Mitä aiempi tutkimus kertoo meille varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatinvaihdosta?

Vieraskynässä Eerika Länsmans

Suomen varhaiskasvatusjärjestelmässä on korkeasti koulutettua henkilöstöä, valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsilla subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta koettelee monen muun alan tavoin työvoimapula, joka näkyy esimerkiksi haasteena rekrytoida kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä. Yksi julkisessa keskustelussa esiintyvä huoli liittyy havaintoihin siitä, että henkilöstö vaihtaa alaa.  Julkisessa keskustelussa tutkimustieto saattaa jäädä kuitenkin katveeseen, sillä Suomessa varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön ammatinvaihtoa on tutkittu itseasiassa vielä varsin vähän. Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstöllä tarkoitan niin varhaiskasvatuksen erityisopettajia, varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja varhaiskasvatuksen avustajia. Väitöstutkimukseni tarkastelee varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvoinnin yhteyttä ammatinvaihtoaikeisiin ja ammatinvaihtoon. 

Jatka lukemista ”Mitä aiempi tutkimus kertoo meille varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatinvaihdosta?”

Ensi viikolla vieraskynässä Eerika Länsmans

Eerika Länsmans

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Eerika Länsmans”

Lasten tunnesäätely, oppiminen ja leikki varhaiserityiskasvatuksessa

 Vieraskynässä Jonna Kesäläinen

Viime aikoina on uutisoitu runsaasti varhaiskasvatuksen ongelmista, kuten henkilöstöresurssien puutteesta sekä suurista ja levottomista lapsiryhmistä. Varhaiskasvatuksen opettajien huolena on, että suurissa ryhmissä on liian vähän resursseja tukea lapsia riittävän yksilöidysti. (Sirvio ym. 2023;  Kangas ym. 2022; Sohlstén-Nederström ym., 2022.) Lasten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ilmenevät vaikeudet ja häiritsevä käyttäytyminen, kuten metelöinti ohjatussa toiminnassa tai toisten töniminen odotustilanteissa, koetaan erityisen kuormittavina ja niihin liittyen toivotaan työkaluja varhaiskasvatuksen arkeen (Määttä, 2017).

Jatka lukemista ”Lasten tunnesäätely, oppiminen ja leikki varhaiserityiskasvatuksessa”

Ensi viikolla vieraskynässä Jonna Kesäläinen

Jonna Kesäläinen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jonna Kesäläinen”

Miksi keskusteleva tarinoiden lukeminen lasten kanssa on tärkeä?

Vieraskynässä Janne Lepola

Tässä blogissa tuon esille tietoa tutkimuksista sekä esimerkkejä lasten ja varhaiskasvatuksen opettajien keskusteluista yli kolme vuotta kestäneestä yhteistyöstä yhden kaupungin päiväkotien kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli lisätä keskustelevaa lukemista viisivuotiaiden saturyhmissä soveltaen tehostetun satujenlukemisen toimintamallia: 7 minuuttia sadulle (Orvasto & Levola, 2010). Koko lukuvuoden kestävien ja viikoittain toistuvien satuhetkien tavoitteena oli myös tukea lasten osallistumista ja näin vahvistaa heidän tarinan ymmärtämisen valmiuksia yhteistyössä perheiden kanssa.

Jatka lukemista ”Miksi keskusteleva tarinoiden lukeminen lasten kanssa on tärkeä?”

Ensi viikolla vieraana Janne Lepola

Janne Lepola

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Janne Lepola”

Jokainen opettajaopiskelija ansaitsee laadukkaan harjoitteluympäristön

Vieraskynässä Meri Pihanperä (artikkelikuva Turun yliopisto)

Opetusharjoittelut ovat olleet tärkeä osa suomalaista varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta jo sen alusta alkaen (Liinamaa, 2014, 16). Ne ovat tutkitusti merkityksellisiä varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijan asiantuntijuuden kehittymisessä, ja ne tuovat käytännön työtä lähemmäs tutkimusperustaista opettajankoulutusta (Ukkonen-Mikkola, Ek, Piiroinen ym., 2021).

Jatka lukemista ”Jokainen opettajaopiskelija ansaitsee laadukkaan harjoitteluympäristön”

Ensi viikolla vieraskynässä Meri Pihanperä


Meri Pihanperä

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Meri Pihanperä”

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset mielen tulkitsijoina

Vieraskynässä Jenny Marttila

Taitoa reflektoida omia ja toisten mielentiloja eli mentalisaatiota on alun perin tutkittu vanhempien parissa (Sharp & Fonagy, 2008). Useat kehityspsykologian alan tutkimukset osoittavat, että vanhemman pyrkimys tulkita ja sanoittaa mielentiloja on yhteydessä hänen herkkyyteensä vastata lapsen tarpeisiin, mitkä osin ennustavat vanhemman ja lapsen välisen suhteen laatua (McMahon & Bernier, 2017; Zeegers et al., 2017). Samankaltaisia yhteyksiä on esitetty myös varhaiskasvatuksesta (Split & Koomen, 2022), mutta näiden teoreettisten oletusten vahvistaminen vaatii vielä lisää tieteellistä näyttöä. Mentalisaatiota on tyypillisesti tutkittu havainnoimalla tai haastattelemalla (Schiborr et al., 2013). Varhaiskasvatuksen kontekstissa mentalisaatiota on enimmäkseen tutkittu havainnoimalla, kuinka paljon ammattilaiset käyttävät mieltä koskevaa puhetta ollessaan vuorovaikutuksessa lasten kanssa.

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen ammattilaiset mielen tulkitsijoina”

Ensi viikolla vieraskynässä Jenny Marttila

Jenny Marttila

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jenny Marttila”