Vieraskynässä Meri Pihanperä (artikkelikuva Turun yliopisto)
Opetusharjoittelut ovat olleet tärkeä osa suomalaista varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta jo sen alusta alkaen (Liinamaa, 2014, 16). Ne ovat tutkitusti merkityksellisiä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan asiantuntijuuden kehittymisessä, ja ne tuovat käytännön työtä lähemmäs tutkimusperustaista opettajankoulutusta (Ukkonen-Mikkola, Ek, Piiroinen ym., 2021).
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetusharjoitteluiden järjestäminen perustuu yliopiston tekemälle yhteistyölle kunnallisten ja yksityisten päiväkotien kanssa. Tämä eroaa merkittävästi yliopistollisesta normaalikoulujärjestelmästä, joka on rakennettu luokan- ja aineenopettajien koulutusten opetusharjoitteluiden toteuttamiseen. Tästä näkökulmasta nykyinen opettajankoulutusjärjestelmä ei siis näyttäydy kovin yhdenvertaisena kokonaisuutena. Voisiko opettajankoulutusjärjestelmää kehittää nykyistä yhdenvertaisemmaksi? Voisiko kehittämistyöhön löytää ideoita tai näkökulmia ulkomailta?
Yliopistoympäristö harjoittelumahdollisuuksien luojana
Ulkomailla toimii useita yliopistoihin rakenteellisesti sidoksissa olevia (eng. university-based) harjoittelupäiväkoteja (eng. laboratory school). Näille on ollut ja on nykyäänkin yhteistä akateemisen yhteistyön, eli esimerkiksi opettajankoulutusyhteistyön, tutkimusyhteistyön sekä muiden yhteistyö- ja viestintätapojen (eng. outreach), kehittäminen yliopistojen kanssa. (McBride ym., 2012, 154, 155.)
Tekemämme tutkimuksen (Pihanperä, Lepistö & Ruokonen, 2022) tulokset vahvistavat aiempaa tietoa siitä, että edellä kuvatut harjoittelupäiväkodit eivät ole toistensa kopioita, vaan ne eroavat toisistaan sekä rakenteiltaan että toiminnoiltaan (ks. esim. McBride ym., 2012). Ne toimivat pääosin ylempää korkeakoulututkintoa tarjoavien yliopistojen (eng. university) yhteydessä ja ovat valtaosin yliopisto-omisteisia eli yliopistollisia. Lisäksi osa harjoittelupäiväkodeista toimii alempia korkeakoulututkintoja tarjoavien yksiköiden (eng. college) yhteydessä. (Pihanperä, Lepistö & Ruokonen, 2022.) Kutsun edellä kuvailemiani harjoittelupäiväkoteja yhteisesti yliopistojen harjoittelupäiväkodeiksi tässä kirjoituksessa.
Yliopistojen harjoittelupäiväkodit eroavat toisistaan myös varhaiskasvatuksen järjestämisen tapojen osalta. Niissä painotetaan eri tavoin esimerkiksi koko- tai puolipäiväistä varhaiskasvatusta, jota voidaan järjestää ympärivuotisesti tai vaikkapa koulujen lukuvuoden toiminta-aikoja mukaillen. Lisäksi harjoittelupäiväkodeissa voidaan painottaa jotakin tiettyä pedagogista suuntausta tai -lähestymistapaa, kuten esimerkiksi Reggio Emilia- tai Montessori-pedagogiikkaa. (Pihanperä, Lepistö & Ruokonen, 2022.)
Yliopistojen harjoittelupäiväkoteja yhdistää kuitenkin monipuolisen akateemisen yhteistyön kehittäminen yliopiston, ja erityisesti varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen, toimijoiden kanssa. Tutkimuksemme (Pihanperä, Lepistö & Ruokonen, 2022) tulokset vahvistavat aiempaa tietoa (esim. McBride ym., 2012; Branscomb & McBride, 2005; Calica, 2017) siitä, että yliopistojen harjoittelupäiväkodit eivät toimi pelkkinä opetusharjoitteluympäristöinä. Niissä kehitetään myös opettajankoulutusyhteistyötä (esim. kurssitehtävät, havainnoinnit, luentovierailut ja opinnäytetyöt), tutkimusyhteistyötä (niin tutkijoiden kuin varhaiskasvatuksen opettajienkin toteuttamana) sekä monenlaista muuta yhteistyötä (esim. projektit ja konsultointi sekä viestintä- ja täydennyskoulutusyhteistyö). (Pihanperä, Lepistö & Ruokonen, 2022.)
Kuva Meri Pihanperä
Yliopistojen harjoittelupäiväkodit ovat tärkeitä toimintaympäristöjä
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen yhteydessä toimineiden yliopistojen harjoittelupäiväkotien merkityksiä on tutkittu jonkin verran. Yliopistojen harjoittelupäiväkodit tarjoavat opettajaopiskelijoille optimaalisen harjoitteluympäristön, jossa opiskelijoiden saama ohjaus on tasalaatuisempaa verrattuna muihin harjoittelupäiväkoteihin, jotka eivät toimi yliopiston alaisuudessa (Visser-Jones & Liu 2022; ks. myös Hall ym. 2017). Lisäksi ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden syventää tietoja ja taitoja, joita voi puolestaan soveltaa myöhemmin muissa päiväkodeissa (Calica 2017). Visser-Jones ja Liu (2022) painottavatkin sitä, että jokaisen varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan tulisi saada harjoitella yliopistojen harjoittelupäiväkodeissa niin niiden tarjoamien hyötyjen kuin yhdenvertaisen opettajankoulutuksen toteutumisen vuoksi.
