Tekijä: Samuli Ranta

Yliopistotutkija (UEF), kouluttaja #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio #tiimityö Olen erityisesti kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta. Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com

Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

lego-286231_960_720

Lapsiryhmän ulkopuolinen työaika on historiansa aikana muuttunut ja muuttanut muotoaan. 1960-luvulla lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ei nähty kuuluvan työaikaan, mutta myös työaika oli silloin nykyistä lyhyempi. Vuonna 1974 lastentarhanopettajien viikkotyöaika nousi 40 tuntiin, jolloin lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi luettiin 35 tunnin ylittävä työaika. Vuonna 1988 viikkotyöaika lyheni 38 tuntiin sekä 15 minuuttiin. Työajasta vähentynyt 1 tunti 45 minuuttia vähenivät suoraan lapsiryhmän ulkopuolisesti työajasta. Aiemmin puhuttiin päiväkodin ulkopuolisesta työajasta, mutta vuonna 2007 se muuttui lapsiryhmän ulkopuoliseksi työajaksi. Lastentarhanopettajien erityistyöaikamääräys pysyi muuttumattomana yli 10 vuoden ajan 2007-2018 (poikkeuksena 2017, jolloin työaika lisääntyi kiky-sopimuksen myötä), kunnes viime keväänä neuvoteltiin sopimus, jolla luodaan mahdollisuuksia palata ajassa taaksepäin ja lapsiryhmän ulkopuolinen työaika nousi jälleen keskeiseksi osaksi lastentarhanopettajan työtä. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Lapsiryhmän ulkopuolisen työajan kehitys ja merkitys” →

Sak-työaikaselvitys: Johdanto

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Tilli, S. & Ranta, S.

Kevään 2018 virka- ja työehtosopimusneuvottelut olivat usealle pettymys, koska korjausliikettä varhaiskasvatuksen henkilöstön palkoissa ei nähty. Voittona voitiin kuitenkin pitää sitä, että lapsiryhmän ulkopuolinen työaika lisääntyi ja palautui takaisin noin viiteen tuntiin (13 prosenttiin) viikossa eli 1987-lukua vastaavalle tasolle. Samalla tätä aikaa tarkennettiin mm. nimeämällä se suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen tarkoitetuksi ajaksi eli sak-työajaksi. Työehtosopimus neuvoteltiin kahdeksi vuodeksi ja nyt, kun siitä on mennyt reilu neljännes, lähdimme selvittämään kuinka sopimusneuvotteluissa sovitut asiat toteutuvat arjessa. Jatka lukemista ”Sak-työaikaselvitys: Johdanto” →

Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Toukokuussa kaikkien kelpoisuusehdot täyttävien varhaiskasvatuksen opettajien, -erityisopettajien sekä päiväkodin johtajien lapsiryhmän ulkopuolisiin työtehtäviin tarkoitettu aika lisääntyi. Samalla löimme lukkoon seuraavan selvityksemme aiheen, kuinka sak-aika kunnissa otetaan käyttöön. Sak-aika on tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatka lukemista ”Tulossa tammikuussa: Valtakunnallinen selvitys sak-ajan toteutumisesta” →

Kotitalouksien keskitulot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla: tapaus Helsinki

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vieraskynässä Ville Ruutiainen

VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yksityisesti tuotettu varhaiskasvatus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Eri kunnissa yksityisten palveluiden osuus ja määrä kuitenkin vaihtelevat merkittävästi. Yksityisten palveluntuottajien joukko on myös moninainen, sillä mukaan mahtuu eri kokoisia, paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti toimivia, yritys- ja yhdistyspohjaisia toimijoita. Yksityisten toimijoiden kasvatukselliset painotukset vaihtelevat niin ikään paljon. Yksityisen toiminnan lisääntyminen on tapahtunut kuntien perheille myöntämien tukien avulla. Kehitystä, jossa yksityinen palveluntuotanto sekä perheiden valinnanvapaus ja -mahdollisuus lisääntyvät, voidaan tarkastella markkinoistumisen käsitteen avulla. Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistuminen ilmenee siten, että kuntiin on syntynyt erilaisia ’varhaiskasvatusmarkkinoita’. Näitä markkinoita määrittävät muun muassa kunnan tukimallin, yksityisten palveluiden määrän ja ’laadun’ sekä kuntapäättäjien yksityiselle varhaiskasvatukselle antamat merkitykset tai roolit. Tarkemmin tätä aihetta on käsitelty Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa Markkinoistuvat varhaiskasvatuspalvelut –avauspuheenvuorossa (Ruutiainen, Alasuutari & Karila, 2018). Jatka lukemista ”Kotitalouksien keskitulot yksityisten ja julkisten päiväkotien lähialueilla: tapaus Helsinki” →

Vieraskynässä ensi viikolla Ville Ruutiainen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ville Ruutiainen tekee väitöskirjaansa osana Childcare-tutkimushanketta. Väitöskirjassaan Ruutiainen tutkii varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumista. Tässä blogitekstissä Ruutiainen tarkastelee varhaiskasvatusmarkkinoita tapausesimerkin avulla. Tarkastelussa verrataan kotitalouksien keskituloja niillä asuinalueilla, joilla yksityiset ja julkiset päiväkodit sijaitsevat Helsingissä.

