Lasten siirtymät varhaiskasvatuspolulla

Vieraskynässä Niina Rutanen, Jasemin Can, Kaisa Harju, Yaiza Lucas Revilla ja Raija Raittila. Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos    

Varhaiskasvatuksen aloituksen ajankohdasta, varhaiskasvatuspaikan ryhmärakenteesta ja perheiden muuttuvista tilanteista riippuen lapset voivat kohdata hyvin vaihtelevan määrän siirtymiä varhaiskasvatuksen aikana. Nämä erilaiset siirtymät ovat keskiössä Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä (Trace in ECEC)- hankkeessamme, johon tämä blogiteksti perustuu. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2019-2023) ja se toteutetaan Jyväskylän yliopistolla. 

 

Trace in ECEC – tutkimushankkeessa seurataan lasten siirtymiä varhaiskasvatuksen aloituksesta aina esiopetukseen asti. Tämä pitkäkestoinen aineistonkeruu tuottaa tietoa siitä, minkälaisia sosiaalisia, fyysisiä ja filosofisia muutoksia ja jatkuvuuksia lapset ovat kohdanneet varhaiskasvatuspoluillaan (Ackesjö 2014; Harju ym. 2022 arvioinnissa). Yaiza Lucas Revillan väitöstutkimus keskittyy pienten lasten suhteisiin varhaiskasvatuksen aloituksessa (Lucas Revilla ym. 2022; Lucas Revilla ym. 2022a arvioinnissa). Kaisa Harjun väitöstutkimus pureutuu varhaiskasvatusvuosien aikana tapahtuviin siirtymiin, joista on vielä hyvin vähän tutkittua tietoa (Harju ym. 2022 arvioinnissa). Näitä siirtymiä ovat muassa ryhmästä toiseen vaihdot saman talon sisällä. Jasemin Canin väitöstutkimus keskittyy lasten siirtymäresursseihin esiopetussiirtymässä (Can ym. 2022 arvioinnissa). Lisäksi olemme tarkastelleet siirtymiä muun muassa tuen tarpeiden (Rutanen ym. 2022b) ja vanhempien luottamuksen (Rutanen & Laaksonen 2020) ja tunteiden ja odotusten näkökulmasta (White ym. 2020) sekä lapsia koskevan tutkimuksen eettisiä kysymyksiä erityisesti tiimissä tehtävässä tutkimuksessa ja kansainvälisessä yhteistyössä (Rutanen ym. 2018; 2021).   

Seuraavaksi kuvaamme tarkemmin, miten lasten siirtymät varhaiskasvatuksessa muodostuvat kasvattajien, perheiden ja lasten välisten neuvotteluiden ja suhteiden kautta päiväkodin arjessa.

Siirtymät ja siirtymän tila 

Trace in ECEC –hankkeessa siirtymä ymmärretään relationaalisena ilmiönä: se rakentuu tietynlaiseksi sen hetkisissä suhteissa, toiminnassa ja ajassa (Lucas Revilla ym. 2022; Raittila & Vuorisalo 2021; Rutanen ym. 2022a). Ymmärrämme siirtymän yksilön prosessina, mutta myös vastaanottavan toimintaympäristön muutoksena. Olemme pohtineet, voidaanko puhua jopa siirtymän tilasta. Siirtymän tila määrittyy osana varhaiskasvatusympäristöä kulloinkin siirtymäksi tulkitussa hetkessä. Siirtymän tila, kuten myös varhaiskasvatustila, rakentuu jatkuvasti arjen käytännöissä toimijoiden kesken (Raittila 2013; Rutanen ym. 2022a). Siirtymän tilanteessa toiminta on hyvin monivivahteista. Siirtymän tilaa voidaankin tulkita monenlaisista näkökulmista riippuen siitä, mihin siirtymään liittyvään muutokseen analyysi kohdistuu. Myös yksilöllisellä ajalla ja varhaiskasvatustoiminnan ajoituksen muutoksilla on merkitystä siirtymän tilan rakentumisessa (Amorim ym. 2022a; Herold ym. 2022). Siirtymän tila on esimerkiksi erilainen toimintavuoden alussa (yleensä elokuussa), jolloin monet lapset aloittavat varhaiskasvatuksessa yhtäaikaisesti, kuin kesken toimintavuotta aloittavan yksittäisen lapsen siirtymän aikaan (ks. myös Herold ym. 2022).  

