Kalenteriarvonta

~ Suvi Kettumäki

EDIT: Arvonta suoritettu. Onneksi olkoon Kati A.

 

Arvomme joka kevät Varhaiskasvatuksen opettajan kalentereita. Tänä vuonna arvomme kaikkien kommentoijien kesken yhden kalenterin 18.5.2020 klo 20 mennessä.

Tehtävänäsi on esittää kysymys blogin tekijätiimille kommenttikentässä ja olet mukana kalenteriarvonnassa.

Muista liittää nimesi ja sähköpostiosoitteesi kommenttiin, jotta saamme yhteyden sinuun arpaonnen osuessa kohdallesi.

Esimerkkejä kysymyksistä voisi olla: -Mistä blogi on saanut alkunsa? – Oletteko opiskelukavereita? – Liittyykö blogi jotenkin opiskeluunne? – Mitä työryhmä tekee oikeasti työkseen? Vastaamme kootusti yleisimpiin kysymyksiin arvonnan päätyttyä.

95636463_458521404944346_1970062856854437888_n

Lisätietoja kalenterista löydät PS-kustannuksen sivuilta.

 

Julkaissut Suvi Kettumäki

Lastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuksen maisteri. Kiinnostuksena tehdä päiväkodista parempi paikka jokaiselle lapselle.

217 vastausta artikkeliin “Kalenteriarvonta”

    1. Palaute ei vaikuta seuraavaan kalenteriin tai sisältöihin. Kalenterista ja sen sisällöistä vastaa Varhaiskasvatuksen opettajien liitto (VOL).

      Blogimme ei ole sitoutunut mihinkään liittoon. Eri varhaiskasvatuksen henkilöstöä edustavat liitot ovat tukeneet blogiamme tarjoamalla mainostilaa heidän jäsenlehdistään. 😊

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

      2. Sosiaalinen media on se, joka meidät yhdisti aikanaan. Sieltä lähti ajatus suhdelukuselvityksestä, jonka lopputulemana syntyi myös tämä blogi.
        Suvin kanssa työskentelyä oli lähes kaksi vuotta takana, kun tapasimme ensimmäisen kerran. Karon tunnen opiskeluvuosilta. Karo ja Suvi eivät ole tavanneet.
        Blogin sisällöt tulevat puolestaan kirjoittajilta. Me teemme työtä sen eteen, että kirjoituksille annetut kriteerit täyttyvät.
        Työryhmä/Samppa

        Tykkää

      5. Työskentelisin todennäköisesti lastensuojelun parissa. Olin kolmisen vuotta lastensuojeluyksikössä ohjaajana opiskellessani.

        Myös valmennus ja hiihdonopetus ovat lähellä sydäntä, mutta haluan pitää ne mieluummin harrastuksena.

        Tykkää

      8. Rekryämme vieraskynään kirjoittajia kaksi kertaa vuodessa. Osa kirjoittajista ottaa meihin yhteyttä, mutta suurin osa kirjoittajista on meidän pyytämiämme. Pyydämme kirjoittajiksi mm. alan asiantuntijoita ja tutkijoita. Emme valitse aiheita, vaan kysymme olisiko ko. asiantuntijalla aihetta, josta hän haluaisi jakaa muille blogin kautta. Toivomme meille mahdollsimman paljon erilaisia ja eri näkökulmia omaavia kirjoittajia.

        Mikäli sinulla on vinkata meille hyvää kirjoittajaa, laita meille spostia! Kaikkien kirjoitustemme tulee pohjata tutkittuun tietoon, joten se rajaa jonkin verran potentiaalisia kirjoittajia.

        Työryhmä/ Karoliina

        Tykkää

      2. Tarkenna vielä Suvin vastausta, että Suvin kuvaamalla tavalla kysymme vieraskynään kirjoittajia. Vieraat kuitenkin itse päättävät aiheen mistä kirjoittajat. Mutta kuten Suvinkin viestistä on luettavissa, aiheet toki käsittelevät sitä teemaa, josta vieraalla on asiantuntemusta.

        Tykkää

    1. Hei, olisiko mahdollista, että vaiheessa tekisitte myös podcasteja?
      Olisi mielenkiintoista kuunnella ajankohtaisia aiheita ja vieraita.

      Tykkää

      Vastaus

      1. Podcastin tekeminen olisi kieltämättä houkutteleva ajatus ja se tarjoaisi erilaisen väylän jakaa tietoa. Olen itsekin kaipaillut alan omaa podcastia. Asiantuntijat myös pääsisivät siinä formaatissa aivan eri tavalla ” ääneen” 🙂 .
        Tällä hetkellä podcast suunnitelmia ei ole: tekijätiimimmekin on maantieteellisesti niin kovin hajaantunut. Mutta eihän sitä koskaan tiedä!

