Tekijä: Samuli Ranta

Yliopistotutkija (UEF), kouluttaja #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio #tiimityö Olen erityisesti kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta. Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com

Ensi viikolla vieraskynässä Anna Siippainen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Anna Siippainen (Kuva Martti Minkkinen)

Esittely

Anna Siippainen toimii yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa sekä arviointiasiantuntijana Kansallisessa koulutuksen arviointikeskus Karvissa. Siippainen väitteli varhaiskasvatustieteestä vuonna 2018. Hänen väitöskirjansa käsitteli lasten ja aikuisten välisiä suhteita vuoropäiväkodissa. Siippainen työskentelee CHILDCARE-hankkeessa, jossa tarkastellaan tasa-arvon ja eriarvoisuuden kysymyksiä suomalaisessa varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon järjestelmissä. Hankkeessa yksi Siippaisen kiinnostuksen kohteista liittyy perheisiin, joissa tehdään epätyypillistä tai -säännöllistä työtä. Myös Karvissa työtehtävät liittyvät suomalaiseen varhaiskasvatuksen ja lastenhoidonjärjestelmiin ja hän on mukana arvioimassa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Anna Siippainen” →

”Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen

~ Samuli Ranta ~ 3 kommenttia

Vieraskynässä Nina Mellenius 

Lapsen erokokemus vaatii kannattelua

Pienen lapsen aloitusvaihe päiväkodissa vaatii vanhemmalta ja varhaiskasvatuksen työntekijältä  pyrkimystä eläytyä lapsen kokemukseen erota vanhemmastaan sekä liittyä uuteen aikuiseen ja lapsiryhmään. Otsikko on lainaus erään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan haastattelusta ja siinä kiteytyy hyvin vuorovaikutustilanne, jossa ovat mukana lapsi, vanhempi ja varhaiskasvatuksen ammattilainen. Tässä tekstissä varhaiskasvatuksen työntekijällä ja ammattilaisella tarkoitetaan kaikkia niitä varhaiskasvatuksessa toimivia ammattihenkilöitä, jotka työssään kohtaavat kotoa päiväkotiin siirtyviä taaperoikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Työntekijöiden koulutustausta voi vaihdella opistotasosta korkeakouluun, ja heidän ammattinimikkeitä voivat olla muun muassa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja tai avustaja. 

Jatka lukemista ””Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen” →

Ensi viikolla vieraskynässä Nina Mellenius

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Nina Mellenius

Nina Mellenius toimii Turun yliopistossa väitöskirjatutkijana ja jatko-opiskelijana OPPI-tohtoriohjelmassa, tutkien mentalisaatiota lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen. Hän toimii myös kehittämispäällikkönä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Nina Mellenius” →

Aikuinen on yhteisöllisen leikin keskushahmo taaperoryhmässä

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Annukka Pursi

Taaperoita koskevan tutkimustiedon merkitys korostuu suomalaisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä juuri nyt. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) 6.9.19 julkaisema laadunarviointiraportti, Varhaiskasvatuksen laatu arjessa: Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa (Repo ym., 2019), nostaa yhdeksi keskeiseksi varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi taaperopedagogiikan. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemä itsearviointi osoittaa, että taaperoryhmien toiminnassa ei henkilöstön mukaan voida aina toteuttaa esimerkiksi leikkipedagogiikkaa, taidekasvatusta, kielellisesti rikasta vuorovaikutusta tai tutkimiseen kannustavaa toimintaa kansallisen (ja paikallisen) varhaiskasvatussuunnitelman velvoittamilla tavoilla. Osa henkilöstöstä kokee, että jos lapsi ei vielä puhu, hänen kanssaan ei voida käydä vastavuoroisia keskusteluja (Repo ym., 2019, 97). Arviointiraportin tulokset kertovat taaperopedagogiseen osaamiseen liittyvistä puutteista ja täydennyskoulutustarpeista, joiden taustalla olevat syyt ovat moninaiset ja monitasoiset. Tässä kirjoituksessa syvennyn syiden analysoinnin sijaan tarkastelemaan tutkimusperustaista tietoa taaperoryhmien leikkipedagogiikasta ja erityisesti aikuisen roolista leikin rakentamisessa, ylläpitämisessä ja rikastamisessa.

Jatka lukemista ”Aikuinen on yhteisöllisen leikin keskushahmo taaperoryhmässä” →

Ensi viikolla vieraskynässä Annukka Pursi

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Annukka Pursi

Esittely:

Annukka Pursi työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Annukan tutkimus kohdistuu aikuisten ja lasten väliseen leikkiin, hoivaan, alle 3-vuotiaiden lasten pedagogiikkaan ja päiväkodin aloittamiseen. Annukan väitöskirja Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä: Aikuisen roolit ja pedagogiset käytänteet varhaiskasvatuksen taaperoryhmässä esitetään julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopistossa tänään perjantaina 27.9.2019 klo 12.00.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Annukka Pursi” →

Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka eli ”pikkumatikka” ja miksi sitä tarvitaan?

~ Samuli Ranta ~ 3 kommenttia

Vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen

“Oppimiseen vaikuttaa merkittävästi kuinka ”lukumäärätietoinen” ympäröivä kulttuuri ja lapsen kasvuympäristö on”

Esimerkki 1:

Varhaiskasvatuksen opettaja: Niitä tulee niinku koko aika tämmöisiä niinku tänäänki, että mitä tämä maksaa tämä näkkileipä…Ja me oltiin tuolla luontopolulla ja mentiin meren rantaan ja siellä oli emo, äitilintu ja sillä poikasia perässä. Ja kato, ihana pikkanen tuolla ja pla pla plaa ja mä että montako poikasia on? Itteki huomas, että niitä oli tosi vaikea laskea kun ne koko ajan liikkui ja vaihtoi paikkaa ja ne oli samannäköisiä ja meni näin ja ne poikaset uis siinä vedessä ja vaihto paikkaa. Ittekki ihmetteli, että onko niitä kuus vai seittemän ja ihan  oikeesti me kauan katottiin ja laskettiin niitä ja sitten oli ihanan herkullinen hetki, että eiks oo vaikea niitä laskea, että miten se nyt onkin niin vaikea? No kun ne vaihtaa paikkaa ja on samannäkösiä ja mä siihen, että niinpä onki ja miten me saatais ne hyvin laskettua. – Jos ne uis tossa jonossa, olis kaikki helpompi laskea. Ja sitten kun ne meni lähemmäs rantaa, joku sanoi: Ja jos ne nyt nousis tonne rantaan, niin meidän olis helpompi kun siinä ne ei vaihda näin paikkaa. Siis sitä kesti vaikka kuinka kauan ja nää linnut oli siinä ja sitä matikkaa väännettiin ja käännettiin siinä. 

Jatka lukemista ”Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka eli ”pikkumatikka” ja miksi sitä tarvitaan?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Minna Hannula-Sormunen

Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatustieteen apulaisprofessori, dosentti, KT Minna Hannula-Sormunen, jonka professuurin erityisalue on varhainen matemaattinen ajattelu ja digitaaliset oppimisympäristöt. Minna on yksi Pikkumetsän esiopetuksen, Nallematikan, Jänistarinoiden ja Pikkumatikka-verkkokurssien tekijöistä. Hän tekee tutkimustyötä Turun yliopiston Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmässä matemaattisten taitojen oppimisesta ja opetuksesta eri-ikäisillä oppijoilla. Minna opettaa erityisesti alkukasvatuksen ja varhaiskasvatuksen matematiikkaa tuleville varhaiskasvatuksen opettajille ja luokanopettajille. ”Pikkumatikka” on uuden verkkokurssin nimen lisäksi myös Minnan tiimin käyttämä lempi- tai hellittelynimi varhaisille, yleensä ennen kouluikää opittaville matemaattisille tiedoille, käsitteille ja taidoille, joita opitaan yhdessä toisten kanssa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Minna Hannula-Sormunen” →

Är småbarnspedagogiken en väg till hållbar livsstil?

