Leif Rosqvist, Marjo Tuohi ja Jarmo Kinos

Tässä lyhyessä artikkelissa tarkastelemme varhaisen demokratiakasvatuksen käsitteistöä yhtenä mahdollisena helpotuksena osallisuuden käsitteen käyttöön (Horgan ym. 2017; Sevón ym. 2021). Tulkintakehystä on kehitetty tutkittaessa lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuotoja sekä lasten ja aikuisten yhteistä päätöksentekoa varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Näihin sisältyy kaksi tapaustutkimusta, toinen koulun esiopetukseen (Rosqvist & Kinos 2019), toinen päiväkotiin (Rosqvist & Tuohi, painossa), sekä laajempi kysely lapsilähtöisen pedagogiikan harjoittajien joukolle neljästä maasta (Rosqvist ym. 2019). Lapsen aloitteellisuudelle perustuvalla lapsilähtöisyydellä on perinteisesti ollut innokkaasti koeteltu kytkös omanlaiseensa pedagogiseen arvomaailmaan, joka toisille on tuonut ammatillista itsevarmuutta. Käsitteellinen puutteellisuus on kuitenkin hankaloittanut hyväksi havaittujen ratkaisujen kommunikoimista sekä pedagogista kehittelyä ongelmien esiintyessä, tuottaen myös käsitteellistä inflaatiota, hokeman tasolle jäämistä (Kinos 2002). Pitkään jatkuneet kokeilut ovat kuitenkin paljastaneet lasten päätöksenteon kompastuskiviä sekä muutamia muita käytännöllisiä ongelmia. Varhaisen demokratiakasvatuksen käsitteistöä kehittäessämme olemme yrittäneet välttää luomasta uutta harmaata yläotsikkoa, joten tässä esitettyjä havaintoja voi niin halutessaan mainiosti käsitellä osallisuutena.

Jatka lukemista ”Varhainen demokratiakasvatus osallisuuden käsitteistön tulkitsemiseen” →

Leif Rosqvist, Marjo Tuohi

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Leif Rosqvist, Marjo Tuohi ja Jarmo Kinos” →

Mikaela Svanbäck-Laaksonen

Gång på gång betonas vikten av att vara fysiskt aktiv oberoende om du är ung eller gammal. Inom småbarnspedagogiken finns det stora möjligheter att påverka barns lärande av grundläggande motoriska färdigheter och öka den fysiska aktiviteten hos barn både på kort och på lång sikt. Studier visar att redan i den tidiga barndomen formas en fysiskt aktiv livsstil och den utgör också grunden för utvecklingen av grundläggande motoriska färdigheter (Gallahue m.fl., 2012; Robinson m.fl., 2015; Telama m.fl., 2014; Sääkslahti m.fl., 2013). Daghemsmiljöer ger olika möjligheter för barn till lek, rörelse och lärande och miljöns utformning har i tidigare forskning diskuterats vara av betydelse för vad som är möjligt för barn att ägna sig åt. 

Jatka lukemista ”Daghemspersonalen kan utveckla inomhusmiljön för att stödja barnens grundläggande motoriska färdigheter” →

Mikaela Svanbäck-Laaksonen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Mikaela Svanbäck-Laaksonen” →

Vieraskynässä Niina Rutanen, Jasemin Can, Kaisa Harju, Yaiza Lucas Revilla ja Raija Raittila. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos    

Varhaiskasvatuksen aloituksen ajankohdasta, varhaiskasvatuspaikan ryhmärakenteesta ja perheiden muuttuvista tilanteista riippuen lapset voivat kohdata hyvin vaihtelevan määrän siirtymiä varhaiskasvatuksen aikana. Nämä erilaiset siirtymät ovat keskiössä Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä (Trace in ECEC)- hankkeessamme, johon tämä blogiteksti perustuu. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2019-2023) ja se toteutetaan Jyväskylän yliopistolla. 

Jatka lukemista ”Lasten siirtymät varhaiskasvatuspolulla” →

Kuvassa vasemmalta oikealle: Mari Vuorisalo, Niina Rutanen, Raija Raittila, Kaisa Harju, Yaiza Lucas Revilla ja Jasemin Can. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Niina Rutanen, Jasemin Can, Kaisa Harju, Yaiza Lucas Revilla ja Raija Raittila” →

Vieraskynässä Anne Soini

Varhaiskasvatuksen rooli liikuntakasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus liikuntakasvatukseen, joka on suunniteltua, tavoitteellista sekä monipuolista (Opetushallitus [OPH], 2022; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016; Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen edellytetään olevan lapsilähtöistä, säännöllistä ja innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti kaikkina vuodenaikoina sekä kokemaan liikunnan iloa (OPH, 2022). Lapsella fyysistä aktiivisuutta esiintyy usein leikissä. Fyysisesti aktiivinen leikki on yksi tärkeimmistä työtavoista varhaiskasvatuksessa ja tukee myös lapsen varhaisen fyysisesti aktiivisen elämäntavan syntymisessä. Lapsen monipuoliselle ja omaehtoiselle liikkumiselle erilaisissa ympäristöissä tulisi antaa riittävästi aikaa ja tilaa (OPH, 2022). Pedagoginen oppimisympäristö luodaan usein yhdessä lapsen kanssa, jolloin lasta voidaan luontevasti kannustaa leikkiin, liikkumiseen ja tutkimiseen (Repo ym., 2019).

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen liikuntaopinnoilla on merkitystä opettajaopiskelijoiden koettuun pätevyyteen liikuntakasvattajina” →

Vieraskynässä Eija Salonen

Päiväkodin kello näyttää iltakymmentä, kun äiti saapuu hakemaan Mattia vuorohoidosta. Kotiinlähdön hetkellä lastenhoitaja kumartuu Matin puoleen ja kertoo ystävällisesti: ”Aamulla täällä onkin Kaisa-ope sinua vastassa.” Ulko-oven sulkeuduttua hoitajan ilme vakavoituu. ”Vaihtuvat vuorot ovat lapsille rankkoja”, hän huokaa. ”Joskus he ovat niin väsyneitä, että uni meinaa tulla kesken lounaan.”

Varhaiskasvatuksen vuorohoidosta puhutaan usein huolen täyttämin äänenpainoin. Vaativien varhaiskasvatusaikojen ja vaihtuvien ihmissuhteiden pelätään vaarantavan etenkin pienimpien lasten hyvinvoinnin. Tutkimukset (Peltoperä, 2021; Salonen, 2020; Siippainen, 2018) antavat kuitenkin vuorohoidosta monipuolisemman kuvan. Vaikka niissäkin tuodaan esille haasteita, vuorohoidossa nähdään myös hyviä puolia ja lasten hyvinvointia palvelevia käytäntöjä. 

Jatka lukemista ”Aamuin illoin varhaiskasvatuksessa – voiko vuorohoito palvella pienten lasten hyvinvointia?” →

Eija Salonen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Eija Salonen” →