILDCARE-hanke tarkastelee varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumista eri näkökulmista. Tämän blogitekstin tarkoituksena on, tekemäni esimerkinomaisen ’tapaustarkastelun’ avulla, kannustaa tutkijoita, varhaiskasvatuksen ammattilaisia ja muita toimijoita pohtimaan varhaiskasvatuksen markkinoistumiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkastelussa vertaan kotitalouksien keskituloja yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla Helsingissä. Tarkoituksenani ei niinkään ole tuottaa kattavaa kuvaa tarkastellusta ilmiöstä, vaan toimia keskustelun avauksena.

TARKASTELUN TAUSTAA

Valitsin Helsingin tarkastelun kohteeksi äskettäin julkaistun tutkimuksen (Bernelius, Bergström & Sydänlammi, 2018) innoittamana. Tutkimuksessa huomattiin, että Helsinkiläisten päiväkotien lähialueet poikkeavat toisistaan huomattavasti, kun tarkastellaan niillä asuvien perheiden sosioekonomista asemaa, eli tulo- ja koulutustasoa. Tutkimus ei kuitenkaan huomioinut yksityisiä tai ruotsinkielisiä päiväkoteja vaan keskittyi eroihin julkisten päiväkotien lähialueilla. Tekemässäni tarkastelussa kaikki edellä mainitut ovat mukana. Valitettavasti minulla ei ole käytössäni yhtä yksityiskohtaista aineistoa kuin Berneliuksella ja kumppaneilla, joten tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Jätän tarkasteluni ulkopuolelle myös alueen keskimääräisen koulutustason ja keskityn vain tuloihin.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu jonkin verran näyttöä siitä, että erityisesti yritysmuotoiset yksityiset päiväkodit keskittyvät hyväosaisille asuinalueille (esim. Noailly & Visser, 2005; Ofsted 2008; Penn, 2011). Kansainväliset havainnot eivät kuitenkaan sellaisenaan ole siirrettävissä Suomeen, sillä esimerkiksi varhaiskasvatuksen tukimallit ja niiden seurauksena perheille määräytyvät asiakasmaksut määrittävät sitä, minkälaiset varhaiskasvatusmarkkinoista muodostuvat (ks. Van Lancker, 2017). two-boys-3396713_960_720Suomessa useat kunnat myöntävät perheille merkittävää rahallista tukea yksityisen päiväkodin valintaan. Käytännössä yksityisten päiväkotien asiakasmaksut määräytyvät tuen suuruuden ja mallin sekä yksityisten palveluiden hinnan perusteella. Samoin voidaan olettaa, että mitä enemmän tietyllä asuinalueella on maksukykyisiä asiakkaita, sitä enemmän se houkuttelee yksityisiä varhaiskasvatuksen palvelutuottajia puoleensa. Helsingissä yksityistä varhaiskasvatusta tuetaan pääasiassa yksityisen hoidon tuella ja sen kuntalisällä, joissa molemmissa on perheiden tuloista riippuva osuus. Tuloista riippuvasta osuudesta huolimatta, mikäli yksityiset palveluntuottajat hinnoittelevat palvelunsa siten, että perheille tukien jälkeen jäävä asiakasmaksu on samaa luokkaa tai korkeampi kuin korkein asiakasmaksuluokka julkisella sektorilla, erityisesti pienituloisille perheille yksityisesti tuotettu varhaiskasvatus tulee kalliimmaksi kuin julkisesti tuotettu.

TARKASTELUN TULOKSET

Toteutin tarkastelun yhdistämällä Helsingin jokaiseen yksityiseen päiväkotiin (n = 135) (Helsingin kaupunki, 2018a) sen postinumeroa vastaavan talouksien käytettävissä olevan rahatulon vuodelta 2015 (Tilastokeskus, 2018). Tästä eteenpäin käytän tästä käsitettä kotitalouksien keskitulo. Tein samoin kaikille julkisille päiväkodeille (n = 321) (Helsingin kaupunki, 2018b). Tämän jälkeen laskin kotitalouksien keskitulojen keskiarvon sekä keskihajonnan sekä julkisille että yksityisille päiväkodeille. Koska tarkastelussa keskitytään vain Helsingin alueeseen, kyseessä oli kokonaisotanta ja tästä johtuen tilastollista testaamista ei tehty. Kuviossa 1 esitetään tarkastelun tulokset, eli kotitalouksien keskitulojen jakaumat yksityisten ja julkisten päiväkotien välillä.

kuvio1 ville

Kuvio 1. Kotitalouksien keskitulot yksityisten sekä julkisten päiväkotien sijaintien mukaan tarkasteltuna.