        – Työryhmä/ Karoliina

        Tykkää

      4. Blogin parissa toiminen tuo hyvää mieltä. Tulen todella iloiseksi kun katselen lukijämääriä ja mietin, että taas on tärkeää tietoa päätynyt sinne missä tarvitaan. On kiva olla mukana siinä prosessissa.

        Olemme kaikki taustaltamme varhaiskasvatuksen opettajia. Omalla kohdallani sysäyksen alalle lähtemiseen antoivat hyvä ystävä ja äidiksi tuleminen.

        -Työryhmä/Karoliina

        Tykkää

      4. Itse olen kokenut, että palkitsevinta on saada tehdä yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa sekä kiitos, jota olemme saaneet. Myös sitä on ihan mahtava kuulla, mikäli vierailu blogissamme on avannut uusia työmahdollisuuksia tai -tarjouksia.

        Haastavinta on varmaan odottaa, että saapuuko kirjoitus tai tuleeko äkkiperuuntumisia. Erityisesti alussa tämä oli stressaavaa. Nyt olemme varautuneet jo aika hyvin. Myös selvitykset ovat työläitä ja ne ovatkin valmistuneet juuri ja juuri deadlinea hipoen.
        Työryhmä/Samppa

        Tykkää

    3. Blogi lähti liikkeelle kahdesta eri suunnasta. Toisessa teimme suhdelukuselvitystä ja pohdimme sille julkaisualustaa. Toisaalla pyörittelin ajatusta varhaiskasvatusta käsittelevästä blogista. Lopulta päätimme Samulin kanssa yhdistää nämä ja kokeilla onnistuisiko villi idea blogista, joka koostuisi pelkästään varhaiskasvatuksen sisällöstä ja vieraskynäkirjoittajista.
      Suvi/Työryhmä

      Tykkää

      Vastaus

  3. Onko tietoa, miten yhteinen suunnitteluaika lo/vo on käytännössä järjestetty. Kuinka työnantajat, kunta/kaupunki, tulee kehitystyötä?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Mikäli ymmärrän oikein, niin kysymys liittyy siis vo ja lo yhteiseen suunnitteluaikaan?

      Tähän varmasti paras asiantuntija olisi vastaamaan vieraanamme ollut L. Rantavuori, joka voisi tietää millaisia hankkeita on para-aikaan menossa.

      Epäilen, että kuntien välillä käytännöt ovat kirjavia.

      Lauran tekstiin linkki löytyy tuosta: https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2020/05/01/joustava-esi-ja-alkuopetus-rajavyohyke-kutsuu-kasvattajia-yhteiseen-ongelmanratkaisuun/

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

  4. Onko uutta tutkimusta varhaiskasvatuksen opettajien ja veojen työssä jaksamisesta ?
    Mitä blogin tekijätiimi näkisi ratkaisuna ja voimavarana alalle koulutettujen opettajien
    saamiseksi nyt ja tulevaisuudessa ?

    Tykkää

    Vastaus

    1. En osaa sanoa onko uutta tutkimusta työssä jaksamiseen liittyen tullut. Tutkimuksia, joissa sivutaan aihepiiriä, varmastikin löytyy. Tuoreita graduja ja selvityksiä aiheesta pitäisi löytyä (ei varmaankaan suoraan kohdennu veohin). Esim. Liitot tekevät selvityksiä työssä jaksamiseen liittyen.

      Liittyen jälkimmäiseen kysymykseen, on monta hyvää asiaa jo mielestäni varhaiskasvatuksen eteen tapahtunut. Nyt kuitenkin muutoksia on tapahtunut nopealla tahdilla. Tarvisi hetken aikaa, että uudet käytännöt saadaan osaksi käytännön toteutusta.

      Myös opettajien ammatti-identiteetin vahvistaminen toisi mielestäni positiivista kuvaa alalle tuleville. Vakalaki oli yksi tällainen, siirto OVTESsiin voisi olla toinen.

      Lisäksi alasta tarvittaisiin myös positiivista kuvaa ja viestiä.

      – Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

      2. Työryhmää yhdistää kiinnostus alaa kohtaan ja tahto antaa oma panos alalle.

        Työryhmän ideat koskevat pääasiassa blogin sisältöjä, rakennetta, toimivuutta, toki myös selvityksiä. Silloin ajatuksia pyöritellään keskenään tai pyydetään apua muilta tutkijoilta.

        Blogin teksteistä ja sisällöistä vastaavat kirjoittajat. Heiltä emme pyydä aihetta, vaan päättävät itse. Me laadimme kriteerit kirjoituksille, oikoluemme sekä kommentoimme kirjoitukset.

        Työryhmä/Samppa

        Tykkää

    2. Kuinka näette olisiko tarvetta jo päiväkodissa toimivien henkilöiden kouluttamiseen kun uutta tutkittua tietoa varhaiskasvatuksesta tulee kokoajan? Miten uusi tieto saataisiin käännettyä taidoksi valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen kentälle?

