Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Lasten osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen erilaisissa arjen ympäristöissä on nostettu yleisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin kasvatuksen, sosiaalialan kuin kuntoutuksenkin asiantuntijoiden puheenvuoroissa (mm. Sipari ym., 2017). Toimintaterapiassa lasten kuntoutuksen yleisenä ohjaavana periaatteena ovat lapsi- ja perhelähtöinen toiminta. Käytännössä tämän tarkoittaa lapsen ja perheen mukanaoloa lapsen vahvuuksien sekä arjen ongelmien määrittelyssä, kuntoutumisen tavoitteiden asettelussa sekä myös arjen ongelmaratkaisussa (Kramer et al. 2012). Tähän terapeutti-perhe-lapsi vuoropuheluun tulisi aina liittää aktiivisiksi toimijoiksi myös muut verkoston toimijat kuten varhaiskasvattajat, jotka tekevät töitä lapsen jokapäiväisessä arjessa (Brito ja Lindsay, 2016). Kun lapsella on paljon tuen tarpeita arjessaan ja oppimisessaan, hän voi saada myös kuntoutusta Kelan kustantamana. Erityisesti tällöin korostuu aikuisten monialainen yhteistyö lapsen arjen tukena. Jatka lukemista ”Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa” →

Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lautamo

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi
Tiina_Lautamo
Tiina Lautamo, FT, TtL, yliopettaja ja leikin asiantuntija

Tiina on toiminnan tutkija sekä lapsen leikin asiantuntija. Lapsen arjen taitojen oppiminen ja osallistumisen mahdollistaminen varhaiskasvatuksen ja perheen arjessa ovat hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan. Tiina on toimintaterapeutti, terveystieteiden lisensiaatti ja väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustieteessä 2012. Hän tarkastelee maailmaa ja sen ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yliopettajana sekä osa-aikaisesti omassa yrityksessään Ralla Oy:ssä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lautamo” →

Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Vieraskynässä Jani Erola

Kun kuulin, että meitä oli pyydetty kirjoittamaan kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen (Blossfeld ym. 2017) kappale suomalaisen päivähoidosta, pidin sitä heti hyvänä ajatuksena. Olin jo pitkään pitänyt Suomessa aiheesta vellovaa keskustelua kummallisena. Lähes kaikilla tuntui olevan asiasta näkemyksiä. Varsinkin silloin, jos päivähoidon väitettiin olevan lapsille haitaksi, näkemyksen väitettiin oikopäätä perustuvan tieteelliselle näytölle. Jatka lukemista ”Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi
cropped-kopio-tiedostosta-lowres_tyonmurros02-1-of-1-831
Kuva: Anna Vilja Pursiainen / Kaskas Mediaotsikko

Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa ja tutkimuksen lippulaivahanke INVESTin johtaja. Hän on erikoistunut sosiaalisen aseman periytymisen tutkimiseen ja tarkastellut erityisesti oppimisen ja koulutuksen eri vaiheiden ja osa-alueiden merkitystä siinä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola” →

Saanko koskettaa?

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Virve Keränen

”Ei sitä edes huomaa kuinka paljon kosketusta on. Huomaamattakin sitä ohjaa sitä lasta.”

Näin pohti yksi tutkimusaineistoni kasvattajista, kun keskustelimme kosketuksesta päiväkodin arjessa. Lausahdus kuvaa hyvin kosketuksen luonnetta: toisaalta se on itsestään selvyys (Keränen, Juutinen & Estola, 2017) ja samaan aikaan se on tehokas keino välittää viestejä, kuten esimerkiksi ohjeistaa lasta (Field, 2003). Jatka lukemista ”Saanko koskettaa?” →

Vieraskynässä Virve Keränen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

tutkijakuvat

Virve Keränen

Työskentelen väitöskirjani parissa Oulun yliopistossa. Tutkimuksessani olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita kosketukselle annetaan osana päiväkodin arkea.

Blogikirjoituksessani pohdin kosketuksen moniulotteisuutta sekä sen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Kirjoitus pohjautuu artikkeliin: Keränen, Juutinen & Estola: Kosketus päiväkodin kasvattajien kertomuksissa, joka julkaistiin Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä vuonna 2017.

Johtopäätökset ja pohdinta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Ranta, S., Tilli, S. & Kettumäki, S.

Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle. Jatka lukemista ”Johtopäätökset ja pohdinta” →

Sak-työaikaselvitys: Kysely

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin marraskuun 2018 aikana, ja sitä jaettiin varhaiskasvatushenkilöstölle Facebookin Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivun sekä varhaiskasvatusta käsittelevien Facebook-ryhmien kautta. Uudet työehtosopimukset ovat kaksivuotisia ja ne olivat olleet kyselyn toteutuksen aikana yli neljänneksen (yli 6kk) sopimuskauden kestosta voimassa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Kysely” →

Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

lego-286231_960_720

Lapsiryhmän ulkopuolinen työaika on historiansa aikana muuttunut ja muuttanut muotoaan. 1960-luvulla lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ei nähty kuuluvan työaikaan, mutta myös työaika oli silloin nykyistä lyhyempi. Vuonna 1974 lastentarhanopettajien viikkotyöaika nousi 40 tuntiin, jolloin lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi luettiin 35 tunnin ylittävä työaika. Vuonna 1988 viikkotyöaika lyheni 38 tuntiin sekä 15 minuuttiin. Työajasta vähentynyt 1 tunti 45 minuuttia vähenivät suoraan lapsiryhmän ulkopuolisesti työajasta. Aiemmin puhuttiin päiväkodin ulkopuolisesta työajasta, mutta vuonna 2007 se muuttui lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi. Lastentarhanopettajien erityistyöaikamääräys pysyi muuttumattomana yli 10 vuoden ajan 2007-2018 (poikkeuksena 2017, jolloin työaika lisääntyi kiky-sopimuksen myötä), kunnes viime keväänä neuvoteltiin sopimus, jolla luodaan mahdollisuuksia palata ajassa taaksepäin ja lapsiryhmän ulkopuolinen työaika nousi jälleen keskeiseksi osaksi lastentarhanopettajan työtä. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys” →

Sak-työaikaselvitys: Johdanto

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Tilli, S. & Ranta, S.

Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Johdanto” →