Tiina Lämsä (Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen)
Tiina Lämsä on kulttuurin- ja lapsuudentutkija sekä kasvatus- ja opetustyön asiantuntija. Hänen opintoihinsa on kuulunut lastentarhanopettajan ja opettajan pedagogiset opinnot sekä johtamisen, taideaineiden ja markkinoinnin kokonaisuuksia. Hänen väitöstutkimuksensa keskittyi kulttuuristen lapsuuskäsitysten tarkasteluun television mainoskuvissa & lasten arkielämässä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lämsä”
Vilja Laaksonen
Olen lasten vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisilmiön tutkijana tutustunut varhaiskasvatuksen maailmaan niin tutkijoiden, kasvattajien kuin lasten omien kokemusten kautta. Näissä kaikissa nousee esiin kaksi keskeistä näkökulmaa eri sanoin kuvattuna: kaverit ja hyvinvointi. Kaveritaitojen käsite punoo nämä näkökulmat yhteen. Jatka lukemista ””No jos ne sanoo, ettei saa tulla mukaan leikkiin, niin sitten mä aina kiusaan jokaista.” – Kaveritaidot keinona kiusaamisen kitkemiseen”
Vilja Laaksosella on vankka tutkimus- ja koulutustausta. Hän on väitöskirjassaan tutkinut lasten kaverisuhteita ja kiusaamista esikoulun vertaisryhmässä. Tutkimuksen näkökulmana on, että kaveritaitojen kehittäminen tukee kiusaamiseen puuttumista jo ennen kouluikää. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Vilja Laaksonen”
Tiina on toiminnan tutkija sekä lapsen leikin asiantuntija. Lapsen arjen taitojen oppiminen ja osallistumisen mahdollistaminen varhaiskasvatuksen ja perheen arjessa ovat hänen erityisiä kiinnostuksen kohteitaan. Tiina on toimintaterapeutti, terveystieteiden lisensiaatti ja väitellyt filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa varhaiskasvatustieteessä 2012. Hän tarkastelee maailmaa ja sen ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yliopettajana sekä osa-aikaisesti omassa yrityksessään Ralla Oy:ssä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Tiina Lautamo”
Kun kuulin, että meitä oli pyydetty kirjoittamaan kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen (Blossfeld ym. 2017) kappale suomalaisen päivähoidosta, pidin sitä heti hyvänä ajatuksena. Olin jo pitkään pitänyt Suomessa aiheesta vellovaa keskustelua kummallisena. Lähes kaikilla tuntui olevan asiasta näkemyksiä. Varsinkin silloin, jos päivähoidon väitettiin olevan lapsille haitaksi, näkemyksen väitettiin oikopäätä perustuvan tieteelliselle näytölle. Jatka lukemista ”Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?”
Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa ja tutkimuksen lippulaivahanke INVESTin johtaja. Hän on erikoistunut sosiaalisen aseman periytymisen tutkimiseen ja tarkastellut erityisesti oppimisen ja koulutuksen eri vaiheiden ja osa-alueiden merkitystä siinä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola”
”Ei sitä edes huomaa kuinka paljon kosketusta on. Huomaamattakin sitä ohjaa sitä lasta.”
Näin pohti yksi tutkimusaineistoni kasvattajista, kun keskustelimme kosketuksesta päiväkodin arjessa. Lausahdus kuvaa hyvin kosketuksen luonnetta: toisaalta se on itsestään selvyys (Keränen, Juutinen & Estola, 2017) ja samaan aikaan se on tehokas keino välittää viestejä, kuten esimerkiksi ohjeistaa lasta (Field, 2003). Jatka lukemista ”Saanko koskettaa?”
Työskentelen väitöskirjani parissa Oulun yliopistossa. Tutkimuksessani olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita kosketukselle annetaan osana päiväkodin arkea.
Blogikirjoituksessani pohdin kosketuksen moniulotteisuutta sekä sen merkitystä varhaiskasvatuksessa. Kirjoitus pohjautuu artikkeliin: Keränen, Juutinen & Estola: Kosketus päiväkodin kasvattajien kertomuksissa, joka julkaistiin Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä vuonna 2017.
“Kunpa voisi aina vain tutkia. Vähän syödä ja sitten taas tutkia.”
Tämä 5-vuotiaan lapsen toive on poimittu laajasta MOI – Monilukutaitoa opitaan ilolla -kehittämisohjelmaan liittyvästä aineistosta, jossa tarkastellaan 3 – 8 -vuotiaiden varhaista tieteellistä lukutaitoa. Tässä blogikirjoituksessa avataan varhaisen tieteellisen lukutaidon merkitystä lapsille ja uusimpaan tutkimukseen perustuen pohditaan leikin merkitystä osana lasten tutkivaa toimintaa. Jatka lukemista ”Leikitään luonnontieteillä! Varhainen tieteellinen lukutaito ja lasten leikki merkitysten annon ytimessä”
Jenni Vartiainen tekee työkseen tieteestä leikkiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän toimii varhaisen tiedekasvatuksen ja tieteellisen lukutaidon tutkijana Helsingin yliopistolla. Hän on erityisen kiinnostunut leikillisistä tavoista lähestyä tieteen ilmiöitä 3 – 8 -vuotiaiden parissa. Lapsen luontainen uteliaisuus ympäristön ilmiöitä kohtaan on kiehtova tilaisuus edistää varhaista tieteellistä ajattelua ja tieteellistä lukutaitoa viemällä se lapselle kulttuurisesti luontaiseen muotoon leikin tai leikillisten lähestymistapojen kautta. Tutkimuksen lisäksi Jenni on käsikirjoittanut Pikku Kakkosen lasten tiedesarjaa Tiedonjyvä, jossa hän myös näyttelee sekä on julkaissut kasvattajille tiedekasvatusta käsittelevän kirjan Mistä syntyy tuulen voima – Tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien. Hän on myös yksi perustaja Kide Sciencen yrityksessä, joka edistää leikillistä tiedekerhotoimintaa maailmanlaajuisesti.
Katsaus ensi viikkoon..
Blogikirjoituksessa tarkastellaan tiedekasvatusta leikillisyyden kontekstissa ja avataan erilaisia muotoja, joissa leikki voi näyttäytyä tieteen teemojen ympärillä. Kirjoitus pohjautuu Jennin uusimpiin aihetta käsitteleviin tutkimusartikkeleihin, jotka on toteutettu prof. Kristiina Kumpulaisen johtamassa MOI – Monilukutaitoa opitaan ilolla -kehittämisohjelmassa. Lisäksi aihetta reflektoidaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kautta.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 