      Tykkää

      Vastaus

      1. Säännöllinen kouluttautuminen on tietenkin tarpeen. Kuitenkin uudistuminen on aina prosessi, joka vie aikaa. Pitäisin tärkeämpänä, että keskityttäisiin opetussuunnitelmien sisältöihin ja aikaa niiden implementointiin kuin että pyrittäisiin jatkuvasti uudistumaan. Eli koulutusten tulisi keskittyä vasun tai esiopsin sisältöihin, mutta toki niissä koulutuksissa uutta tutkimustietoa voidaan hyödyntää tai mahdollisesti tutkimukset ovat apuna, miten koulutusta tulisi kohdentaa.

        On toki tärkeää, että tutkittua tietoa saataisiin kentälle, jotta osattaisiin myös perustella ratkaisuja ja päätöksiä, miksi näin toimitaan. Me pyrimme omalta osaltamme siinä olla vaikuttamassa.

        Tutkimuksia kohtaan on tärkeä olla myös kriittinen. Ne eivät ole koskaan absoluuttisia totuuksia.

        Työryhmä/Samppa

        Tykkää

    1. Arvostetaan! Olen myös yrittänyt etsiä pph:sta tehtyä tutkimusta, josta voisimme pyytää kirjoitusta blogiin. Tällä hetkellä tiedän, että Karvin arvioinnissa on käsitelty pph:ta osana Suomen varhaiskasvatuksen kenttään.

      Tykkää

      Vastaus

  6. Miten valitsette aiheet – onko laaja vai kapea joukko? Tarkoitan moniäänisyyttä focuksessa.
    Asiantuntijuutta on monenlaista ja sillä voi vaikuttaa sisältöihin – 😎

    Tykkää

    Vastaus

    2. Erinomainen kysymys ja moni muukin varmaan on tätä pohtinut.

      Me emme valitse aiheita tai pyydä kirjoittajilta aiheita. Toki ymmärrämme, että kirjoittajilla on jokin fokus, mistä hän varmaankin kirjoittaisi. Mutta vierailija päättää itse aiheen.

      Me etsimme jatkuvasti kirjoittajia blogiimme ja laitamme ylös henkilöitä, joilta tiedämme olevan alan tutkimusta tulossa. Lisäksi kysymme vinkkejä säännöllisesti mahdollisista kirjoittajista.

      Jotka ovat meihin itse yhteydessä menevät yleensä etusijalle (tähän asti näin). Kirjoittajilta vaadimme tutkimusperusteisuutta ja tämä on karsinut joitain innokkaita pois (heidän omasta päätöksestään).

      Me rekryämme kaksi kertaa vuodessa kirjoittajat (syys-lokakuussa kevätjakso ja maalis-huhtikuussa syysjakso).

      Vieraat valikoituvat siis siitä listasta, joiden nimiä olemme keränneet (ja, jotka suostuvat) sekä niistä, jotka itse ovat olleet aktiivisia.

      Kirjoituksia tulee samoilta henkilöiltä silloin, jos meillä on peruutuksia tai tekijä on itse aktiivinen meidän suuntaan.

      Toivomme monipuolisesti erilaisia kirjoittajia, niin tutkimuksen kuin gradunkin tekijöitä sekä eri tieteenalojen tutkijoita ja koulutuksen saaneita. Meillä käykin monentasoisia kirjoittajia, mutta olemme aina apuna työstämässä julkaisuja. 😊

      Joukko on huomattavasti laajempi kuin osasimme alkuun epäillä. Vakan tutkimustieto lisääntyy jatkuvasti 😊

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

      2. Olemme jakaneet tekstit kuukausittain. Se, jonka vastuukuukausi on ajastaa tekstin blogiin ja hoitaa mainostuksen. Työryhmä kuitenkin yhdessä kommentoi ja oikolukee jokaisen kirjoituksen.
        Muuten jaamme aika vapaavalintaisesti tehtäviä, kuka ehtii tai haluaisi ottaa hoitaakseen. Osa hommista jakautuu puhtaasti oman mielenkiinnon tai vahvuuksien mukaan. 😊

        Tykkää

    1. Olemme jokainen päätyneet omaa polkuamme varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen ja kiinnostus lapsien kanssa toimimiseen ja opettamiseen on herännyt näin ollen eri syistä.

      Itselläni kiinnostus varhaiskasvatukseen heräsi, kun ystäväni aloitti alan opinnot ja kertoi koulutuksesta enemmän. Yliopistolla kiinnostus alan kehittämiseen syttyi jo opintojen alkuvaiheessa, mutta konkreettisesti olen sitä päässyt tekemään vasta viime vuosina.

