Vieraina Arja Sääkslahti ja Nina Korhonen
Ajankäyttömme kertoo meistä ja arvoistamme paljon. Ne tiedot ja taidot, joihin käytämme aikaa myös kehittyvät. Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen. Fyysisesti aktiivinen lapsuus edistää tutkitusti kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia sekä myönteistä elämänkulkua. Ei siis ole yhdentekevää, mihin me aikuiset sallimme lasten käyttävän aikaansa.
Suomessa päiväkotilapset ovat päiväkotipäivän aikana 70–80 % ajasta sisällä ja ulkona tyypillisesti vain kaksi tuntia (Soini 2015). Sisällä toiminta perustuu enimmäkseen paikallaan oloon ja istumiseen eli lapsella on vain vähän mahdollisuuksia liikkua (Reunamo & Kyhälä 2016). Tyypillisin lasten fyysisen aktiivisuuden muoto on leikkiminen (Gray ym. 2015). Ulkona leikkiessään lapset ovat fyysisesti aktiivisempia kuin sisällä: sisällä 86 % ja ulkona 46 % lasten ajasta kuluu rauhallisissa paikoillaan tehtävissä toiminnoissa (Soini 2015). Vain noin puolet lapsista ulkoilee päiväkotipäivän jälkeen vanhempiensa kanssa (Niemistö ym. 2019; Tuloskortti 2018). Vaikka lapset ovat keskimääräisesti fyysisesti aktiivisempia ulkona kuin sisällä, osa lapsista leikkii ulkonakin suurimman osan ajasta paikoillaan (Soini 2015). Fyysisesti aktiivisten leikkien määrä ja laatu heijastelevat kunkin lapsen yksilöllistä persoonallisuutta, mutta on myös yhä enemmän näyttöä siitä, että nykyinen ympäristö ei enää tue parhaalla mahdollisella tavalla lapsille ominaista toiminnallista tapaa olla ja elää (Niemistö ym. 2019).
Olemme siis luoneet lapsille kasvuympäristön, jossa aikuisten muokkaama elinympäristö ei enää tue lapsen oikeuksien toteutumista täysimääräisesti (kts. OKM 2016a, 7–11; OKM 2016b, 12). Meidän aikuisten velvollisuus on kuitenkin tukea lapsen mahdollisuuksia kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Lapsilla on oikeus muun muassa parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan sekä tulla kuulluksi ja nähdyksi. Aikuisten velvollisuus on kuunnella ja toteuttaa lasten näkemyksiä esimerkiksi leikistä ja varmistaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus päästä kaikessa toiminnassaan kehittämään taitojaan, itsetuntoaan ja itseluottamustaan. Jokaisella lapsella on näihin yhdenvertainen oikeus. (OKM 2016b.)
Alle kouluikäisten lasten liikkumista pidettiin pitkään hyvin marginaalisena tutkimuskohteena. Yleisen käsityksen mukaan lasten kuviteltiin leikkivän ja liikkuvan kasvunsa ja kehityksensä sekä terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi (Sääkslahti 2018). Vähitellen alkoi kuitenkin ilmestyä tutkimustuloksia, jotka kyseenalaistivat vallitsevia oletuksia: jo alle kouluikäisillä havaittiin sellaisia terveyshaittoja, joiden tiedettiin aikuisilla liittyvän vähäiseen liikkumiseen. Uusin tutkimustieto on osoittanut, että varhaiskasvatusikäisten lasten fyysisen aktiivisuuden määrä ja laatu ovat yhteydessä muun muassa lasten motoristen taitojen tasoon (Barnett ym. 2016), kognitiivisiin toimintoihin (Donnelly ym. 2016) ja oppimistuloksiin (Haapala 2014). Riittävä fyysinen aktiivisuus myös vähentää terveyttä uhkaavia riskitekijöitä, kuten ylipainon kertymistä (Stodden ym. 2008).
Kuva: Pixabay
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Tutkimustiedon lisäännyttyä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi uudet Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016b) vuonna 2016. Suosituksia valmistellut työryhmä seurasi varhaiskasvatuslain (540/2018) valmistelua, teki yhteistyötä Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita (2018) työstävän ryhmän kanssa ja pyrki siihen, että näissä kaikissa asiakirjoissa olisi yhteneväinen lapsen oikeuksia kunnioittava periaate ja mahdollisimman yhteneväiset käsitteet. Tarkoituksena oli antaa varhaiskasvatuksen kentälle selkeä yhdenmukainen tieto siitä, minkälaista on hyvä varhaiskasvatus.
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset (OKM 2016b) perustuvat lapsen oikeuksiin, varhaiskasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin sekä uusimpaan tutkimustietoon siitä, minkälaiset fyysiseen aktiivisuuteen ja liikkumiseen liittyvät tekijät tukevat suotuisasti lapsen fyysistä, kognitiivista, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä, hyvinvointia sekä oppimista. Suositusten taustalla oleva tutkimustieto koottiin ja julkaistiin erillisenä julkaisuna (OKM 2016a).
