Tekijä: Samuli Ranta

Yliopistotutkija (UEF), kouluttaja #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio #tiimityö Olen erityisesti kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta. Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com

”Hei, mikä tän leikin nimi on?”

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Köngäs, M. (2018). Eihän lapsi ees oo hermoja. Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Tutkimus ladattavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7

Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Taustalla lienee hyvä ajatus, että lapsille kuuluu antaa niin sanotusti leikkirauha. Varsinainen leikiksi ymmärrettävä toiminta on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä lasten keskinäinen vuorovaikutus on, jopa leikkitoiminnan aikana.  ”Leikki” tuntuu olevan ajoittain aikuisia helpottava termi, jolla halutaan esimerkiksi päiväkodissa tietyllä tavalla lokeroida lasten kulttuuri aikuisille ymmärrettävämpään muotoon. Toki lapset itsekin kertovat usein hoitopäivästään leikkien kautta, mutta rajoittamalla kuulumiset pelkästään leikin nimen toistamiseen, ollaan vielä kaukana siitä totuudesta, mistä lapsen hoitopäivä onkaan koostunut. Jatka lukemista ””Hei, mikä tän leikin nimi on?”” →

Vieraskynässä Mirja Köngäs

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

MirjaMirja Köngäs on filosofian tohtori, kasvatustieteiden painopisteenä kasvatuspsykologia ja yhteiskuntatieteiden painopisteenä soveltava psykologia. Könkään teksti pohjautuu maaliskuussa 2018 julkaistuun väitöstutkimukseen ”Eihän lapsil oo ees hermoja – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa”, joka ladattavissa ilmaiseksi Laudasta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7 ja jota käsitelty muun muassa Helsingin sanomissa ja Opettaja-lehdessä. Tällä hetkellä Köngäs toimii freelance-kouluttajana ja tietokirjailijana.

Vieraskynäteksti pohjaa ajatukseen lasten itsensä luoman kulttuurin merkityksellisyyden avautumisesta varhaiskasvattajille. Kyseistä teemaa lähestytään tekstissä leikin avulla. Leikin sisällöllistä näkemystä avataan William Corsaron tulkitsevan uudistamisen teoriaan tukeutuen.

”Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Kehitys ja oppiminen ovat kiehtoneet minua aina. Erityisesti olen kokenut saavani voimaa tapahtuneesta kehityksestä ja sen konkretisoitumisesta. Intohimoni on aina ollut pesäpallo, mutta inspiraation harjoitteluun sain aikanaan alppihiihdosta. Jatkuva kehittyminen oli oleellinen asia pelatessani, mutta se on myös ollut seikka, jonka vuoksi aloin aikoinaan valmentamaan sekä ryhdyin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Jatka lukemista ””Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”” →

Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Katsaus ensi viikkoon:

Ensi viikolla käsittelen teemoja, joita itse koen tärkeäksi varhaiskasvatuksen opettajana: palautteen, oppimisilmapiirin, opettaja-oppilassuhteen sekä vuorovaikutuksen laatua ja niiden merkitystä. Ne ovat hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa ja osa saattaakin pitää näitä asioita itsestäänselvyytenä. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin todistavat, että ne eivät toteudu itsestään. Erityisesti olen kiinnostunut siitä Miten asioita tehdään, en niinkään siitä Mitä tehdään. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta” →

Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.

~ Samuli Ranta ~ 4 kommenttia

Vieraskynässä Pekka Mertala

 

Leikki on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä käsitteistä (esim. Pramling-Samuelson & Johansson, 2006; Van Oers & Dujikers, 2013) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2016) se mainitaan kokonaista 102 kertaa. Samanaikaisesti leikki on myös yksi vaikeimmin määriteltävistä inhimillisen toiminnan muodoista (Sutton-Smith 2001). Mistä esimerkiksi voimme tietää, milloin lapsi leikkii ja milloin ei? Nukkarissa paikoillaan pötköttävä lapsi voi aivan hyvin leikkiä olevansa syvähorroksessa galaksista toiseen matkustaa avaruusseikkailija tai satavuotista untaan nukkuva prinsessa ruusunen. Jatka lukemista ”Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.” →

Vieraskynässä ensi viikolla Pekka Mertala

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Pekka Mertala on koulutukseltaan kasvatustieteen tohtori ja lastentarhanopettaja. Hän työskentelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa tutkijatohtorina keskeisimpänä mielenkiinnonkohteenaan lasten ja varhaiskasvatuksen henkilöstön media- ja teknologiasuhteet ja niiden merkitys varhaiskasvatuksen pedagogiikalle.