      -Työryhmä / Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    2. Oma kiinnostukseni alaan kohtaan lähti lukio aikana, kun kaipasin lasten liikunnan ohjaamiseen enemmän tietotaitoa. Samalla huomasin kiinnostukseni tehdä työtä lasten kanssa.
      Tämä tiedonjano siivitti tätä blogia omalta osaltaan, kun en äitiyslomalla halunnut jäädä paitsi alan tutkimuksesta.
      Suvi/Työryhmä

      Tykkää

      Vastaus

  8. Minkälaisia ajatuksia teillä on vallitsevan maailman tilan vaikutuksista varhaiskasvatuksen laatuun ja lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen? Jättääkö korona lähtemättömät arpensa nyky lapsiin?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Päällimmäisenä tulee mieleen ajatus, että nyt toivoisin tutkijoiden tarttuvan tilaisuuteen lähteä tutkimaan varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta.

      Uskon, että korona vaikuttaa asettamalla lapsia eriarvoiseen asemaan ja erot lasten välillä kasvavat. Kuitenkin vakalla ja koululla on eheyttävä vaikutus ja nämä erot tulevat kaventumaan. On myös huomioitava, että ajanjaksollisesti tämä ei ole ollut lopun viimein mahdottoman pitkä aika (jos tilanne alkaa normalisoitua toukokuun puolessa välissä).

      Mutta aika näyttää. Toivottavasti tutkimusta tulee.

      -Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

      2. Itse mietin näitä kysymyksiä usein makrorakenteiden kautta, jotka sitten välillisesti vaikuttavat lasten arkeen ja asemaan.

        Tänä ajankohtana mieleen tulee väistämättä vallitseva virustilanne ja sen aiheuttamat vaikutukset esim. taloustilanteeseen ja työllisyyteen. Perheiden haastavat tilanteet ja kuntien tiukentuva taloustilanne eivät ole hyviä uutisia lastenkaan kannalta.

        Myös yhteiskunnan polarisaatiokehitys ja ”kuplaantuminen ” asettavat mielestäni uhkia lasten kehitykselle.

        -Työryhmä/Karoliina

        Tykkää

      2. Parasta kalenterissa on, että se on tehty nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajan tarpeet huomioiden.

        Olen itse huono kuljettamaan mukanani mitään ylimääräistä, joten suosin sähköistä kalenteria.

        Työryhmä/Samppa

        Tykkää

    1. Referoin tähän vähän Sampan aiempaa vastausta aiheeseen 🙂 :

      Me etsimme jatkuvasti kirjoittajia blogiimme ja laitamme ylös henkilöitä, joilta tiedämme olevan alan tutkimusta tulossa. Lisäksi kysymme vinkkejä säännöllisesti mahdollisista kirjoittajista.: Me emme siis valitse aiheita tai pyydä kirjoittajilta aiheita, kirjoittajat päättävät ne itse.

      Vieraat valikoituvat siis siitä listasta, joiden nimiä olemme keränneet (ja, jotka suostuvat) sekä niistä, jotka itse ovat olleet aktiivisia.

      Toivomme monipuolisesti erilaisia kirjoittajia, niin tutkimuksen kuin gradunkin tekijöitä sekä eri tieteenalojen tutkijoita ja koulutuksen saaneita. Meillä käykin monentasoisia kirjoittajia, mutta olemme aina apuna työstämässä julkaisuja. 😊

      -Työryhmä/ Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    1. Tällä hetkellä emme tuota originellia sisältöä muualle kuin TVK blogiin. Toki blogilla on oma facebooksivu, mutta en laskisi sitä itsenäiseksi sisällön tuottamiseksi, sillä sivulla lähinnä tiedotetaan blogin uusimmista kirjoituksista. Mainintoja blogista on esiintynyt muissakin medioissa ja blogin työryhmän jäsenet ovat tehneet kirjoituksia muuallekin. Niistä voi katsoa tarkemmin sivulta: https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/blogi-muissa-medioissa/

      – Työryhmä/ Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    1. Itselleni henkilökohtaisesti on ollut suurimpia hetkiä, kun oma suosikki varhaiskasvatuksen asiantuntija on kirjoittanut vieraskynään ja kehunut blogiamme jälkikäteen.
      Toisena on ollut se kuinka monta teitä lukijoita on, joita kiinnostaa varhaiskasvatuksen tutkittu tieto. Kiitos teille!
      Suvi/Työryhmä

      Tykkää

      Vastaus

    1. Innostaa ehdottomasti Karvin toiminta ja arvioinnin kehittäminen. Ilman arviointia ei mielestäni voi toimintaa kehittää ja suunnitella eikä näin tehdä laadukasta varhaiskasvatusta.
      Suvi/Työryhmästä

