Vieraskynässä Essi Hanhikoski, Mari Laakso, Merja Koivula ja Eija Sevón

Lapsille varhaiskasvatus on tärkeä vertaissuhteiden konteksti, jossa vertaissuhteita ja niihin liittyviä sääntöjä ja normeja luodaan, säännöistä neuvotellaan ja niitä myös rikotaan (Corsaro, 2000; Köngäs ym., 2022). Lasten näkökulmasta ryhmän jäsenyys sekä kuulumisen ja ulossulkemisen dynamiikat voidaan ymmärtää jatkuvana neuvotteluprosessina ja lasten tapana toimia vertaissuhteissa (Juutinen ym., 2018; Theobald & Danby, 2012). Samalla vertaissuhteisiin liittyvä kiusaaminen ja lasten yksinäisyys ovat huolta herättäviä kysymyksiä, jotka koskettavat myös varhaiskasvatusikäisiä lapsia (Evaldsson & Karlsson, 2020; Lundström ym., 2022).

Jatka lukemista ”Videorikasteiset haastattelut ikkunana lasten vertaissuhteisiin varhaiskasvatuksessa” →

Kuvassa vasemmalta oikealle: Eija Sevón, Mari Laakso, Essi Hanhikoski, Merja Koivula

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Eija Sevón, Mari Laakso, Essi Hanhikoski, Merja Koivula” →

Vieraskynässä Raisa Harju-Autti ja Laura Lahti

Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa näkyy varhaiskasvatuksessa erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta yhä enenevässä määrin myös muualla Suomessa (Tilastokeskus, 2022). Tämä edellyttää varhaiskasvatuksessa työskenteleviltä ammattilaisilta uudenlaista kieli- ja kulttuuritietoista työskentelyotetta. 

Jatka lukemista ”Kieli- ja kulttuuritietoisuutta varhaiskasvatukseen monin eri keinoin” →

Raisa Harju-Autti (kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto)

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Raisa Harju-Autti ja Laura Lahti” →

Vieraskynässä Viola Soininen

Opettajien työhyvinvoinnin heikentyminen on herättänyt huolta viime vuosina. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuoden 2021 työolobarometriin vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista 47 % koki työstressiä erittäin usein tai melko usein (Golnick & Ilves, 2022). Lisäksi OAJ tiedotti syksyllä 2021, että 63 % varhaiskasvatuksen opettajista on harkinnut alanvaihtoa. Yleisimpiä syitä alanvaihdon harkinnalle olivat matala palkkataso, työmäärän lisääntyminen ja työn kuormittavuus. 

Jatka lukemista ”Esiopettajien työhyvinvointi heijastuu ryhmän vuorovaikutukseen” →

Vieraskynässä Elmiina Tahkola

Johdanto

Useissa tutkimuksissa ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunteita kuvataan  kokonaisvaltaisena osana varhaiskasvatuksen toimintaa, vuorovaikutusta ja käytänteitä (Opetushallitus [OPH], 2022; Warren, 2021). Varhaiskasvatuksessa lapsella tulisi olla mahdollisuus kokea yhteyttä toisiin, käsitellä tunteitaan ja tulla ymmärretyksi hänelle luontevilla ilmaisutavoilla, kuten kehollisesti (OPH, 2022). Tässä blogitekstissä tarkastelen tunteita suhteiden ja ruumiillisuuden kautta, peilaten niitä erityisesti pedagogisiin käytäntöihin ja siirtymiin. 

Jatka lukemista ”Tunteet, suhteet ja ruumiillisuus varhaiskasvatuksen pedagogisissa käytännöissä ja siirtymissä” →

Vieraskynässä Jouni Veijalainen

Intro

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden stressistä ja kuormittuneisuudesta on keskusteltu niin pitkään kuin muistan. Alueellisesti ja yksikkökohtaisesti työstressin vaihtelu on suurta, ja onneksi alalla on paljon työntekijöitä, jotka voivat toteuttaa työtään ilman liiallisen kuormittumisen uhkaa. Huoleni kohdistuu niihin, joilla stressi ja kuormittuneisuus on jokapäiväistä arkea. Haluni kirjoittaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden stressistä ja kuormittuneisuudesta perustuu ihmisyyttä vaalivaan velvollisuuteen. Meillä on periaatteellinen velvollisuus pyrkiä puuttumaan sekä ennaltaehkäisemään sellaisiin epäkohtiin, jotka aiheuttavat monialaista kipuilua sekä aikuisissa että lapsissa. Onneksi varhaiskasvatustyö voi olla erittäin antoisaa ja merkitystä tuottavaa työtä.  On etuoikeutettua ja merkityksellistä kohdata kehittymisen, oivaltamisen, rakastamisen, vilpittömyyden, yrityksen ja erehdyksen epätäydellisen täydellisiä hetkiä yhdessä lasten kanssa. Nämä elämän arvokkaat ja merkitykselliset hetket kannattelevat ja antavat työntekijöille paljon, mutta valitettavasti ne eivät riitä sellaisenaan pelastamaan kaikkia kuormittuneisuudelta ja stressiltä. Stressiä ja kuormittuneisuutta tuottavia epäkohtia ei tulisi taltuttaa vain nostamalla esille varhaiskasvatustyön merkitystä ja ainutlaatuisuutta huokuvia sisältöjä. Tarvitsemme työn imua sekä pitovoimaa kannattelevia rakenteita puuttumalla stressin ja kuormittuneisuuden epäkohtiin, eikä vaientamalla niitä sillä mitä työ voi antaa.

Jatka lukemista ”Hyvinvoiva varhaiskasvatuksen työntekijä on kaikkien etu” →

Kasvatustieteen tohtori Jouni Veijalainen kouluttaa ja luennoi kasvatuksesta, lasten että aikuisten kehityksestä ja oppimisesta, sekä työhyvinvoinnin monimuotoisista ulottuvuuksista. Vuonna 2020 julkaistun lasten itsesäätelyä käsittelevän väitöskirjan lisäksi, Jouni on inspiroitunut tutkimaan myös aikuisten itsesäätelyä työelämässä ja sen ulkopuolella.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jouni Veijalainen” →