Yliopiston harjoittelupäiväkodit rakentavat siltoja teorian, tutkimuksen ja käytännön työn välille (Branscomb & McBride 2005). Ne kehittävät yliopisto-organisaation ulkopuolella toimivia harjoittelupäiväkoteja useammin tutkimusyhteistyötä yliopiston tutkijoiden kanssa (Calica 2017). Tämän yhteistyön myötä rakentunut uusin tutkittu tieto kehittää opettajankoulutuksen ja varhaiskasvatuksen toimintaa niin paikallisesti kuin laajemminkin (Branscomb & MacBride 2005). Myös lapset hyötyvät tutkimusyhteistyöstä, kun uusinta tutkimustietoa sovelletaan varhaiskasvatuksen pedagogiikassa (Calica 2017).
Yliopistollinen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssi
Turun yliopiston, opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella on toiminut vuodesta 2021 alkaen Turun yliopiston omistama yliopistollinen harjoittelupäiväkoti, Rauman pikkunorssi. Se tarjoaa ympäristö-, taito- ja taidekasvatuspainotteista varhaiskasvatusta 105 lapselle ja tekee opettajankoulutuslaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä niin opettajankoulutuksen, opetusharjoitteluiden kuin tutkimus- ja kehittämistoiminnankin osalta. (Ks. http://www.pikkunorssi.fi.)
Normaalikoulujärjestelmän rinnalla toimivan Rauman pikkunorssin yksi tavoitteista on kehittää paikallista opettajankoulutusta ja opetusharjoittelujärjestelmää aiempaa yhdenvertaisemmaksi. Rauman pikkunorssin myötä jokaiselle Turun yliopiston opettajankoulutukselle on toteutunut yliopistollinen harjoitteluympäristö tutkinto-ohjelmasta riippumatta.
Tulevaisuuden kannalta olisi mielenkiintoista pohtia varhaiskasvatuksen merkitystä koulutusjärjestelmässä ja siten myös varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen merkitystä opettajankoulutusjärjestelmässä. Miten varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan merkitys osana ihmisen elinikäistä opinpolkua arvotetaan? Minkälainen arvostus alle kouluikäisten lasten opettajuudelle ja varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiselle annetaan suhteessa muihin opettajankoulutuksiin? Miten pienten lasten oppiminen ja opettajuus tullaan määrittelemään ja arvottamaan tulevaisuudessa? Oppimista ei voi rajata alkamaan tietyssä iässä, vaan jokainen oppija, iästään huolimatta ansaitsee tuekseen parhaat opettajat. Siksi opetusta ja opettajankoulutuksia ei ole varaa asettaa toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan.
Kuva Meri Pihanperä
Lähteet:
Branscomb, K. R., & McBride, B. A. (2005). Academics versus service: Balancing competing missions in laboratory schools offering full-day programming. Journal of Early Childhood Teacher Education, 25(2), 113–121. https://doi.org/10.1080/1090102050250204
Calica, C.D.-L. (2017). Fulfilling Multiple Missions Concurrently: An Ethnographic Study of a Campus Children’s Center’s Trials and Triumphs in Serving Six Populations. Väitöskirja. University of California. California, USA.
Hall, A. H., Peden, J. G., & Maurer, T. W. (2017). Assessing Birth to Age 5 Teaching Methods at a University Laboratory School. Journal of research in childhood education, 31(2), 270–280. https://doi.org/10.1080/02568543.2016.1273286
Liinamaa, T. (2014). Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus lastentarhanopettajakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
McBride, B. A., Groves, M., Barbour, N., Horm, D., Stremmel, A., Lash, M., Bersani, C., Ratekin, C., Moran, J., Elicker, J., & Toussaint, S. (2012). Child Development Laboratory Schools as Generators of Knowledge in Early Childhood Education: New Models and Approaches. Early education and development, 23(2), 153–164. https://doi.org/10.1080/10409289.2012.651068
Pihanperä, M., Lepistö, J., & Ruokonen, I. (2022). An Integrative Literature Review of University-Based Early Childhood Education and Care Centres within Early Childhood Teacher Education Settings. Education Sciences, 12, 141. https://doi.org/10.3390/educsci12020141
Rauman pikkunorssi (2022). Rauman pikkunorssin verkkosivut. Haettu 9.2.2023 osoitteesta www.pikkunorssi.fi.
Ukkonen-Mikkola, T., Ek, T., Piiroinen, R., Lehtinen, E., Berg, A., Sviili, E., & Liinamaa, T. (2021). Relationaalisen asiantuntijuuden rakentuminen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen ohjatun harjoittelun diskursseissa. Journal of Early Childhood Education Research, 10(3).
Visser-Jones, S., & Liu, L. (2022). The Effectiveness and Necessity of Early Childhood Education Laboratory Schools on Community College Campuses. Journal of applied research in the community college, 29(1), 143–157.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 