      Tykkää

      Vastaus

  16. Miten näette avoimen varhaiskastuksen? Onko siitä olemassa tutkittua tietoa, esim. miten perheet kokevat sen, helpottaako se lapsen siirtymistä varhaiskasvatukseen?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Tietääkseni avointa varhaiskasvatusta ei ole tutkittu, mutta tässä olisikin erinomainen aihe tutkijoille. Omakohtaisen työkokemuksen kohdalta aina on etua, jos lasta on hoitanut joku ennen varhaiskasvatuksen alkua. Näin hänellä on jo kokemuksia hoidosta ja valmiuksia kohdata vastaavia kokemuksia uudestaan.
      Suvi Työryhmästä

      Tykkää

      Vastaus

      2. Uutena kelkkaan hypänneenä työryhmäläisenä sanoisin, että on ollut silmiä avaavaa miten paljon ennakkotyötä tämän kaltainen konsepti vaatii, vaikka teksteistä vastaavatkin muut kirjoittajat.

        Olen myös huomannut että kirjoittajien rekryäminen onkin helpompaa kuin oletin – vaikka pyytämäni henkilö ei tulisikaan vieraskynäkirjoittajaksi, on vierailupyyntöön aina suhtauduttu positiivisesti, eikä kukaan ole esimerkiksi jättänyt vastaamatta. Toki tähän vaikuttaa varmasti se, että Suvi ja Samuli ovat rakentaneet niin toimivan konseptin.😊

        -Työryhmä/Karoliina

        Tykkää

      3. Itselleni yhteistyötaitoja ja tekstien oikolukuun liittyviä asioita, kuten miten saada omalla kommentillaan kirjoittaja oivaltamaan tekstin kannalta oleellisia pointteja, joilloin tekstistä tulee vieläkin parempi.

        Tykkää

      4. Mitä mieltä olette Ruotsin mallista, jossa päiväkoti-nimen (daghem) käyttöä vältetään ja on siirrytty kutsumaan likimain kaikkea esiopetukseksi (förskola) ?

        Tykkää

      5. Lapsen opinpolkua pitäisi yhtenäistää varhaiskasvatuksesta aina peruskouluun asti. Se voisi olla yksi tapa, jolla voitaisiin lokeroita lähteä rikkomaan. Mutta ehkä yhtenäisempi käsite voisi nivoutua jotenkin myös koulun puolelle (esim. kun mietitään joustavia ratkaisuja eskarista alaluokkiin).

        Tykkää

    1. Meillä on joka kevät ja syksy gradun tekijän kirjoitus. Otamme mielellämme opiskelijoidenkin kirjoituksia, kunhan ne perustuvat tutkittuun tietoon ja niissä on lähdeviitteet.
      Opiskelijanurkka on huippuidea! Pistämme harkintaan.
      Suvi työryhmästä

      Tykkää

      Vastaus

    2. Meillä on vieraana käynyt myös SOOL ja lisäksi Facebookissa olemme tarjonneet mahdollisuuden julkaista opiskelijoiden yhdessä tekemiä prokkiksia (tällöin heidän opettaja vastaa sisällöstä ja arvioi sen).

      Kuitenkin mitä Suvikin sanoi, kriteerit asetetaan teksteille, eli tutkimuspohjaisuus. Tästä syystä meille usein valikoituu kirjoittamaan tutkijoita, koska heille tällainen kirjoittaminen on tuttua 😊.

      Tykkää

      Vastaus

  20. Ajatus podcasteista ; todella kiinnostaisi täälläkin. Näin ”vanhana” vo:na ottaisi mielellään vastaan mahdollisuuden kuunnella tutkimustietoa yms. uusia ajatuksia antavaa. Hyödyntää voisi niin monta tilannetta arjessa, kun kädet tekevät toista ja pää saisi samalla pohdittavaa … Kuuntelisin !

    Tykkää

    Vastaus

  21. Näkyykö blogissa päiväkodin johtajan työ ja apulais/varajohtajan työ? Etenkin kiinnostaa kuinka apulaisjohtaja sijaistaa johtajaa kun ei irrotetaan omasta ryhmästä johtamiseen.

    Tykkää

    Vastaus

    1. Johtajuudesta meille on kirjoittanut
      Elina Fonsén https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2020/03/06/jaettu-pedagoginen-johtajuus-varhaiskasvatuksessa-yhteinen-vastuu-pedagogiikan-laadusta/
      Hanna Tuominen https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/08/23/iso-palapelihan-se-on-johtajuus-inklusiivisessa-varhaiskasvatuksessa/
      Marjo Mäntyjärvi https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/08/09/moninaista-erilaista-silti-jotain-samanlaista-varhaiskasvatuksen-johtajuutta-yksityisissa-paivakodeissa/

      Kirjoituksissa ei olla paneuduttu käytännöntasolle koskien tuota varajohtajan työnkuvaa. Suosittelen keskustelemaan muiden varajohtajien kanssa heidän järjestelyistään ja pohtimaan kriittisesti oman tiimin ja johtajan kanssa työaikaratkaisuja.

