Tiina Lämsä (Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen)
Tiina Lämsä on kulttuurin- ja lapsuudentutkija sekä kasvatus- ja opetustyön asiantuntija. Hänen opintoihinsa on kuulunut lastentarhanopettajan ja opettajan pedagogiset opinnot sekä johtamisen, taideaineiden ja markkinoinnin kokonaisuuksia. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyi kulttuuristen lapsuuskäsitysten tarkasteluun television mainoskuvissa & lasten arkielämässä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lämsä”
Vilja Laaksonen
Olen lasten vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisilmiön tutkijana tutustunut varhaiskasvatuksen maailmaan niin tutkijoiden, kasvattajien kuin lasten omien kokemusten kautta. Näissä kaikissa nousee esiin kaksi keskeistä näkökulmaa eri sanoin kuvattuna: kaverit ja hyvinvointi. Kaveritaitojen käsite punoo nämä näkökulmat yhteen. Jatka lukemista ””No jos ne sanoo, ettei saa tulla mukaan leikkiin, niin sitten mä aina kiusaan jokaista.” – Kaveritaidot keinona kiusaamisen kitkemiseen”
Vilja Laaksosella on vankka tutkimus- ja koulutustausta. Hän on väitöskirjassaan tutkinut lasten kaverisuhteita ja kiusaamista esikoulun vertaisryhmässä. Tutkimuksen näkökulmana on, että kaveritaitojen kehittäminen tukee kiusaamiseen puuttumista jo ennen kouluikää. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Vilja Laaksonen”
Lasten osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen erilaisissa arjen ympäristöissä on nostettu yleisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin kasvatuksen, sosiaalialan kuin kuntoutuksenkin asiantuntijoiden puheenvuoroissa (mm. Sipari ym., 2017). Toimintaterapiassa lasten kuntoutuksen yleisenä ohjaavana periaatteena ovat lapsi- ja perhelähtöinen toiminta. Käytännössä tämän tarkoittaa lapsen ja perheen mukanaoloa lapsen vahvuuksien sekä arjen ongelmien määrittelyssä, kuntoutumisen tavoitteiden asettelussa sekä myös arjen ongelmaratkaisussa (Kramer et al. 2012). Tähän terapeutti-perhe-lapsi vuoropuheluun tulisi aina liittää aktiivisiksi toimijoiksi myös muut verkoston toimijat kuten varhaiskasvattajat, jotka tekevät töitä lapsen jokapäiväisessä arjessa (Brito ja Lindsay, 2016). Kun lapsella on paljon tuen tarpeita arjessaan ja oppimisessaan, hän voi saada myös kuntoutusta Kelan kustantamana. Erityisesti tällöin korostuu aikuisten monialainen yhteistyö lapsen arjen tukena. Jatka lukemista ”Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa”
Tiina on toiminnan tutkija sekä lapsen leikin asiantuntija. Lapsen arjen taitojen oppiminen ja osallistumisen mahdollistaminen varhaiskasvatuksen ja perheen arjessa ovat hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan. Tiina on toimintaterapeutti, terveystieteiden lisensiaatti ja väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustieteessä 2012. Hän tarkastelee maailmaa ja sen ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yliopettajana sekä osa-aikaisesti omassa yrityksessään Ralla Oy:ssä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lautamo”
Kun kuulin, että meitä oli pyydetty kirjoittamaan kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen (Blossfeld ym. 2017) kappale suomalaisen päivähoidosta, pidin sitä heti hyvänä ajatuksena. Olin jo pitkään pitänyt Suomessa aiheesta vellovaa keskustelua kummallisena. Lähes kaikilla tuntui olevan asiasta näkemyksiä. Varsinkin silloin, jos päivähoidon väitettiin olevan lapsille haitaksi, näkemyksen väitettiin oikopäätä perustuvan tieteelliselle näytölle. Jatka lukemista ”Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?”
Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa ja tutkimuksen lippulaivahanke INVESTin johtaja. Hän on erikoistunut sosiaalisen aseman periytymisen tutkimiseen ja tarkastellut erityisesti oppimisen ja koulutuksen eri vaiheiden ja osa-alueiden merkitystä siinä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola”
”Ei sitä edes huomaa kuinka paljon kosketusta on. Huomaamattakin sitä ohjaa sitä lasta.”
Näin pohti yksi tutkimusaineistoni kasvattajista, kun keskustelimme kosketuksesta päiväkodin arjessa. Lausahdus kuvaa hyvin kosketuksen luonnetta: toisaalta se on itsestään selvyys (Keränen, Juutinen & Estola, 2017) ja samaan aikaan se on tehokas keino välittää viestejä, kuten esimerkiksi ohjeistaa lasta (Field, 2003). Jatka lukemista ”Saanko koskettaa?”
Työskentelen väitöskirjani parissa Oulun yliopistossa. Tutkimuksessani olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita kosketukselle annetaan osana päiväkodin arkea.
Blogikirjoituksessani pohdin kosketuksen moniulotteisuutta sekä sen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Kirjoitus pohjautuu artikkeliin: Keränen, Juutinen & Estola: Kosketus päiväkodin kasvattajien kertomuksissa, joka julkaistiin Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä vuonna 2017.
Ranta, S., Tilli, S. & Kettumäki, S.
Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle. Jatka lukemista ”Johtopäätökset ja pohdinta”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 