Ensi viikolla vieraana Elina Fonsén

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

KT Elina Fonsén työskentelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina ja osaston varajohtajana. Hän toimii myös aktiivisesti Kasvatus- ja opetusalan johtamisen tutkimus- ja koulutusryhmä KAJO:ssa ja on varhaiskasvatuksen johtamisen dosentti ja asiantuntija. Hänellä on pitkä kokemus taustalla varhaiskasvatuksen opettajan työstä sekä projektityöstä varhaiskasvatuksen laadun ja johtajuuden kehittämishankkeissa Tampereen yliopistolla. Fonsén on Suomen Varhaiskasvatus ry:n puheenjohtaja.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Elina Fonsén” →

No johan on markkinat! Yksityiset päiväkodit, koulutusvienti ja varhaispedagogiikan kaupallistuminen näkökulmina varhaiskasvatuksen markkinoitumiseen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraina Satu Valkonen, Jaana Pesonen & Kristiina Brunila

Lupaus uudesta ja paremmasta on aina siivittänyt koulutusreformeja. Reformin kohteena on yhä laajemmalle yksilön elämänpiiriin, käyttäytymiseen, tunneilmaisuun ja persoonaan ulottuva oppimistalous, jota tutkimme FuturEd-projektissa. Keskeisenä käsitteenä on koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja, kaupallisia intressejä ja uusia tieteenaloja yhdistävä täsmähallinnan käsite (precision education governance), jota tulemme avaamaan tulevissa tutkimusjulkaisuissamme. Tässä blogikirjoituksessa esittelemme tähän kytkeytyvät kolme ilmiötä: varhaiskasvatuksen yksityistymisen, koulutusviennin ja varhaispedagogiikan kaupallistumisen.

Jatka lukemista ”No johan on markkinat! Yksityiset päiväkodit, koulutusvienti ja varhaispedagogiikan kaupallistuminen näkökulmina varhaiskasvatuksen markkinoitumiseen” →

Ensi viikolla vieraina Satu Valkonen, Jaana Pesonen ja Kristiina Brunila

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Satu Valkonen

KIRJOITTAJIEN ESITTELY:

Satu Valkonen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori sekä kasvatustieteen maisteri, lastentarhanopettaja. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina. Hänen tutkimusintressinsä kytkeytyvät vieraskynätekstissä tarkasteltavaan varhaiskasvatuksen markkinoitumiseen sekä tämän lisäksi kestävän elämäntavan kysymyksiin, mediakasvatukseen ja monilukutaitoon sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen älypuhelinaikakaudella.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraina Satu Valkonen, Jaana Pesonen ja Kristiina Brunila” →

Mitä on lapsen itsesäätely ja mitä sen kehittyminen edellyttää?

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraana Jouni Veijalainen

Pienten lasten itsesäätelytaidot ovat yksi tämän päivän polttavimmista aiheista niin yleisen keskustelun kuin tieteellisen tutkimuksen piirissä. Sen ajankohtaisuutta ovat siivittäneet viime vuosien räjähdysmäisesti lisääntynyt tutkimus1, sekä mediassa välittynyt varhaiskasvatus- ja kouluinstituutioiden henkilöstön huoli lasten ja nuorten lisääntyneestä levottomuudesta, itsekontrollin, sekä tunteiden säätelyn heikentymisestä2,3,4. Merja Hautakangas keskittyi 19.10.2018 tämän palstan blogikirjoituksessaan (Miten voimme tukea lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä) käsittelemään pienten lasten itsesäätelytaitojen kehitystä kasvattajan ja lapsen vuorovaikutuksen laatutekijöiden näkökulmasta raottamalla samalla Fuhrmanin muksuoppi-ideologiaa, jonka filosofia pohjautuu opittaviin taitoihin.

