Ensi viikolla vieraskynässä Ulla Soukainen

29 syyskuun, 202311 lokakuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Ulla Soukainen

Pedagogisen toimintaympäristön ja laadun yhteys varhaiskasvatuksessa

22 syyskuun, 202326 syyskuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Raija Raittila

Varhaiskasvatuksen pedagogisen työn toteutuminen ja laatu ovat oleellisesti kytköksissä toimintaan varattujen ympäristöjen kanssa (Matthews & Lippman 2020; Stankovic-Ramirez & Vittrup 2023). Suomalaisessa ”varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö”, jonka ymmärretään sisältävän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kuvaillaan alaa ohjaavissa asiakirjoissa melko monipuolisesti, mutta kuvailu tehdään ilman teoreettista kehikkoa. Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen kysymys, jonka tutkimusta on tehty erityisesti avoimista kouluympäristöistä (Mulcahy, Cleveland & Aberton 2015; McNeil & Borg 2018).

Jatka lukemista →

Ensi viikolla vieraana Raija Raittila

15 syyskuun, 202326 syyskuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Raija Raittila

Jatka lukemista →

Vertaismentorointi ammatillisen kehittymisen tilana varhaiskasvatuksessa

8 syyskuun, 20236 lokakuun, 2023 ~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Vieraskynässä Päivi Kupila

Aluksi

Tarkastelen tässä kirjoituksessa sitä, miten vertaismentorointi tukee varhaiskasvatuksen ammattilaisen työtä ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vertaismentoroinnin mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ammattialalla on tutkittu viime vuosina. Mentoroinnin merkitys kasvatus- ja opetusalan työelämän eri vaiheissa on osoitettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (esim. Kupila & Karila, 2018, Balduzzi & Lazzari, 2015; Oberhuemer, 2015; Pennanen ym., 2015). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa 2017-2030 (Karila, Kosonen & Järvenkallas, 2017) se
nähdään ammatillisen kehittymisen tukena sekä osana täydennyskoulutuksen kehittämistä ja henkilöstön perehdyttämistä. Mentorointi ei kuitenkaan vielä ole vakiintunut käytäntö, eivätkä organisatoriset rakenteet vielä juurikaan mahdollista siihen osallistumista. Ilahduttavasti suomalaisissa varhaiskasvatuksen työyhteisöissä mentorointia on kuitenkin eri paikkakunnilla viime vuosina käynnistetty. Mentoroinnin merkityksen voi todentaa kaikilla varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä.

Jatka lukemista →

Ensi viikolla vieraskynässä Päivi Kupila

1 syyskuun, 20231 syyskuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Päivi Kupila, KT, on työskennellyt Tampereen yliopistossa varhaiskasvatuksen
yliopistonlehtorina. Hänen tutkimusintressejään ovat varhaiskasvatuksen ammatillisuuteen ja
ammatissa toimimisen tukemiseen liittyvät tekijät. Hän on tutkinut ammatillisia tiloja ja
ammatillista identiteettiä varhaiskasvatuksessa ja ollut mukana monissa mentorointia
kehittävissä hankkeissa. Hän on myös mukana kansainvälisessä varhaiskasvatuksen
johtajuutta tutkivassa hankkeessa.

“Mulki on joskus käyny sillai. Et ei oikee tiiä mihi leikkii menis” – Lasten ulossulkemisen kokemukset esiopetuksessa

25 elokuun, 202318 syyskuun, 2023 ~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Vieraskynässä Antonina Peltola

Johdanto

Kaikilla meillä on sisäsyntyinen tarve tuntea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin ja saada hyväksyntää (Baumeister & Leary, 1995). Päiväkoti on usein lapsen ensimmäinen ympäristö, jossa saadaan kokemuksia ryhmässä toimimisesta sekä vertaissuhteista kodin ja perheen ulkopuolella. Tällöin lapsi joutuu myös neuvottelemaan paikkaansa lapsiryhmässä (Donner ym., 2022; Juutinen, 2018). Ulossulkeminen voidaan ymmärtää ilmiönä, jolloin pyritään jollain tavalla estämään toista pääsemästä mukaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen (Fanger ym., 2012; Juutinen, 2018). Ilmiötä pidetään yleisenä ja osaltaan lasten väliselle vuorovaikutukselle ominaisena (Corsaro, 2018; Fanger ym., 2012; Ellis ym., 2021; Lundström ym., 2022).

Jatka lukemista →

Ensi viikolla vieraana Antonina Peltola

18 elokuun, 202311 elokuun, 2023 ~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Antonina Peltola

Antonina Peltola on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja ja kasvatustieteen maisteri. Tällä hetkellä Peltola työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassaan Peltola tarkastelee lasten yhteisökokemuksia sekä pyrkii kehittämään niitä menetelmiä, joilla pieniltä lapsilta voidaan saada tietoa itseään koskevissa asioissa. Blogikirjoituksessaan Peltola esittelee väitöstutkimuksensa ensimmäisen osatutkimuksen tuloksia lasten ulossulkemisen kokemuksista esiopetuksessa.

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen laadunhallinnassa

11 elokuun, 202318 syyskuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Johanna Heikka

Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus. Toimiva johtaminen vaikuttaa myönteisesti varhaiskasvatuksen laatuun, joka puolestaan edistää lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia (Douglass, 2019). Johtamisen merkitys laadulle on tunnistettu laajasti. Kansallinen ohjaus antaa kuitenkin rajallisesti ohjeita prosesseista, joiden kautta johtaminen vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatutavoitteiden saavuttamiseen.

Jatka lukemista →

Ensi viikolla vieraana Johanna Heikka

4 elokuun, 20233 heinäkuun, 2023 ~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Johanna Heikka

KT, PhD Johanna Heikka toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa. Hänen tutkimusintressinsä keskittyvät johtajuuteen, laatuun ja pedagogiikkaan varhaiskasvatuksessa. Hänen viimeaikaiset julkaisunsa ovat käsitelleet jaettua pedagogista johtajuutta, opettajajohtajuutta, opettajien sak-työaikaa sekä kokonaisvaltaista pedagogiikkaa. Johanna on varhaiskasvatuksen johtamisen dosentti Oulun yliopistossa. Johanna on myös vuosittaisen Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumin johtaja. Johanna kokoaa blogissaan yhteen uusinta tutkimusta jaetusta pedagogisesta johtajuudesta ja tarkastelee sen merkitystä laadunhallinnan näkökulmasta. Hän ehdottaa, että johtamisen merkitys tulisi argumentoida selkeämmin kansallisessa ohjauksessa.