Satu Karjalainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Satu Karjalainen”Ensi viikolla vieraana Satu Karjalainen
Kategoria: Tutkittua varhaiskasvatuksesta
Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa
Vieraskynässä Katja Tervahartiala
Onko lasten stressinsäätely erilaista varhaiskasvatuksessa kuin kotona? Entä miten temperamentti vaikuttaa lapsen reagointiin erilaisissa ympäristöissä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita lähdin tarkastelemaan omassa väitöstutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella lasten stressinsäätelyn kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lasten fysiologisia stressihormonitasoja mitattiin sylkinäytteistä sekä kotihoidossa olevilla että varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kortisolitasot ovat korkeammat päiväkotipäivinä kuin kotipäivinä (ks. esim. Vermeer ym., 2006; Drugli ym., 2017). Suomessa ei kuitenkaan vastaavia tuloksia ole saatu. Esimerkiksi Suhosen ja kollegoiden (2016) laaja tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasot noudattivat säännöllistä vuorokausivaihtelua varhaiskasvatuksessa.
Jatka lukemista ”Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa”Ensi viikolla vieraskynässä Katja Tervahartiala
Katja Tervahartiala
Toteutuuko varhaiskasvatuksen vuorohoidossa lasten oikeus pedagogiikkaan?
Vieraskynässä Kaisu Peltoperä
Suomalainen yhteiskunta tarjoaa varhaiskasvatuksen vuorohoitoa pienten lasten vanhempien epätyypillisten työaikojen, kuten aikaisten aamujen, ilta-, yö- tai viikonloppuvuorojen tuottamiin lastenhoidon tarpeisiin. Tämä edistää tasa-arvoa mahdollistamalla sekä vanhempien työssäkäynnin että lasten osallistumisen varhaiskasvatukseen. Noin kolmasosa suomalaisista työskentelee epätyypillisinä aikoina ja 7 % varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista osallistuu vuorohoitoon (Varhaiskasvatus 2016 – Kuntakyselyn osaraportti).
Jatka lukemista ”Toteutuuko varhaiskasvatuksen vuorohoidossa lasten oikeus pedagogiikkaan?”Lapsen oikeus taiteellisen ilmaisun ja oppimisen iloon
Vieraskynässä Inkeri Ruokonen
Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittamisen 30 -vuotisjuhlavuonna 2020 Valtioneuvosto käynnisti Oikeus oppia -kehittämisohjelman varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon edistämiseksi vuosille 2020-22. Olen saanut osallistua Oikeusoppia foorumin työhön sen yhtenä tutkijaedustajana. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luodaan pohja kaikelle myöhemmälle oppimiselle ja sen vuoksi juuri tämän koulutusvaiheen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen on erityisen tärkeää. Varhaiskasvatuksen toimenpideohjelmalla on useita tavoitteita lasten koulutuksellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä eriarvoistumisen kehityksen ehkäisemiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa oppimisen tuen ja inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja toimenpiteet. Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikan laatua niin, että siinä toteutuu jokaisen lapsen etu ja oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen koko maassa. Varhaiskasvatuksen pedagogisen laadun toteuttamista vahvistetaan myös varhaiskasvatusalan johtamiskoulutuksella. Tässä vieraskynä kirjoituksessa tarkastelen erityisesti Ilmaisun monien muotojen -oppimisalueen tilannekuvaa Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteiden kontekstissa.
Jatka lukemista ”Lapsen oikeus taiteellisen ilmaisun ja oppimisen iloon”Ensi viikolla vieraskynässä Inkeri Ruokonen
Inkeri Ruokonen toimii Turun yliopistossa varhaiskasvatuksen pedagogiikan professorina ja Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusvaradekaanina. Hän on valmistunut lastentarhanopettajaksi vuonna 1979 Helsingin lastentarhanopettajaopistosta, kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1985 ja musiikin aineenopettajaksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1987. Opettajankouluttajan työn ohessa hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin lisensiaatin tutkinnon 1997 ja Helsingin yliopistossa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon vuonna 2005.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Inkeri Ruokonen””Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa
vieraskynässä Jonna Kangas ja Heidi Harju-Luukkainen
Viimeisten vuosien aikana erityisen suuren muutoksen edessä on ollut varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) perusteella varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä yksi tärkeä vaihe lapsen oppimisen ja kehittymisen polulla. Tämä muutos jatkuu yhä, kun poliittisella tasolla toteutetaan esiopetuksen uudistusta ja samanaikaisesti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) pilotoi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää ensimmäistä kertaa Suomessa. Poliittisilla muutoksilla varhaiskasvatus on haluttu kiinnittää osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutokset varhaiskasvatuspolitiikassa sekä lainsäädännön että ohjausasiakirjojen ja selvitysten tasolla haastavat kuitenkin varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa muuttumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä heijastuu erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan työhön.
Jatka lukemista ””Enemmän kaikkea” – Varhaiskasvatuksen opettajan osaaminen nyt ja tulevaisuudessa”Ensi viikolla vieraskynässä Heidi Harju-Luukkainen ja Jonna Kangas
Heidi Harju-Luukkainen
Heidi Harju-Luukkainen, KT, toimii kasvatustieteen professorina ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy varhaiskasvatukseen, opettajankoulutukseen, koulutuksen oikeudenmukaisuuteen sekä kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin. Hän työskentelee useissa kansainvälissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään tietoa koulutusjärjestelmien kehittämiseen eri näkökulmista. Viimeisimmässä hankkeessaan Suomessa Harju-Luukkainen kehitti kielitietoisen pedagogiikan työvälineen varhaiskasvatukseen yhteistyössä Turun yliopiston ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue ja hänen johtamansa tutkimushanke saamenkielisellä alueella Norjassa keskittyy muun muassa lasten kielitaidon kehittämisen tutkimiseen varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä.
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Heidi Harju-Luukkainen ja Jonna Kangas”Tapahtumavaahdosta varhaiskasvatuksen Kehittävään Palautteeseen
Vieraskynässä Jyrki Reunamo
Kehittävä Palaute on varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti. Kehittävän Palautteen avulla kunnat, palveluntarjoajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö voivat ohjata varhaiskasvatusta tutkimusperustaisesti, ajankohtaiseen ja monipuoliseen tutkimusdataan perustuen. Ohjaustoiminnan perustana on erilaisten muutokseen suhtautumistapojen vaikutukset toimintaan (Reunamo, 2007a, Reunamo 2007b). Teoriassa tärkeätä on tasapaino avoimuudessa ja muutoksessa, ei mahdollisimman suuri avoimuus ja muutos (Reunamo, 2009). Tämä suhtautumistapojen vaikutus näkyy niin lapsilla, varhaiskasvatuksen henkilöstöllä kuin tutkijoillakin (Reunamo ja Pipere, 2011, Muszynski ja Reunamo, 2011).
Jatka lukemista ”Tapahtumavaahdosta varhaiskasvatuksen Kehittävään Palautteeseen”Hyvää joulun aikaa kaikille!
Työryhmämme tahtoo kiittää vuodesta 2021 kaikkia lukijoitamme! Palaamme jälleen ensi vuonna uusiin mielenkiintoisin aihein.
Jatka lukemista ”Hyvää joulun aikaa kaikille!”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 