      Suvi työryhmästä

      Tykkää

      Vastaus

    1. Minulle henkilökohtaisesti on ollut tärkeintä se, että voin tehdä varhaiskasvatuksen asiantuntijatyötä (jos tätä voi sillä nimellä kutsua) omalla paikkakunnallani. Se ei vaadi muuttoa esim. pk-seudulle.
      Mutta on paljon muutakin tärkeää, mitä tämä on opettanut. Ihmiset ja heidän intohimo alaa kohtaan ja yhteistyöhalukkuus on ehkä se keskeisin, mistä olemme myös erittäin kiitollisia.

      Meillä on Suomessa valtavasti osaamista. Toivottavasti pystymme olemaan sitä myös osaltamme välittämässä.

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

    2. Oma oivallukseni on ollut se, että kuinka laadukasta ja hyvää tutkimusta Suomessa tehdään varhaiskasvatuksesta. Mediassa pyörii yleensä ne muutamat asiantuntijat, vaikka tutkimusta tekee paljon laajempi joukko. Haluan antaa äänen gradun tekijöille, aloitteleville tutkijoille ja niille jotka ei välttämättä ole mediaan suosiossa.

      Tykkää

      Vastaus

    3. Hei
      Kiitos blogista.
      Sen asiantuntevia kirjoituksia olisi mielenkiintoista ottaa esille päiväkotien pedag.palavereissa ja yhdessä pohtia niiden herättämiä ajatuksia juuri oman talon näkövinkkelistä. Onko tietoa, miten paljon niitä on näin käytetty? Ja mitä te itse ajattelette blogitekstien tämän tyyppisestä käytöstä ( esim. soveltuvuus, lupa-asiat) ?

      Tykkää

      Vastaus

      1. Blogien tekstejä saa käyttää vapaasti. Tämä on myös meidän päätavoite, että varhaiskasvatuksen tutkittu tieto saataisiin laajemmin näkyville 🥰.
        Meillä ei valitettavasti ole tilastoja siitä, kuinka paljon tekstejä jaetaan päiväkodeissa. Kannustamme kyllä siihen ja se on myös paras tapa tukea työtämme.
        Sen näemme tilastoissa, että meidän tekstejä yhä laajemmin hyödynnetään koulutusmateriaaleissa ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Tämä on mahtava asia.
        Meidän tekstien vahvuus on se, että ne pohjautuvat tutkittuun tietoon ja vaadimme viitteet sekä lähteet. Näin ollen lukija voi mielenkiinnon herätessään vielä tutustua tarkemmin aiheisiin lähteitä hyödyntämällä. Toki meidän kirjoitukset eivät ole sitten niin keveitä, kuin blogikirjoitukset yleensä. Mutta tavoitteemme onkin toisenlainen 😊.
        Eli summa summarum. Jakoon ehdottomasti 🤗
        -Työryhmä/Samppa

        Tykkää

      2. Tieteiden yössä lukijat tulivat antamaan palautetta ja kertoivat vievänsä tekstejä ihan tiimipalavereihin kollegoille luettavaksi. Näin haluamme tekstien leviävän ja toivomme niistä lisää pedagogista tukea varhaiskasvatuksen arkeen.
        Suvi Tekijätiimistä

        Tykkää

    1. Aiheet valikoituivat asiantuntijoiden tutkimusten pohjalta. Prosessi menee niin, että seuraamme alan tutkimusta ja kysymme tai meille voi tarjota kirjoitusta asiantuntijalta. Kirjoittaja kirjoittaa kirjoituksen, jota kommentoimme ja julkaisemme blogissa.

      Tykkää

      Vastaus

  24. Luin toisesta kysymyksestä, että teillä on keväisin ja syksyisin gradujen tekijöiden kirjoituksia. Miten nämä opiskelijat/gradut valitaan? Mistä saatte tiedon heidän aiheistaan vai ottavatko he teihin yhteyttä?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Gradun tekijät ovat joko ottaneet meihin yhteyttä tai olemme saaneet vinkin tekijästä, kun olemme kysyneet lukijoiltamme toiveita kirjoittajista.

      Yhteydenoton jälkeen tutustumme yleensä graduun ja sitten käymme keskustelua kirjoittajan kanssa aiheesta ja siitä, mitä kirjoitus vaatii.

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

      2. Blogimme pyörii tällä hetkellä apurahan turvin. Rahoitusta haastaa se, ettemme halua (blogin luotettavuuden vuoksi) sitoutua mihinkään toimijaan. Rahoittajan tulisi siis hyväksyä tämä ehto.

        Tykkää

    1. Erittäin hankala kysymys, koska työ jakautuu niin useista palasista. On monta asiaa, jotka vievät vain muutaman minuutin (kuten mainostus), mutta näiden tulisi tapahtua ajallaan.