Jatka lukemista ”Mitä on lapsen itsesäätely ja mitä sen kehittyminen edellyttää?” →

Ensi viikolla vieraana Jouni Veijalainen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Jouni Veijalainen

Jouni Veijalainen työskentelee tohtorikoulutettava Helsingin yliopistolla ja hän viimeistelee tällä hetkellä väitöskirjaansa lasten itsesäätelytaidoista suomalaisessa varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimus on osa varhaiskasvatuksen Kehittävä palaute -tutkimushanketta.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Jouni Veijalainen” →

Yhteistä työtä vai kurinalaista tiimityötä

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraana Outi Ylitapio-Mäntylä

Olen pohtinut niin arjessa kuin tutkimuksissani valtaan ja hallintaan liittyviä kasvatuksen käytäntöjä. Myös työyhteisöjen vuorovaikutustilanteissa ja kollegoiden kohtaamisissa on aina läsnä valta. Kasvatustyötä hallitsee siis arjen monisäikeiset kontrolloidut käytännöt, jotka kiehtovat minua tutkijana. Varhaiskasvatustyö on tasapainoilua, taiteilua ja taipumista niin omien kuin yhteiskunnan asettamien vaatimusten paineessa (Ylitapio-Mäntylä 2009).

Jatka lukemista ”Yhteistä työtä vai kurinalaista tiimityötä” →

Ensi viikolla vieraana Outi Ylitapio-Mäntylä

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Outi Ylitapio-Mäntylä on dosentti, kasvatustieteen tohtori ja hän toimii yliopistolehtorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksen kohteena ovat kasvatuksen sukupuolittavat käytännöt sekä se, miten erilaiset erot risteävät kasvatuksen arjessa. Tutkimusintresseinä ovat myös valtaan ja hallintaan liittyvät teemat varhaiskasvatuksen työssä. Hänen viimeaikainen tutkimus liittyy lapsuuden muistojen tarkasteluun sekä moniammatilliseen työhön monitoimitaloissa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Outi Ylitapio-Mäntylä” →

Mukavaa ja rauhallista joulua sekä uutta vuotta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vuosi jälleen takana ja vuoteen on mahtunut upeita kirjoituksia. Alta löytyy linkit tämän vuoden kirjoituksiin, jos jokin on jäänyt välistä tai haluat palata vielä jonkin vieraskynäilijän tuotoksen äärelle.

Seuraavasta vieraskynäilijästä lisätietoa 17.1.2020. Sitä ennen kylläkin herättelemme blogia hereille uudelle vuosikymmenelle. Muistakaa Helsingissä osallistua Tieteiden yöhön 16.1.2020 ja käy moikkaamassa Suvia.

Toivotamme mukavaa ja rauhallista joulua!

-Samppa ja Suvi

Jatka lukemista ”Mukavaa ja rauhallista joulua sekä uutta vuotta” →

Hyvinvoinnin supervoimat positiivisen pedagogiikan työkaluina

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Vieraana Eliisa Leskisenoja

On helpompi rakentaa vahvoja lapsia
kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Frederick Douglass

Positiivinen pedagogiikka tarkoittaa yksinkertaistettuna positiivisen psykologian tieteen soveltamista opetus- ja kasvatustoimintaan (Green, Oades, & Robinson, 2011). Tällöin kasvatuksen ja opetuksen kohteena ovat perinteisten tietojen ja taitojen ohella lasten ja nuorten hyvinvointitaitojen ja luonteenvahvuuksien edistäminen (Seligman ym. 2009). Jotta pedagoginen toiminta lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi olisi tietoista, tavoitteellista ja systemaattista, tarvitaan sen suuntaviivoiksi vahva teoreettinen viitekehys. Ilman teoriaa on vaikea saavuttaa syvällistä ymmärrystä, ja ilman syvällistä ymmärrystä toiminnasta tulee helposti päälleliimattua ja keinotekoista. Sellainen toiminta ei yleensä ole kovin pitkäikäistä eikä tuota pysyviä tuloksia saati sitouta tekijäänsä.

Jatka lukemista ”Hyvinvoinnin supervoimat positiivisen pedagogiikan työkaluina” →

Ensi viikolla vieraana Eliisa Leskisenoja

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Eliisa Leskisenoja

Eliisa Leskisenoja toimii tällä hetkellä lehtorina ja opettajankouluttajana Oulun normaalikoulussa. Leskisenojalla on vahva asiantuntemus positiivisen pedagogiikan soveltamisesta varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Omassa väitöstutkimuksessaan Leskisenoja tutki sitä, miten oppilaiden hyvinvointia ja kouluiloa voidaan lisätä positiivisen pedagogiikan menetelmin. Oman työnsä ohella Leskisenoja toimii kouluttajana, tutkijana ja tietokirjailijana. Tällä hetkellä hänen tutkimukselliset ja koulutukselliset intressinsä kohdistuvat erityisesti positiivisen pedagogiikan jatkumon kehittämiseen maassamme.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Eliisa Leskisenoja” →