Siirtymiin liittyvät muutokset sijoittuvat varhaiskasvatusyksiköiden lapsiryhmiin sekä lasten keskinäisiin suhteisiin, mutta myös kodin ympäristöön erityisesti varhaiskasvatuksen aloituksessa. Lisäksi siirtymässä lapsiryhmän rutiinit ja lasten toimintaan liittyvät rajoitukset ja odotukset asettuvat neuvottelun kohteeksi (Amorim ym. 2022a; White ym. 2022b; White ym. 2022e). Havaintojemme mukaan fyysisen toimintaympäristön reunaehdot ja toimintaympäristöön liittyvät erilaiset käytännöt (esimerkiksi ‘pienten’ ja ‘isojen’ istumapaikat) tehdään näkyväksi ryhmän uusille tulokkaille (Rutanen ym. 2022a; 2022b). Siirtyjä, eli ryhmän uusi jäsen, on myös itse rakentamassa sosiaalista, materiaalista, kulttuurista ja elettyä tilaa vastaanottavassa ryhmässä, eikä vain siirtymässä valmiiseen tilaan, päiväkotiin tai ryhmään (Lucas Revilla ym. 2022a arvioinnissa; Rutanen ym. 2022b; Vuorisalo ym. 2015).   

Uuteen tulijaan kiinnitetään usein vanhaa lapsiryhmää suurempaa huomiota siten, että hänen tarpeitaan pyritään tunnistamaan ja huomioimaan. Tämä on erityisen selkeää varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa (Lucas Revilla ym. 2022), jolloin henkilöstö pyrkii vastaamaan uuden lapsen tarpeisiin muun ryhmän ja kyseisen varhaiskasvatustilan ja toimintakulttuurin asettamissa rajoissa (White ym. 2022a). Näille tarpeille ja toiveille sekä lapsen että huoltajien ilmaisemana annetaan tilaa ja ne suuntaavat siten myös sitä, miten toiminta rakentuu lapsen ympärillä ja lapsen kanssa (ks. myös Rutanen & Laaksonen 2020; White ym. 2020). Vastaavasti taas lasten varhaiskasvatuspolun aikana kertyneiden siirtymäkokemusten myötä henkilöstön odotukset lapsen toiminnasta voivat muuttua verrattuna varhaiskasvatuksen aloitukseen. Henkilöstö saattaa esimerkiksi mieltää esiopetussiirtymän yhtenä siirtymänä muiden joukossa ja odottaa lapsen tunnistavan tiettyjä käytäntöjä ja toimintatapoja aiempien siirtymäkokemusten perusteella. 

Siirtymän prosessi rakentuu toisin sanoen jatkuvana neuvotteluna: sekä jo olemassa olevien tapojen, rutiinien ja odotusten sanoittamisena ja tuottamisena toiminnassa, että uuden tulijan mahdollisuutena vaikuttaa niihin ja muuttaa niitä (Amorim ym. 2022b; Rutanen ym. 2022a). Siirtymä on tietyssä fyysisessä ympäristössä tapahtuva suhteiden ja erilaisten asemien neuvottelun tila.   

Lopuksi: Lapsen kokemukset ja resurssit siirtymissä  

Lapset kohtaavat yksilöllisten ja paikallisesti muodostuvien varhaiskasvatuspolkujensa aikana joukon erilaisia siirtymiä. Varhaiskasvatuspolku muodostuu yllättäen tai tietyin väliajoin tapahtumista siirtymäkokemuksista ja niiden määrittelyistä arjen neuvotteluissa. Osallistuminen siirtymiin ja niiden arkisiin määrittelyihin tuottavat lapselle joukon erilaisia resursseja tulevien siirtymien kohtaamiseen (Can ym. 2022 arvioinnissa; Dunlop 2015; Højslet Schürer, Dockett & Perry 2022). Aiemmat kokemukset ohjaavat lasta kohtaamaan erilaisia muutoksia, joista siirtymät uuteen lapsiryhmään tai esiopetukseen muodostuvat. Tunnistamalla erilaiset polut ja niiden tarjoamat siirtymäkokemukset voidaan parhaimmillaan tuottaa siirtymäkäytäntöjä, joissa keskiössä on lapsen osallisuuden ymmärtäminen ja tukeminen lasten siirtymäresurssien kautta. 