      Viikkitasolla työmäärä vaihtelee tunnista kymmeniin tunteihin, riippuen viikosta. Pääasiassa kuitenkin tunnin työ viikossa vie jo pitkälle, eli ehkä lukitsen tämän keskimääräiseksi arvioksi 😁.

      Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

    2. Kirjoitusten lukemiseen ja kommentointiin menee noin 1-2 h viikossa. Kirjoittajiin yhteydenpitoon keväisin ja kesäisin noin yhteensä noin 5 tuntia. Facebook julkaisut ja lukijoihin yhteydenpitoon kuukauden aikana noin 2 h.
      Ajatustyö, visiointi ja ideointiin tuntuu välillä menevän kaikki vapaahetket.

      Tykkää

      Vastaus

    1. Parasta on kiitos, jota olemme saaneet blogin myötä. Fiilis on mahtava myös silloin, kun kuulee vierailijan saaneen työtarjouksia vierailusta johtuen.

      Ikävintä on, jos tulee äkkiperuutus tai emme saa kirjoitusta laisinkaan. Onneksi nämä ovat hyvin harvinaisia.

      Tykkää

      Vastaus

    1. Hyvä vakan ammattilainen on sellainen, joka on tyytyväinen työhönsä. Uskon, että silloin hän haluaa kehittyä ja tehdä parhaansa.
      Pyrimme blogissa käyttämään täsmällisiä käsitteitä. Tämän vuoksi emme varhaiskasvattajaa käytä kirjoituksissamme. Toki virheitä välillä sattuu.
      Titta Kettukankaalla hyvä kirjoitus tähän liittyen https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2020/03/20/arkea-kokopaivapedagogiikkaa-vai-mita-se-varhaiskasvatus-nyt-oikeastaan-olikaan/

      Tykkää

      Vastaus

    1. Varhaiskasvatuksen opettajana olen aina kokenut olevani merkittävä henkilö lasten elämässä. Kannan heitä sydämessäni lopun elämää. Työ on vaihtelevaa ja antoisaa – lapset tekevät sisällön työhön ja he antavat niin paljon.
      Työ on raskasta ja vaativaa sitä en kiellä. Lapset perheineen tulevat päiväkotiin sellaisenaan kuin he ovat ja me teemme työmme sen pohjalta.
      Varhaiskasvatus on vuorovaikutus työtä, jolla on suuri merkitys pienten lasten arkeen kuin Suomen yhteiskuntaankin. Missään muusaa työssä en ole kokenut olevani näin merkittävässä työssä. Siksi voin hyvillä mielin suositella alaa kaikille kiinnostuneille.
      Suvi tekijätiimistä

      Tykkää

      Vastaus

    3. Opettajan työssä kohtaamiset, vuorovaikutus ja työn dynaamisuus ovat mielestäni työn suola. Kuten kolleegatkin ovat todenneet, niin eihän siitä työn merkityksellisyydestäkään pääse yli eikä ympäri.

      Alaa suosittelisin nuorille juurikin työn merkityksellisyyden takia. Näkisin myös että omalla tavallaan Vaka on tulevaisuuden ala- se luo tulevaisuutta, mutta on nykyisenkaltaisena alana vielä varhaisvaiheessaan. Uskon että näemme alan kehittyvän ja muuttuvan tulevaisuudessa paljon, mutta ydinarvojen pysyvän samoina.

      -Työryhmä/Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    1. Alaan liittyen. Minulla on ehdottomasti se, kun vaihdoin aikoinaan työskentelemään pienryhmään. Siellä vahvistui käsitykseni siitä, kuinka merkittävässä roolissa on se miten toimitaan ja miten asioita tehdään. Tämä oli samalla lähtölaukaus väitöskirjalleni. Kysymyksiä ”mitä” ja ”miten”, olen avannut kirjoituksessani.

      -Työryhmä/Samppa

      https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2018/09/21/mita-vai-miten/

      Tykkää

      Vastaus

    1. Molempia. Usein ammattikirjallisuutta (tai enemmän luen tutkimusartikkeleja) tulee luettua työhön, projekteihin tai tutkimukseen liittyen. Silloin, kun on oikein aktiivinen vaihe menossa, ei enää muuta jaksa lukea. Muuten kyllä olen aika usein iltaisin dekkari kädessä. 😊

      -Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

    1. Se miten paljon blogi vie aikaa kultakin riippuu todella paljon viikosta ja mikä vastuu kullakin on suhteessa julkaistavaan vieraskynään. Blogiin käytetty aika jakautuu myös pieniin osasiin ja hetkiin pitkin viikkoa, joten aikaa on myös vaikea arvioida. Puhutaan muutamista tunneista.

      Samulilla ja Suvilla menee myös enemmän aikaa kuin itselläni, kun he visioivat hommaa eteenpäin.

