Virpi Risteelä
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Risteelä”Ensi viikolla vieraskynässä Virpi Risteelä
Kategoria: Tutkittua varhaiskasvatuksesta
Mitä lapsille kuuluu? Lasten kokema varhaiskasvatuksen laatu
Vieraskynässä Piia Roos
Hyvä lapsuus on arvokasta. Se on arvokasta lapsille itselleen tässä ja nyt, mutta samalla sen arvokkuus kantaa tulevaisuuteen. Hyvän lapsuuden ensisijainen kriteeri on lapsen kokemus siitä, että hän itse on arvokas. Perusasiat ovat yksinkertaisia. Mutta miten tämä kokemus, tai tunne, arvokkuudesta syntyy? Kuka sen määrittää? Miten sen olemassaolon voi todentaa?
Jatka lukemista ”Mitä lapsille kuuluu? Lasten kokema varhaiskasvatuksen laatu”
Ensi viikolla vieraskynässä Piia Roos
Myötätuntoinen varhaiskasvatus tukemassa kasvua ihmisyyteen
Vieraskynässä Kiira Salmi
Lapsiryhmässä on käynnissä siirtymätilanne. Ulkoleikit päättyvät ja on aika viedä lelut leluvarastoon ja siirtyä sisälle riisumaan kuravaatteita. Milo heittäytyy maahan huutaen: “En halua mennä sisälle! En halua siivota leluja! Haluan jatkaa padon rakennusta! ” Ihana vesileikki ja patojen rakennus on vielä kesken ja leikin lopettaminen on vaikeaa. Opettajan kannustuksella Milo vie lelunsa lopulta varastoon ja kävelee ulko-ovelle. Eteisessä kohtaa uusi vastoinkäyminen. Kurahousujen lahkeet tuntuvat märiltä ja hiekkaisilta, eikä tiukka kuminauha liikahda kantapään alta. Kaiken kukkuraksi toinen lapsi, Eetu, tönäisee Miloa eteisessä sadetakkiaan riisuessaan. Milo purskahtaa itkuun ja kurahanskat lentävät pitkin eteistä.
Jatka lukemista ”Myötätuntoinen varhaiskasvatus tukemassa kasvua ihmisyyteen”
Vieraskynässä Kiira Salmi
Kiira Salmi
Jatka lukemista ”Vieraskynässä Kiira Salmi”Leikkikentältä palkintopallille – varhaislapsuuden liikunta urheilullisuuden kehittymisen kivijalkana
Vieraskynässä Eero Haapala
Miksi lapset ja nuoret liikkuvat ja mikä on lasten ja nuorten liikunnan tavoite? Lasten ja nuorten liikkumattomuuden yleistyessä näiden teemojen tarkastelu nousee yhä tärkeämmäksi. Lasten ja nuorten liikkumisen motiivit ja syyt ovat moninaisia. Myös syitä siihen, miksi lasten ja nuorten tulisi liikkua, on monia. Elinikäisen liikunnallisen elämäntavan omaksumiseksi lasten liikkumisessa tulisi kehittää monipuolisesti motorisia taitoja ja muita fyysisiä ominaisuuksia sekä tiedollisia taitoja ja minäpystyvyyttä, jotka tekevät liikkumisesta helppoa ja mukavaa. Näiden taitojen ja ominaisuuksien kehittymistä voidaan kuvata termillä urheilullisuus, joka antaa taidot ja valmiudet paitsi elämänkaaren aikaiseen liikunnalliseen elämäntapaan, myös valmiudet ja kehon, joka soveltuu monenlaiseen liikkumiseen ja urheiluharrastukseen. Liikunnalla ja liikunnallisella elämäntavalla on myös suuri merkitys kansansairauksien ehkäisyssä lapsuudesta alkaen ja toisaalta kansansairauksien riskitekijöiden kertyminen saattaa hidastaa urheilullisuuden kehittymistä.
Jatka lukemista ”Leikkikentältä palkintopallille – varhaislapsuuden liikunta urheilullisuuden kehittymisen kivijalkana”Hur kan vi garantera kontinuerliga lärstigar för alla barn i samband med stadieövergångar?
Gästpenna av Johanna Hirvi
Alla barn är med om åtminstone en stadieövergång innan skolstart. Med tanke på att alla barn tar del av minst en stadieövergång har det i stor utsträckning forskats kring stadieövergångar både nationellt och internationellt (Correia & Marques-Pinto, 2016; González-Moreira, 2021; OECD, 2017; Packer m.fl., 2021; Rantavuori m.fl., 2017). I den nationella kontexten har forskning främst bedrivits i finskspråkig kontext, med fokus på bland annat barns ingång till småbarnspedagogiken, gruppbyten, övergången från småbarnspedagogiken till förskoleundervisningen och vidare till nybörjarundervisningen (Can m.fl., 2023; Harju, 2023; Lucas Revilla, 2022; Rantavuori m.fl., 2017).
Jatka lukemista ”Hur kan vi garantera kontinuerliga lärstigar för alla barn i samband med stadieövergångar?”Gästpenna av Johanna Hirvi
Johanna Hirvi
Jatka lukemista ”Gästpenna av Johanna Hirvi”Pelillistetty reflektiivinen keskustelu laadukkaan tiimityön perustana
Vieraskynässä Kata Kumpulainen
Tiimityön toimivuudella on merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin (Kumpulainen ym., 2023). Varhaiskasvatuksen tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat keskeisiä asioita alan veto- ja pitovoimaa vahvistettaessa. Alalla on pitkälti sen historian aikana keskitytty vahvistamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksissa vuorovaikutukseen ja toimintaan lapsen kanssa. Alan ammattilai sten keskinäiset työyhteisölliset vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niin varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kuin työelämässäkin.
Jatka lukemista ”Pelillistetty reflektiivinen keskustelu laadukkaan tiimityön perustana”Ensi viikolla vieraana Kata Kumpulainen
Kata Kumpulainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Kata Kumpulainen”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 