Ennen tulosten tarkempaa tarkastelua on syytä huomata mitä niiden perusteella ei voida sanoa? Ensinäkin tarkastelun lähtökohtana oli yksityisten ja julkisten päiväkotien sijainti, ja toiseksi tarkastelussa huomioitiin kotitalouksien keskitulo postinumeroalueilla. Tällöin päiväkotien yksittäisten asiakasperheiden tulotasosta tai muista ominaisuuksista, sekä perheiden välisestä variaatiosta eri alueilla ei voida tarkastelun perusteella sanoa mitään. On mahdollista, että joillakin alueilla tuloerot ovat hyvin suuria ja toisilla taas melko pieniä. Silti alueiden keskitulo voi olla hyvinkin saman suuruinen. Yksityiset tai julkiset päiväkodit voivat sijaita useammin jommankumman tyyppisillä alueilla, mutta keskitulon avulla tätä tietoa ei tavoiteta. Kolmanneksi tulokset kertovat tilanteen vain ja ainoastaan Helsingissä, eikä niitä voida yleistää muihin suomalaisiin kuntiin. Neljänneksi on hyvin mahdollista, että postinumeroperustainen tarkastelu on liian karkea tuomaan esiin eroja päiväkotien välittömien lähialueiden tulotasoja. Esimerkiksi Berneliuksen ja kumppaneiden (2018) käyttämien päiväkotialueiden mallinnuksen ja Tilastokeskuksen ruututietokannan hyödyntäminen toisi todennäköisesti täsmällisempää tietoa päiväkotien lähiperheiden tuloista.

Mistä tarkastelu sitten kertoo? Tulokset osoittavat, että asuinalueilla, joilla julkiset päiväkodit sijaitsevat, talouksien keskitulojen keskiarvo oli 44 189e. Keskihajonta oli 14 053e. Vastaavasti yksityisten päiväkotien kohdalla keskitulojen keskiarvo oli 45 936e (kh = 16 149e). Toisin sanoen alueilla, joissa yksityiset päiväkodit sijaitsevat, talouksien money-2696228_960_720keskitulot ovat keskimäärin 4 % suuremmat, kuin niillä alueilla, joissa julkiset päiväkodit sijaitsevat. Kuten kuviosta yksi käy ilmi, julkisten päiväkotien ja yksityisten päiväkotien lähialueilla talouksien keskitulojen jakaumat ovat hyvin samankaltaiset. Keskitulojen hajonnoissa eroa on jonkin verran, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää samankaltaisina. Näyttäisi siltä, että julkiset ja yksityiset päiväkodit ovat jakautuneet samankaltaisesti eri tuloluokkia edustaville alueille.

Tämän alustavan ja yleistasoisen tarkastelun perusteella näyttää siltä, että yksityiset ja julkiset päiväkodit toimivat melko samanlaisilla asunalueilla. Ennen kaikkea tarkastelu kuitenkin kertoo sen, että tieteellistä tutkimusta tarvitaan, mikäli varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumista ja siihen liittyviä ilmiöitä halutaan ymmärtää syvällisesti. Tässä kirjoituksessa esitetty kuvaileva tarkastelu jää auttamatta pintapuoliseksi ja herättää ainoastaan lisää kysymyksiä.

 

Lähteet:

Bernelius, V., Bergström, K. & Sydänlammi, H. (2018). Kaupunkipäiväkotien eriytyvät toimintaympäristöt: Helsingin sosioekonomisen segregaation vaikutus peruskoulujen ja päiväkotien lähialueisiin. Kaupunkitiedon verkkolehti Kvartti. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupunkipaivakotien-eriytyvat-toimintaymparistot, viitattu 3.11.2018.

Helsingin kaupunki (2018a). https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/yksityinen-paivahoito/yksityinen-paivakotihoito/aakkosjarjestys, viitattu 3.11.2018.

Helsingin kaupunki (2018b). https://www.hel.fi/varhaiskasvatus/fi/paivakodit/, viitattu 3.11.2018.

Noailly, J. & Visser, S. (2009). “The Impact of Market Forces on Child Care Provision: Insights from the 2005 Child Care Act in the Netherlands.” Journal of European Social Policy 38, 477–498.

Ofsted (2018). Early Years: Leading to Excellence. A Review of Childcare and Education Provision 2005–2008. London: Office for Standards in Education.

Penn, H. (2011). Gambling on the Market: The Role of For-Profit Provision in Early Childhood Education and Care. Journal of Early Childhood Research 9: 2, 150–161.

Ruutiainen, V., Alasuutari, M. & Karila, K. (2018). Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut. Yhteiskuntapolitiikka 4/ 2018, 441-447.

Van Lancker, W. (2017). Reducing Inequality in Childcare Service Use across European Countries: What (if any) Is the role of Social Spending? Social Policy & Administration 52: 1, 271-292.

Tilastokeskus (2018). Talouksien käytettävissä olevat rahatulot 2015. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto/Postinumeroalueittainen_avoin_tieto__2018/?rxid=ea842605-8e7f-4de0-9b75-7277b2d660d8, viitattu 3.11.2018.

One thought on “Kotitalouksien keskitulot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla: tapaus Helsinki

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: