Kategoria: Tutkittua varhaiskasvatuksesta

Miltä lapsuus näyttää?

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Tiina Lämsä (kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen)

“Whatever we say about children and childhood is not altogether really about children and childhood.” (Hillman 1975)

Oletko miettinyt mikä saa päiväkodin näyttämään päiväkodilta. Entä miksi lasten vaatteet ovat sellaisia kuin ovat tai miksi lelut ovat tietynlaisia? Kuuluuko lasten leikki kaupungin keskustaan? Miksi auto- tai kosmetiikkamainoksissa on lapsia? Mitkä ovat sinun pedagogiset tavoitteesi ja miksi? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat monitahoisia. Ne ilmentävät kuitenkin myös ymmärrystämme lapsuudesta ja lapsiin liitetyistä käsityksistä, arvoista ja odotuksista. Ja juuri käsitykset, arvot ja odotukset paljastavat osaltaan sen, miksi lapset ja lapsuus kiinnostavat niin paljon tämän päivän ihmisiä. Jatka lukemista ”Miltä lapsuus näyttää?” →

”No jos ne sanoo, ettei saa tulla mukaan leikkiin, niin sitten mä aina kiusaan jokaista.” – Kaveritaidot keinona kiusaamisen kitkemiseen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vilja Laaksonen

Olen lasten vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisilmiön tutkijana tutustunut varhaiskasvatuksen maailmaan niin tutkijoiden, kasvattajien kuin lasten omien kokemusten kautta. Näissä kaikissa nousee esiin kaksi keskeistä näkökulmaa eri sanoin kuvattuna: kaverit ja hyvinvointi. Kaveritaitojen käsite punoo nämä näkökulmat yhteen. Jatka lukemista ””No jos ne sanoo, ettei saa tulla mukaan leikkiin, niin sitten mä aina kiusaan jokaista.” – Kaveritaidot keinona kiusaamisen kitkemiseen” →

Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Lasten osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen erilaisissa arjen ympäristöissä on nostettu yleisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin kasvatuksen, sosiaalialan kuin kuntoutuksenkin asiantuntijoiden puheenvuoroissa (mm. Sipari ym., 2017). Toimintaterapiassa lasten kuntoutuksen yleisenä ohjaavana periaatteena ovat lapsi- ja perhelähtöinen toiminta. Käytännössä tämän tarkoittaa lapsen ja perheen mukanaoloa lapsen vahvuuksien sekä arjen ongelmien määrittelyssä, kuntoutumisen tavoitteiden asettelussa sekä myös arjen ongelmaratkaisussa (Kramer et al. 2012). Tähän terapeutti-perhe-lapsi vuoropuheluun tulisi aina liittää aktiivisiksi toimijoiksi myös muut verkoston toimijat kuten varhaiskasvattajat, jotka tekevät töitä lapsen jokapäiväisessä arjessa (Brito ja Lindsay, 2016). Kun lapsella on paljon tuen tarpeita arjessaan ja oppimisessaan, hän voi saada myös kuntoutusta Kelan kustantamana. Erityisesti tällöin korostuu aikuisten monialainen yhteistyö lapsen arjen tukena. Jatka lukemista ”Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa” →

Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Vieraskynässä Jani Erola

Kun kuulin, että meitä oli pyydetty kirjoittamaan kansainväliseen vertailevaan tutkimukseen (Blossfeld ym. 2017) kappale suomalaisen päivähoidosta, pidin sitä heti hyvänä ajatuksena. Olin jo pitkään pitänyt Suomessa aiheesta vellovaa keskustelua kummallisena. Lähes kaikilla tuntui olevan asiasta näkemyksiä. Varsinkin silloin, jos päivähoidon väitettiin olevan lapsille haitaksi, näkemyksen väitettiin oikopäätä perustuvan tieteelliselle näytölle. Jatka lukemista ”Miten päivähoito voi hyödyttää lapsia pitkällä aikavälillä?” →

Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi
cropped-kopio-tiedostosta-lowres_tyonmurros02-1-of-1-831
Kuva: Anna Vilja Pursiainen / Kaskas Mediaotsikko

Jani Erola on sosiologian professori Turun yliopistossa ja tutkimuksen lippulaivahanke INVESTin johtaja. Hän on erikoistunut sosiaalisen aseman periytymisen tutkimiseen ja tarkastellut erityisesti oppimisen ja koulutuksen eri vaiheiden ja osa-alueiden merkitystä siinä. Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jani Erola” →

Saanko koskettaa?

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Virve Keränen

”Ei sitä edes huomaa kuinka paljon kosketusta on. Huomaamattakin sitä ohjaa sitä lasta.”