Kiitokset  

Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä -hanketta (2019–2023) rahoittaa Suomen Akatemia (no 321374). Hankkeeseen sisältyy kansainvälistä yhteistyötä ISSEET – International Study on Social Emotional Early Transitions –hankkeessa (White ym. 2022c; 2022d). Väitöskirjatöihin olemme saaneet rahoitusta Otto A. Malmin lahjoitusrahastolta, Suomen Kulttuurirahastolta, Jyväskylän yliopiston SOSUS-profilointihankkeelta, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta sekä Kasvatustieteiden laitokselta. Kiitos aineistonkeruussa avustaneille Sari Toivoselle, Milla Tuikalle, Eveliina Varikselle, Emilia Sviilille, Hele Marjasalolle, Maija-Leena Tuomelalle ja Hanna Niemiselle. Aivan erityinen kiitos hankkeeseen osallistuneille perheille ja päiväkodeille.   

  

Kuvat Jasemin Can

Lähteet    

Ackersjö, H. (2014). Barns övergångar till och från förskoleklass. Gränser, identiteter och (dis)kontinuiteter. Akademisk avhandling. Linnéuniversitetet, Kalmar, Sweden.  

Amorim, K. S., Rutanen, N., Tinós, N. M. T., Hunkin, E., Herold, L., Hawkes, K., Westbrook, F., White, J., Elwick, S., & Perreira, A.T. (2022a). Policies framing infant transitions across six countries. Teoksessa E. J.White, H.Marwick, N. Rutanen, K.S. Amorim., & L. K. M. Herold (Toim.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, s. 25-50.  

Amorim, K. S., von Dentz, M., Redder, B., White, E. J., & Lucas Revilla, Y. (2022b). The Social Experience of First Transitions: Infants and their Peers. Teoksessa J. E. White, H. Marwick, N. Rutanen, K. S. Amorim, & L. K. M. Herold (Toim.), First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe. Springer International Publishing. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, s.165-198.  

Can, J. Vuorisalo, M., Kiili, J. & Rutanen, N. (2022, arvioitavana). Lapsen siirtymäresurssit varhaiskasvatuksen suhteissa ja toiminnassa. 

Dunlop, Aline-Wendy. 2015. The developing child in society: making transitions. Teoksessa M. Reed ja R. Walker (toim.) A Critical Companion to Early Childhood. London: Sage. 142-153.   

Harju, K., Vuorisalo, M., Paananen, M. & Rutanen, N. (2022, arvioitavana).   Children’s transitions in early childhood education and care: various combinations of dis-/continuities.  

Herold, L. K. M., Rutanen, N., Amorim, K. A, Lucas Revilla, Y., Harju, K., &White, J. (2022) First transitions and time. Teoksessa E. J. White, H. Marwick, N. Rutanen, K. de Souza Amorim & L. K. M. Herold (Toim.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, 225-254.  

Højslet Schürer, M., Dockett, S. & Perry, B. (2022). Children’s memories of starting school: Building and sharing transitions capital. Australasian Journal of Early Childhood. DOI: 10.1177/18369391221095570 

Lucas Revilla, Y., Rutanen, N., Harju, K., Sevon, E. & Raittila, R. (2022). Relational approach to infant-teacher lap interactions during the transition from home to early childhood education and care. Journal of Early Childhood Education Research, 11(1), 253–271. https://journal.fi/jecer/article/view/114018  

Lucas Revilla, Y., Raittila, R., Sevon, E. & Rutanen, N. (2022a, arvioitavana). Newcomer object ownership negotiations when transitioning from home care to early childhood education and care in Finland. 

Raittila, R. & Vuorisalo, M. (2021). Relational analysis and the ethnographic approach: constructing preschool childhood. Ethnography and Education. https://doi.org/10.1080/17457823.2021.1872396  

Rutanen, N., Amorim, K. A., Costa, N. M. S., Harju, K., Lucas Revilla, Y., & White,J. (2022a). Living the space in first transitions. Teoksessa E. J. White, H. Marwick, N. Rutanen, K.S. Amorim., & L. K. M. Herold (Toim.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, s. 199-224.  