PekkaVieraskynäkirjoituksessa Pekka palaa kuitenkin teemaan, joka hänet aikanaan tutkijanuralle innosti, eli lasten esineleikkiin ja lelujen rooliin sen osana. Kirjoituksen teoreettinen anti perustuu artikkeliin The value of toys: 6–8-year old children’s toy preferences and the functional analysis of popular toys, joka on julkaistu International Journal of Play -lehdessä huhtikuussa 2016. Artikkeli on luettavissa vapaasti täältä.

Pekan tutkimustyöhön voit tutusta laajemmin täällä. Pekan blogin löydät puolestaan täältä.

Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Jan Varpanen: Osallisuus ja vapaus

Aiemmin tässä blogissa SOOL ry:n edustajat kirjoittivat ytimekkäästi lapsilähtöisyyden ja aikuisjohtoisuuden käsitteistä. Vaikka heidän kirjoituksensa oli sinänsä oikein osuva, aihe ansaitsee nähdäkseni pidemmän pohdinnan. Kirjoitukseni liikkuukin pitkälti saman teeman ympärillä, joskin keskityn aikuisjohtoisuuden ja lapsilähtöisyyden käsitteiden sijaan kaikille jo kenties liiankin tuttuun osallisuuden käsitteeseen, jonka monitulkintaisuutta on ruodittu paljonkin. Tekstini pohjautuu suurelta osin tämän vuoden alussa kirjassa ”Osallisuuden pedagogiikkaa 2 – suunnittelu, toteutus ja kehittäminen” (Kangas, Vlasov, Fonsén & Heikka 2018) julkaistuun artikkeliini ”Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä”, joten siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että tuo teksti on jo lukijalle tuttu, tämä kirjoitus tuskin tarjoaa paljoakaan uutta ja suosittelenkin tällaiselle lukijalle ajankäyttönsä uudelleen harkitsemista. Tämän blogitekstin lukeneelle ja aiheesta kiinnostuneelle artikkeliversio sen sijaan tarjoaa syvällisemmän, laajemman ja tieteellisemmän käsittelyn samasta aiheesta. Jatka lukemista ”Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä” →

Vieraskynässä ensi viikolla Jan Varpanen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Jan Varpanen” →

Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

hallitus_kes_kuu-2018_1200x630.jpg

Lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys. Aikuisjohtoisuus. Termejä, joita on kasvatuksen ja opetuksen kentästä puhuttaessa käytetty paljon, mutta niiden merkitykset eivät välttämättä ole kaikille selkeät. Jatka lukemista ”Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana” →

Vieraskynässä ensi viikolla SOOL

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Katsaus ensi viikkoon

Opetuksen ja kasvatuksen kentällä peräänkuulutetaan usein lapsilähtöisyyttä ja moititaan aikuisjohtoisuutta. Sen lisäksi lapsilähtöisestä ja aikuisjohtoisesta toiminnasta saatetaan puhua yhden janan ääripäinä vaikka asia ei olekaan näin. Muun muassa näihin käsitteisiin liittyvän problematiikan vuoksi näiden käsitteiden sijaan on alettu käyttämään enemmän osallisuuden sekä pedagogisen johtamisen ja opettajajohtajuuden käsitteitä. Näiden termien avulla halutaan korostaa pedagogiikan merkitystä sekä huomioida jokaisen lapsen mahdollisuus vaikuttaa eli olla osallinen siinä ryhmässä jossa lapsi elää. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla SOOL” →