      Työryhmä/Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    1. Ihan jokaisen kirjoittajan puolesta en osaa sanoa. Itse olen tehnyt päivätyöni kentällä ja sieltä ammennan ideat. Samuli tekee väitöskirjaa ja itsekin ollut juuri kentällä. Karo kouluttaa tulevia varhaiskasvatuksen ammattilaisia, joten kontaktit kenttään on meillä tekijätiimiläisillä monitasoiset.
      Suvi tekijätiimistä

      Tykkää

      Vastaus

      1. Syksystä jäin vapaalle tekemään väitöskirjaa ja siirryin pois vo tehtävistä. Työt jatkuu väitöskirjan jälkeen Itä-Suomen yliopistossa, johon liittyy mm. vo-opiskelijoiden opetusharjoitteluiden ohjaamista.

        Lisäksi koulutan henkilöstöä ja käyn luennoimassa.

        Tykkää

      1. Meillä kaikilla on jo aiempaa kokemusta blogityöskentelystä. TVK-blogi kehittyi lopulta tarpeesta, kun suhdelukuselvitykselle tarvittiin julkaisualusta. Siinä samassa kehittyi blogin toiminta-ajatus. -Työryhmä/Samppa

        Tykkää

  45. Onko käsitelty aihetta kodin ja päiväkodin yhteistyö ja päiväkodin vanhempaintoiminta? Keskittyykö tapahtumien järjestämiseen vai sisältääkö myös vaikuttamistyötä?

    Tykkää

    Vastaus

    1. Yhteistyötä on käsitelty muutamassa julkaisussa, nämä eivät kuitenkaan vamhempaintoimikuntaan liity. En tiedä löytyykö tästä tutkimusta, ehkä kv voisi löytyä. Alla Noora Heiskasen https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2020/04/03/kun-vanhempien-ja-ammattilaisten-kasitykset-lapsen-tuen-tarpeesta-eroavat-esimerkkina-haastavaksi-koetun-kayttaytymisen-arvioiminen/

      sekä Nina Melleniuksen julkaisut
      https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2019/10/18/otan-lapsen-syliin-ja-lohdutan-ja-toivon-etta-vanhempi-luottaa-minuun-mentalisaatio-lapsen-kehitysta-suojaavana-tekijana-siirtymavaiheessa-kotihoidosta-varhaiskasvatukseen/

      -Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

  46. Oletteko blogeissa käsitelleet vanhempien osallisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa? Aikaisemissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että se on vieras käsite vanhemmille.

    Tykkää

    Vastaus

    1. Vanhempien osallisuutta ei ole erikseen käsitelty. Vaikka vanhempien osallisuus on ollut jo 2000-luvun vasun perusteissa, kokevat työntekijät sen edelleen haastavana. Tämä nousee esille esim. omassa tutkimuksessani.

      Toivottavasti saamme aiheesta joskus myös oman kirjoituksen. Esimerkiksi Melleniuksen ja Heiskasen kirjoituksia voidaan hyödyntää tähän tematiikkaan liittyen 😊

      -Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

    1. Onpa hyvä kysymys 🤔.
      Veikkaisin että halu oppia uutta ja sitä kautta syntyvä motivaatio ja oivallukset toimivat hyvänä moottorina monella muullakin kuin minulla. Plus vakassa on yllättävän paljon mielenkiintoista tutkimusta 😊.
      Tunnistan myös hyvin tuon puutuneisuuden ja nuutuneisuuden tunteet. Silloin innostavat kolleegat, opiskelu tai työtehtävien muutos ovat saaneet minut vedettyä siitä alhon laaksosta.
      Itseäni on myös auttanut se että olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin työntekijänä ja hoksannut mitkä asiat pitävät motivaatiotani ja vireyttäni yllä.

      Työryhmä/Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    2. Tottakai paloa on alaan. Iso juttu omalla kohdallani on myös, että teen paljon erilaisia juttuja, jotka toimivat toistensa vastapainoina. Pyrin myös valitsemaan asioita tai lähestymään niitä tavalla, jotka innostavat minua 😊
      -Työryhmä/Samppa

      Tykkää

      Vastaus

    1. Lapsen kehitys ja mahdollisuudet joita varhaiset vuodet pitävät sisällään. Olin myös ennen opiskelujani tullut äidiksi- joten se myös varmasti vaikutti.

      Työryhmä/Karoliina

      Tykkää

      Vastaus

    1. Idea lähti kahdesta tarpeesta. Itse koin alan tarvitsevan blogia, jossa selkeästi kirjoitettaisiin alan tutkimuksesta ja ne tekstit olisivat kaikkien saatavilla. Toisena oli tarve saada Suhdelukuselvitykselle julkaisualusta. Nämä yhdistyivät hyvin ja Samuli innostui jatkamaan, niin tässä ollaan.
      Suvi tekijätiimistä

      Tykkää

      Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

Gravatar
WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. ( Log Out /  Muuta )

Peruuta

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s