Suositusten yhdeksän kohtaa tiivistyvät kaikkea toimintaa kuvaavaan yleisotsikkoon ”Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä”. Varhaiskasvatusikäisille lapsille suositellaan vähintään kolme tuntia päivässä kuormittavuudeltaan monipuolista liikkumista. Lapsille on luonteenomaista liikkua, leikkiä ja touhuta. Siitä syystä yli tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Vauhti virkistää – lapsille suositeltava fyysinen aktiivisuus koostuu päivän mittaan kuormittavuudeltaan erilaisista arjen touhuista (OKM 2016b, 14)
Suositukset korostavat lasten sosiaalisen ympäristön suurta roolia. Lapsen perhe on tärkeä roolimalli opeteltaessa liikkuvaan elämäntapaan (Laukkanen ym. 2018). Koko perheen kanssa yhdessä liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen, yhdessä kokeileminen sekä onnistumisesta yhdessä iloitseminen auttavat lasta muodostamaan myönteisen minäkuvan. Lapsen osallisuuden vahvistamiseksi suositukset kannustavat aikuisia antamaan lapsille vaikuttamisen mahdollisuuksia kuuntelemalla heitä. Lapsi on utelias ja aktiivinen. Jos hän itse saisi valita, hän haluaisi liikkua ja leikkiä yhdessä muiden kanssa. (OKM 2016a; OKM 2016b.)
Sosiaalisen ympäristön lisäksi myös fyysisellä ympäristöllä on merkitystä lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin. Lapsi näkee kaiken ympärillään olevan tilan kiinnostavana paikkana liikkumiseen. Ympäristö siis haastaa ja hauskuuttaa ulkona – erityisesti metsässä. Siellä on tilaa luovuudelle ja rajojen kokeilulle kaikkina vuodenaikoina. Siksi ulkona unelmat muuttuvat todeksi. On lähes yksinomaan aikuisten päätettävissä, kuinka paljon lapsia saa käyttää oivaltamiaan mahdollisuuksia etsiä, kokeilla ja keksiä erilaisia tapoja liikkua ja ilmaista itseään kehollisesti. Toisaalta aikuisten tehtävänä on myös etsiä ja luoda lapsille liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä. Suomen neljä vuodenaikaa auttavat aikuisia tässä tehtävässään. (OKM 2016a; OKM 2016b.) Suomalaisia päiväkotipihoja ja lasten motorisia taitoja selvittänyt tutkimus osoitti, että päiväkodin suuri piha ja vaihtelevat pinnanmuodot tukivat lasten motoriikan kehitystä (Sääkslahti ym. 2019). Erilaiset välineet ja lelut lisäävät lasten fyysisen aktiivisuuden määrää (Soini 2015), joten aikuisten tulee innostaa kokeilemaan niitä. Myös tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka helpottavat heidän liikkumistaan ja osallistumistaan yhteisiin leikkeihin muiden kanssa (OKM 2016a; OKM 2016b).
Monipuolisesti leikkimällä ja liikkumalla sekä kokeilemalla erilaisia ympäristöjä lasten motoriset taidot kehittyvät (Barnett ym. 2016). Valitettavan usein kehittymistä kuitenkin estetään liiallisella turvallisuushakuisuudella. Lapsi nauttii oppimistaan taidoista, kun niiden harjoitteluun on varattu riittävästi aikaa ja sopivasti tilaa. Taitavassa aikuisen ohjauksessa lapsi voi saada lisää onnistumisen elämyksiä, kun ilmapiiri on kannustava ja lapsi kokee tulevansa huomatuksi, tehokkaimmillaan myönteisen palautteen avulla. (OKM 2016a; 2016b.)
Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua vapaa-ajan harrastustoimintaan, joten varhaiskasvatus on tärkeässä roolissa mahdollistamassa jokaisen lapsen oikeuden liikkumiseen. Varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat varhaiskasvatushenkilöstöä suunnittelemaan ja toteuttamaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tukevaa kasvatusta. (OKM 2016b; Varhaiskasvatussuunnitelma 2018.)
Suositusten viimeinen teema antaa vastauksen vastuukysymykseen. Suosituksissa todetaan, että lapsen oikeuksien toteutuminen, eli mahdollisuus toimia lapsille ominaisella tavalla, on meidän kaikkien vastuulla. Lasten liikkuminen on mahdollista, kun koko kylä kasvattaa. Kaikki eri tahot vanhemmista isovanhempiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta harrastustoimintaa järjestäviin tahoihin ja poliittisiin päättäjiin ovat tärkeitä portinavaajia vaikuttamalla siihen, onko lapsilla mahdollisuus saavuttaa riittävä päivittäinen fyysisen aktiivisuuden määrä. (OKM 2016b.)
Kuvituskuva Pixabay
Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma pohjaa fyysisen aktiivisuuden suosituksiin
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan: ”Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa”. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 47.)
Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma on laajan asiantuntijaverkoston ja satojen pilottipäiväkotien yhteistyöllä kehitetty valtakunnallinen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle liikkumisen ilo sekä riittävä päivittäinen fyysinen aktiivisuus. Tavoite on, että varhaiskasvatus mahdollistaa lapselle vähintään kaksi tuntia liikkumista päivässä. Tämä kattaa noin kaksi kolmasosaa suositusten mukaisesta liikkumisesta.
Keskeisenä toimintatapana liikuntamyönteisen toimintakulttuurin kehittämisessä on toiminnan integroituminen arkeen, laaja-alainen kehittäminen ja yhdessä tekeminen. Toimintakulttuuria muokkaavat työn perustana olevat arvot, asenteet, periaatteet ja kriteerit. Kyse on siis liikkumisesta ja hyvinvoinnista osana arjen pedagogiikkaa. Jokainen yksikkö kehittää aktiivista toimintakulttuuria omalla tavallaan yhdessä koko henkilöstön ja lasten kanssa. Vaikuttavan toiminnan aikaansaamiseksi toteutetaan useita samanaikaisia toimenpiteitä. (Likes 2019.)
Liikkeelle lähdetään pienten askelten ideologialla nopeasti kokeillen. Yhtenä keskeisenä toimintatapana on hyvien käytänteiden jakaminen. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kehittää ja toteuttaa toimintaa sekä dokumentoi sitä ohjelman sähköiselle alustalle, jotta muut voivat jatkokehittää ideoita edelleen. Yksiköiden ja lasten kehittämiä ideoita on kerätty esimerkiksi 100 pientä askelta -oppaaseen sekä 60 lasten omaa leikkiä -ideaoppaaseen. Laajempien kehittämiskohteiden tunnistamiseksi hyödynnetään Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalua. Tämä itsearvioinnin työkalu toimii keskustelun herätteenä sekä välineenä henkilöstön osallistamiseen. Kehittämistyön tukena on omat käsikirjat varhaiskasvattajille, johtajille ja kuntatoimijoille. (www.liikkuvavarhaiskasvatus.fi.)
Lasten liikkuminen on iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä! Päivittäinen liikkuminen on lapselle yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ravinto. Kaikki voivat omalla toiminnallaan innostaa lapsia liikkumaan. Lasten huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, alueelliset ja paikalliset kumppanit, eri toimijat ja verkostot ovat merkittäviä lasten liikuttajia, eli käytännössä siis me kaikki.
Lähteet:
Barnett, L.M., Lai, S.K., Veldman, S.L.C., Hardy, L.L., Cliff, D.P., Morgan, P.J., Zask, A., Lubans, D.R., Schultz, S.P.; Ridgers, N.D., Rush, E., Brown, H.L. & Okely, A.S. 2016. Correlates of gross motor competence in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Sports Medicine 46 (11), 1663-1688.
Donnelly, J.E., Hillman, C.H., Castelli, D., Etnier, J.L., Lee, S., Tomporowski, P., Lambourne, K. & Szabo-Reed, A.N. 2016. Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children: A systematic review. Medicine & Science in Sports & Exercise 48 (6), 1197-1222.
Gray, C., Gibbons, R., Larouche, R., Sandseter, E.B.H., Bienenstock, A., Brussoni, M., Chabot, G., Herrington, S., Janssen, I., Pickett, W., Power, M., Stanger, N., Sampson, M. & Tremblay, M.S. 2015. What is the relationship between outdoor time and physical activity, sedentary behavior, and physical fitness in children? A systematic review. International Journal of Environmental research of Public health 12, 6455-6474.
Laukkanen, A., Niemistö, D., Finni Juutinen, T., Cantell, M., Korhonen, E. & Sääkslahti, A. 2018. Correlates of physical activity parenting: The Skilled Kids Study. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 28 (12), 2691-2701.
Likes 2019. Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma-asiakirja. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 357.
Niemistö, D., Finni, T., Haapala, E.A., Cantell, M., Korhonen, E. & Sääkslahti, A. 2019. The environmental correlates of motor competence in children – The Skilled Kids Study. International Journal of Environment Research and Public Health 16 (11), 1989.
OKM 2016a. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22.
OKM 2016b. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21.
Reunamo, J. & Kyhälä, A-L. 2016. Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän osana. Teoksessa Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. OKM 2016:22, 54-58.
Soini, A. 2015. Always on the move) measured physical activity of 3-year- old preschool children. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sports, Physical Education and Health 216.
Stodden, D., Goodway, J., Langendorfer, S., Roberton, M., Rudisill, M. Garcia, C. & Garzia, L. 2008. A developmental perspective on the role of motor skill competence in physical activity: An emergent relationship. Quest 60 (2), 290-306.
Sääkslahti, A. 2018. Liikunta varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sääkslahti, A., Niemistö, D., Nevalainen, K., Laukkanen, A., Korhonen, E. & Juutinen-Finni, T. 2019. Päiväkotien liikuntaolosuhteiden yhteys lasten motorisiin taitoihin. Liikunta & Tiede 56 (2-3), 77-83.
Tuloskortti 2018. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 345.
Varhaiskasvatuslaki. 540/2018.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2018:3a.
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 