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Ann- Christin Furu, Universitetslektor, Helsingfors universitet

”Vad är det viktigaste du vill ge dina barn?” 

Den här frågan ställer jag ofta till de vuxna (personal och föräldrar) jag möter i mitt arbete som forskare och föreläsare inom småbarnspedagogik. De svar jag får på min fråga handlar ofta om kärlek, trygghet, respekt och omtanke om andra. Sett i ett hållbarhetsperspektiv är det här verkligt hoppingivande svar.

Jatka lukemista ”Är småbarnspedagogiken en väg till hållbar livsstil?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Ann-Christin Furu

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Ann- Christin Furu, Universitetslektor,
Helsingfors universitet

Ann-Christin Furu är pedagogie doktor och arbetar som universitetslektor vid den svenska utbildningen för lärare inom småbarnspedagogik vid Pedagogiska fakulteten, Helsingfors universitet. Hennes forskning utgår från ett relationellt synsätt och hon intresserar sig särskilt för relationernas betydelse för barns liv och lärande. Under de senaste åren har hållbarhetsfrågor kommit att stå i centrum för hennes arbete och då alldeles särskilt människan som en del av ekosystemet. Hur kan vi stöda barn att forma goda relationer till sig själva och till varandra, men också till djur och till natur? Hur kan vi befrämja förhållningssätt som bygger på respekt för allt levande och som omfattar omsorg om Jordens resurser? 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Ann-Christin Furu” →

“Iso palapelihän se on” Johtajuus inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraskynässä Hanna Tuominen

Tämä blogiteksti pohjautuu pro gradu -tutkielmaani ”Iso palapelihän se on” – Inklusiivisen varhaiskasvatuksen johtaminen (Tuominen 2019). Tutkielma on vapaasti luettavissa tästä.

KIVIJALKANA YMMÄRRYS: MITÄ INKLUSIIVINEN VARHAISKASVATUS TARKOITTAA?

Inkluusion taustalla vaikuttavat arvot, kuten moninaisuuden arvostaminen, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet, sekä erityisesti kasvatukseen liittyen osallisuus ja yhteisöllisyys (Ainscow, Booth & Dyson 2006; Booth, Ainscow & Kingston 2006; Ainscow & Sandhill 2010). Inkluusion tavoite on syrjivien asenteiden ja eksluusion, eli poissulkemisen vähentäminen aina varhaiskasvatusympäristöistä laajemmin yhteiskuntaan saakka (Ainscow ym. 2006; Nutbrown & Clough 2006).

Haastatellut päiväkodin johtajat liittivät inklusiivisen varhaiskasvatuksen etenkin kehityksen ja oppimisen tukea tarvitseviin lapsiin ja monikulttuurisiin lapsiin, sekä heidän tuen järjestämisen tapaansa. Inklusiiviseen varhaiskasvatukseen nähtiin kuuluvan lapsen pääsy lähipäiväkodin tavalliseen ryhmään. Ensimmäinen edellytys inkluusion toteutumiselle varhaiskasvatuksessa onkin kaikkien lasten yhdenvertainen pääsy yleisiin varhaiskasvatus- ja esiopetuspalveluihin lähelle lapsen kotia. Silloin myös lapsen tarvitsema tuki ja palvelut tarjotaan monimuotoisesti kaikille yhteisten palvelujen piirissä. (Eerola-Pennanen & Turja 2017; Hermanfors 2017; Pihlaja & Neitola 2017; Turja 2017; Pihlaja & Viitala 2018).

Jatka lukemista ”“Iso palapelihän se on” Johtajuus inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa” →