Rutanen, N., Amorim, K. S., Marwick, H. & White, J. (2018). Tensions and challenges concerning on video research with young children – experiences from an international collaboration among seven countries. Video Journal of Education and Pedagogy, 3(7). https://videoeducationjournal.springeropen.com/articles/10.1186/s40990-018-0019-x  

Rutanen, N., Can, J., Harju, K., Lucas Revilla, Y. & Raittila, R. (2022b). Siirtymät lapsen tuen polulla. Teoksessa N. Heiskanen & M, Syrjämäki (toim.) Pienet tuetut askeleet. Varhaiskasvatuksen uudistuvat tuki ja kehittyvät käytännöt. PS-kustannus, s. 235-253.  

Rutanen, N. & Laaksonen, K. (2020). Äitien luottamuksen rakentuminen kasvattajiin varhaiskasvatuksen aloituksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(2), 349–372.   

Rutanen, N., Raittila, R., Harju, K., Lucas Revilla, Y. & Hännikäinen, M. (2021). Negotiating ethics-in-action in a long-term research relationship with a young child. Human Arenas. An Interdisciplinary Journal of Psychology, Culture and Meaning. Arena of Ethics. https://doi.org/10.1007/s42087-021-00216-z  

Vuorisalo, M., Rutanen, N., & Raittila, R. (2015). Constructing relational space in early childhood education. Early Years, 35(1), 67-79.   

White, J., Amorim, K. S., Herold, L., Marwick, H., Rutanen, N., Hawkes, K., Westbrook, F., & Czysz de Castro, C. (2022a). Pedagogies of infant transition: A trail of breadcrumbs. Teoksessa E. J.White, H.Marwick, N. Rutanen, K.S. Amorim., & L. K. M. Herold (Toim.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe .Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, s 77-108.  

White, J., Amorin, K.S., Herold, L., Rutanen, N., & Marwick, H. (2022b) Adult expectations and emotions during first transitions for infants. Teoksessa E. J.White, H.Marwick, N. Rutanen, K.S. Amorim., & L. K. M. Herold (Toim.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe (Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5. Springer, s 137-163.  

White, J. E., Marwick, H., Amorim, K., Herold, L.& Rutanen, N. (2022c). Introducing ISSEET. A global agenda for infant transitions to ECEC In E. J.White, H.Marwick, N. Rutanen, K.S. Amorim., & L. K. M. Herold (Eds.). First Transitions to Early Childhood Education and Care: Intercultural Dialogues across the Globe (Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5) (pp. 1-23). Springer. 

White, J., Marwick, H., Rutanen, N., Amorim, K. S. & Herold, L. K. (toim.) (2022d). First Transitions to Early Childhood Education and Care. Intercultural Dialogues across the Globe. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations. Springer.   

White, E. J., McNair, L., Redder, B., Meireles Santos da Costa, N., Souza Amorim, K., Harju, K., Westbrook, F., Herold, L. K. M., Lucas Revilla, Y., & Marwick, H. (2022e). Enacted Pedagogies in First Transitions. Teoksessa J. E. White, H. Marwick, N. Rutanen, K. Souza Amorim, & L. K. M. Herold (Toim.), First Transitions to Early Childhood Education and Care : Intercultural Dialogues across the Globe. Springer. Policy and Pedagogy with Under-three Year Olds: Cross-disciplinary Insights and Innovations, 5, Springer, s. 109-135. 

White, J., Rutanen, N., Marwick, H., Amorim, K., Karagiannidou, E. & Herold, L. K. M. (2020). Expectations and emotions concerning infant transitions to ECEC: International dialogues with parents and teachers. European Early Childhood Education Research Journal, 28(3), 363–374.   

White, E. J., Westbrook, F., Hawkes, K., Lord, W. & Redder, B. (2021). (In)visible perceptions of objects (’things’) during early transitions: Intertwining subjectivities in ECEC. Contemporary Issues in Early Childhood. https://doi.org/10.1177/14639491211027904