Yliopistotutkija (UEF), kouluttaja #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio #tiimityö
Olen erityisesti kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta.
Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com
Tiina Lautamo, FT, TtL, yliopettaja ja leikin asiantuntija
Tiina on toiminnan tutkija sekä lapsen leikin asiantuntija. Lapsen arjen taitojen oppiminen ja osallistumisen mahdollistaminen varhaiskasvatuksen ja perheen arjessa ovat hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan. Tiina on toimintaterapeutti, terveystieteiden lisensiaatti ja väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustieteessä 2012. Hän tarkastelee maailmaa ja sen ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yliopettajana sekä osa-aikaisesti omassa yrityksessään Ralla Oy:ssä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lautamo”→
”Ei sitä edes huomaa kuinka paljon kosketusta on. Huomaamattakin sitä ohjaa sitä lasta.”
Näin pohti yksi tutkimusaineistoni kasvattajista, kun keskustelimme kosketuksesta päiväkodin arjessa. Lausahdus kuvaa hyvin kosketuksen luonnetta: toisaalta se on itsestään selvyys (Keränen, Juutinen & Estola, 2017) ja samaan aikaan se on tehokas keino välittää viestejä, kuten esimerkiksi ohjeistaa lasta (Field, 2003). Jatka lukemista ”Saanko koskettaa?”→
Työskentelen väitöskirjani parissa Oulun yliopistossa. Tutkimuksessani olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita kosketukselle annetaan osana päiväkodin arkea.
Blogikirjoituksessani pohdin kosketuksen moniulotteisuutta sekä sen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Kirjoitus pohjautuu artikkeliin: Keränen, Juutinen & Estola: Kosketus päiväkodin kasvattajien kertomuksissa, joka julkaistiin Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä vuonna 2017.
Selvityksessämme olemme pyrkineet luomaan katsauksen lastentarhanopettajien työajan historiaan ja selvittämään kuinka se toteutuu nykyisten sopimusmääreiden mukaisesti. Olemme keskittyneet kunnallisen työehtosopimuksen historiaan ja on muistettava, että työehtosopimusten historia on erilainen kuntasektorilla kuin yksityisellä puolella. Esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen (sostes), johon 80,1% vastanneista yksityisen puolen työntekijöistä ilmoitti kuuluvansa, historia yltää vain 2000-luvulle. Jatka lukemista ”Johtopäätökset ja pohdinta”→
Kysely toteutettiin marraskuun 2018 aikana, ja sitä jaettiin varhaiskasvatushenkilöstölle Facebookin Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivun sekä varhaiskasvatusta käsittelevien Facebook-ryhmien kautta. Uudet työehtosopimukset ovat kaksivuotisia ja ne olivat olleet kyselyn toteutuksen aikana yli neljänneksen (yli 6kk) sopimuskauden kestosta voimassa.Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Kysely”→
Lapsiryhmän ulkopuolinen työaika on historiansa aikana muuttunut ja muuttanut muotoaan. 1960-luvulla lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ei nähty kuuluvan työaikaan, mutta myös työaika oli silloin nykyistä lyhyempi. Vuonna 1974 lastentarhanopettajien viikkotyöaika nousi 40 tuntiin, jolloin lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi luettiin 35 tunnin ylittävä työaika. Vuonna 1988 viikkotyöaika lyheni 38 tuntiin sekä 15 minuuttiin. Työajasta vähentynyt 1 tunti 45 minuuttia vähenivät suoraan lapsiryhmän ulkopuolisesti työajasta. Aiemmin puhuttiin päiväkodin ulkopuolisesta työajasta, mutta vuonna 2007 se muuttui lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi. Lastentarhanopettajien erityistyöaikamääräys pysyi muuttumattomana yli 10 vuoden ajan 2007-2018 (poikkeuksena 2017, jolloin työaika lisääntyi kiky-sopimuksen myötä), kunnes viime keväänä neuvoteltiin sopimus, jolla luodaan mahdollisuuksia palata ajassa taaksepäin ja lapsiryhmän ulkopuolinen työaika nousi jälleen keskeiseksi osaksi lastentarhanopettajan työtä.Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys”→
Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Johdanto”→
Toukokuussa kaikkien kelpoisuusehdot täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien, -erityisopettajien sekä päiväkodin johtajien lapsiryhmän ulkopuolisiin työtehtäviin tarkoitettu aika lisääntyi. Samalla löimme lukkoon seuraavan selvityksemme aiheen, kuinka sak-aika kunnissa otetaan käyttöön. Sak-aika on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatka lukemista ”Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta”→
Yksityisesti tuotettu varhaiskasvatus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Eri kunnissa yksityisten palveluiden osuus ja määrä kuitenkin vaihtelevat merkittävästi. Yksityisten palveluntuottajien joukko on myös moninainen, sillä mukaan mahtuu eri kokoisia, paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti toimivia, yritys- ja yhdistyspohjaisia toimijoita. Yksityisten toimijoiden kasvatukselliset painotukset vaihtelevat niin ikään paljon. Yksityisen toiminnan lisääntyminen on tapahtunut kuntien perheille myöntämien tukien avulla. Kehitystä, jossa yksityinen palveluntuotanto sekä perheiden valinnanvapaus ja -mahdollisuus lisääntyvät, voidaan tarkastella markkinoistumisen käsitteen avulla. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistuminen ilmenee siten, että kuntiin on syntynyt erilaisia ’varhaiskasvatusmarkkinoita’. Näitä markkinoita määrittävät muun muassa kunnan tukimallin, yksityisten palveluiden määrän ja ’laadun’ sekä kuntapäättäjien yksityiselle varhaiskasvatukselle antamat merkitykset tai roolit. Tarkemmin tätä aihetta on käsitelty Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut –avauspuheenvuorossa (Ruutiainen, Alasuutari & Karila, 2018).Jatka lukemista ”Kotitalouksien keskitulot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla: tapaus Helsinki”→
Ville Ruutiainen tekee väitöskirjaansa osana Childcare-tutkimushanketta. Väitöskirjassaan Ruutiainen tutkii varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumista. Tässä blogitekstissä Ruutiainen tarkastelee varhaiskasvatusmarkkinoita tapausesimerkin avulla. Tarkastelussa verrataan kotitalouksien keskituloja niillä asuinalueilla, joilla yksityiset ja julkiset päiväkodit sijaitsevat Helsingissä.