Twitter: @VilleRuutiainen

”Hei, mikä tän leikin nimi on?”

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Köngäs, M. (2018). Eihän lapsi ees oo hermoja. Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Tutkimus ladattavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7

Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Taustalla lienee hyvä ajatus, että lapsille kuuluu antaa niin sanotusti leikkirauha. Varsinainen leikiksi ymmärrettävä toiminta on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä lasten keskinäinen vuorovaikutus on, jopa leikkitoiminnan aikana.  ”Leikki” tuntuu olevan ajoittain aikuisia helpottava termi, jolla halutaan esimerkiksi päiväkodissa tietyllä tavalla lokeroida lasten kulttuuri aikuisille ymmärrettävämpään muotoon. Toki lapset itsekin kertovat usein hoitopäivästään leikkien kautta, mutta rajoittamalla kuulumiset pelkästään leikin nimen toistamiseen, ollaan vielä kaukana siitä totuudesta, mistä lapsen hoitopäivä onkaan koostunut. Jatka lukemista ””Hei, mikä tän leikin nimi on?”” →

Vieraskynässä Mirja Köngäs

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

MirjaMirja Köngäs on filosofian tohtori, kasvatustieteiden painopisteenä kasvatuspsykologia ja yhteiskuntatieteiden painopisteenä soveltava psykologia. Könkään teksti pohjautuu maaliskuussa 2018 julkaistuun väitöstutkimukseen ”Eihän lapsil oo ees hermoja – Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa”, joka ladattavissa ilmaiseksi Laudasta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7 ja jota käsitelty muun muassa Helsingin sanomissa ja Opettaja-lehdessä. Tällä hetkellä Köngäs toimii freelance-kouluttajana ja tietokirjailijana.

Vieraskynäteksti pohjaa ajatukseen lasten itsensä luoman kulttuurin merkityksellisyyden avautumisesta varhaiskasvattajille. Kyseistä teemaa lähestytään tekstissä leikin avulla. Leikin sisällöllistä näkemystä avataan William Corsaron tulkitsevan uudistamisen teoriaan tukeutuen.

”Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Kehitys ja oppiminen ovat kiehtoneet minua aina. Erityisesti olen kokenut saavani voimaa tapahtuneesta kehityksestä ja sen konkretisoitumisesta. Intohimoni on aina ollut pesäpallo, mutta inspiraation harjoitteluun sain aikanaan alppihiihdosta. Jatkuva kehittyminen oli oleellinen asia pelatessani, mutta se on myös ollut seikka, jonka vuoksi aloin aikoinaan valmentamaan sekä ryhdyin opiskelemaan lastentarhanopettajaksi. Jatka lukemista ””Miten” tulisi olla aina painavampi kuin ”Mitä”” →

Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta

~ Samuli Ranta ~ 2 kommenttia

Katsaus ensi viikkoon:

Ensi viikolla käsittelen teemoja, joita itse koen tärkeäksi varhaiskasvatuksen opettajana: palautteen, oppimisilmapiirin, opettaja-oppilassuhteen sekä vuorovaikutuksen laatua ja niiden merkitystä. Ne ovat hyvin vahvasti yhteydessä toisiinsa ja osa saattaakin pitää näitä asioita itsestäänselvyytenä. Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin todistavat, että ne eivät toteudu itsestään. Erityisesti olen kiinnostunut siitä Miten asioita tehdään, en niinkään siitä Mitä tehdään. Jatka lukemista ”Vieraskynässä ensi viikolla Samuli Ranta” →

Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.

~ Samuli Ranta ~ 4 kommenttia

Vieraskynässä Pekka Mertala

 

Leikki on yksi varhaiskasvatuksen keskeisimmistä käsitteistä (esim. Pramling-Samuelson & Johansson, 2006; Van Oers & Dujikers, 2013) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2016) se mainitaan kokonaista 102 kertaa. Samanaikaisesti leikki on myös yksi vaikeimmin määriteltävistä inhimillisen toiminnan muodoista (Sutton-Smith 2001). Mistä esimerkiksi voimme tietää, milloin lapsi leikkii ja milloin ei? Nukkarissa paikoillaan pötköttävä lapsi voi aivan hyvin leikkiä olevansa syvähorroksessa galaksista toiseen matkustaa avaruusseikkailija tai satavuotista untaan nukkuva prinsessa ruusunen. Jatka lukemista ”Mitä leikkijän mielessä liikkuu? Huomioita pienten lasten esineleikistä ja symbolisesta ajattelusta.” →