Näin pohti yksi tutkimusaineistoni kasvattajista, kun keskustelimme kosketuksesta päiväkodin arjessa. Lausahdus kuvaa hyvin kosketuksen luonnetta: toisaalta se on itsestään selvyys (Keränen, Juutinen & Estola, 2017) ja samaan aikaan se on tehokas keino välittää viestejä, kuten esimerkiksi ohjeistaa lasta (Field, 2003). Jatka lukemista ”Saanko koskettaa?” →

Leikitään luonnontieteillä! Varhainen tieteellinen lukutaito ja lasten leikki merkitysten annon ytimessä

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Vieraskynässä Jenni Vartiainen

“Kunpa voisi aina vain tutkia. Vähän syödä ja sitten taas tutkia.”

Tämä 5-vuotiaan lapsen toive on poimittu laajasta MOI – Monilukutaitoa opitaan ilolla -kehittämisohjelmaan liittyvästä aineistosta, jossa tarkastellaan 3 – 8 -vuotiaiden varhaista tieteellistä lukutaitoa. Tässä blogikirjoituksessa avataan varhaisen tieteellisen lukutaidon merkitystä lapsille ja uusimpaan tutkimukseen perustuen pohditaan leikin merkitystä osana lasten tutkivaa toimintaa. Jatka lukemista ”Leikitään luonnontieteillä! Varhainen tieteellinen lukutaito ja lasten leikki merkitysten annon ytimessä” →

Vieraskynässä ensi viikolla Jenni Vartiainen

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

Jenni Vartiainen tekee työkseen tieteestä leikkiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän toimii varhaisen tiedekasvatuksen ja tieteellisen lukutaidon tutkijana Helsingin yliopistolla. Hän on erityisen kiinnostunut leikillisistä tavoista lähestyä tieteen ilmiöitä 3 – 8 -vuotiaiden parissa. Lapsen luontainen uteliaisuus ympäristön ilmiöitä kohtaan on kiehtova tilaisuus edistää varhaista tieteellistä ajattelua ja tieteellistä lukutaitoa viemällä se lapselle kulttuurisesti luontaiseen muotoon leikin tai leikillisten lähestymistapojen kautta. Tutkimuksen lisäksi Jenni on käsikirjoittanut Pikku Kakkosen lasten tiedesarjaa Tiedonjyvä, jossa hän myös näyttelee sekä on julkaissut kasvattajille tiedekasvatusta käsittelevän kirjan Mistä syntyy tuulen voima – Tiedekasvatusta ihmetellen ja leikkien. Hän on myös yksi perustaja Kide Sciencen yrityksessä, joka edistää leikillistä tiedekerhotoimintaa maailmanlaajuisesti.

Katsaus ensi viikkoon..

Blogikirjoituksessa tarkastellaan tiedekasvatusta leikillisyyden kontekstissa ja avataan erilaisia muotoja, joissa leikki voi näyttäytyä tieteen teemojen ympärillä. Kirjoitus pohjautuu Jennin uusimpiin aihetta käsitteleviin tutkimusartikkeleihin, jotka on toteutettu prof. Kristiina Kumpulaisen johtamassa MOI – Monilukutaitoa opitaan ilolla -kehittämisohjelmassa. Lisäksi aihetta reflektoidaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kautta.

Lapset, joiden ääriviivat katoavat?

~ Suvi Kettumäki ~ 2 kommenttia

Väitöstutkimukseni (Paananen 2017a) aikana huomioni kiinnittyi lapsiin, joiden aloitteet jäivät päiväkodin arjessa osin näkymättömiin: lapsiin, joita ei kuulla, joiden piirustuksia ei ihailla, ja joiden kasvun kansiot ovat enimmäkseen tyhjiä. He eivät olleet välttämättä erityisen ujoja eikä heitä myöskään tarkoituksella jätetty huomion ulkopuolelle. Tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien henkilökunta teki yleisesti ottaen paljon töitä sen eteen, että lasten näkökulma tulisi huomioiduksi. Miksi kuitenkin osa lapsista tulee ulossuljetuksi? Jatka lukemista ”Lapset, joiden ääriviivat katoavat?” →

Vieraskynässä ensi viikolla Maiju Paananen

~ Suvi Kettumäki ~ Kommentoi

davMaiju Paananen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Hän tutkii varhaiskasvatuksen ohjaukseen ja politiikkaa: miten kansainväliset trendit muuntuvat, kun ne siirtyvät paikalliselle tasolle – esimerkiksi kuntaan, ja millaisia käytäntöjä ne tuottavat varhaiskasvatuksen arkipäivään ja lapsen elämään. Aiheeseen liittyvässä väitöskirjassaan hän tarkasteli erityisesti tulosvastuullisuuden ja tilivelvollisuuden ajatusten rantautumista suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Uudet tulosvastuullisuutta ja tilivelvollisuutta korostavat ohjauksen välineet ovat keskittyneet pääosin määrällisten datojen ja tilastojen hyödyntämiseen. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Maiju Paananen” →