”Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen

Vieraskynässä Nina Mellenius 

Lapsen erokokemus vaatii kannattelua

Pienen lapsen aloitusvaihe päiväkodissa vaatii vanhemmalta ja varhaiskasvatuksen työntekijältä  pyrkimystä eläytyä lapsen kokemukseen erota vanhemmastaan sekä liittyä uuteen aikuiseen ja lapsiryhmään. Otsikko on lainaus erään varhaiskasvatuksen hoitajan haastattelusta ja siinä kiteytyy hyvin vuorovaikutustilanne, jossa ovat mukana lapsi, vanhempi ja varhaiskasvatuksen ammattilainen. Tässä tekstissä varhaiskasvatuksen työntekijällä ja ammattilaisella tarkoitetaan kaikkia niitä varhaiskasvatuksessa toimivia ammattihenkilöitä, jotka työssään kohtaavat kotoa päiväkotiin siirtyviä taaperoikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan. Työntekijöiden koulutustausta voi vaihdella opistotasosta korkeakouluun, ja heidän ammattinimikkeitä voivat olla muun muassa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen hoitaja tai avustaja. 

Jatka lukemista ””Otan lapsen syliin ja lohdutan, ja toivon että vanhempi luottaa minuun” – Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen”

Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen

Kansalaisaloite suhdelukujen tarkemmasta määrittelystä julkaistiin 3.4.2019 kansalaisaloite.fi sivustolla. Aloitteen tavoitteena on kirjata lakiin tarkempi määrittely suhdelukujen poikkeamisesta ja määritellä poikkeamisen kesto. Lisäksi aloitteella vaaditaan ryhmäkokojen tarkastelua ryhmäkohtaisesti ja puolipäiväläisyyden poistamista. Jatka lukemista ”Riittävästi henkilökuntaa varhaiskasvatuksen jokaiseen hetkeen”

Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa

Lasten osallistumisen ja osallisuuden mahdollistaminen erilaisissa arjen ympäristöissä on nostettu yleisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, niin kasvatuksen, sosiaalialan kuin kuntoutuksenkin asiantuntijoiden puheenvuoroissa (mm. Sipari ym., 2017). Toimintaterapiassa lasten kuntoutuksen yleisenä ohjaavana periaatteena ovat lapsi- ja perhelähtöinen toiminta. Käytännössä tämän tarkoittaa lapsen ja perheen mukanaoloa lapsen vahvuuksien sekä arjen ongelmien määrittelyssä, kuntoutumisen tavoitteiden asettelussa sekä myös arjen ongelmaratkaisussa (Kramer et al. 2012). Tähän terapeutti-perhe-lapsi vuoropuheluun tulisi aina liittää aktiivisiksi toimijoiksi myös muut verkoston toimijat kuten varhaiskasvattajat, jotka tekevät töitä lapsen jokapäiväisessä arjessa (Brito ja Lindsay, 2016). Kun lapsella on paljon tuen tarpeita arjessaan ja oppimisessaan, hän voi saada myös kuntoutusta Kelan kustantamana. Erityisesti tällöin korostuu aikuisten monialainen yhteistyö lapsen arjen tukena. Jatka lukemista ”Tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva lapsi aktiivisena toimijana ja osallistujana päiväkodin arjessa: tukea varhaiskasvattajan työhön etäkuntoutuksen pilottihankkeessa”

”Hei, mikä tän leikin nimi on?”

Teksti pohjautuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Köngäs, M. (2018). Eihän lapsi ees oo hermoja. Etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Tutkimus ladattavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-064-7

Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Taustalla lienee hyvä ajatus, että lapsille kuuluu antaa niin sanotusti leikkirauha. Varsinainen leikiksi ymmärrettävä toiminta on kuitenkin vain pieni osa siitä, mitä lasten keskinäinen vuorovaikutus on, jopa leikkitoiminnan aikana.  ”Leikki” tuntuu olevan ajoittain aikuisia helpottava termi, jolla halutaan esimerkiksi päiväkodissa tietyllä tavalla lokeroida lasten kulttuuri aikuisille ymmärrettävämpään muotoon. Toki lapset itsekin kertovat usein hoitopäivästään leikkien kautta, mutta rajoittamalla kuulumiset pelkästään leikin nimen toistamiseen, ollaan vielä kaukana siitä totuudesta, mistä lapsen hoitopäivä onkaan koostunut. Jatka lukemista ””Hei, mikä tän leikin nimi on?””

Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä

Vieraskynässä Jan Varpanen: Osallisuus ja vapaus

Aiemmin tässä blogissa SOOL ry:n edustajat kirjoittivat ytimekkäästi lapsilähtöisyyden ja aikuisjohtoisuuden käsitteistä. Vaikka heidän kirjoituksensa oli sinänsä oikein osuva, aihe ansaitsee nähdäkseni pidemmän pohdinnan. Kirjoitukseni liikkuukin pitkälti saman teeman ympärillä, joskin keskityn aikuisjohtoisuuden ja lapsilähtöisyyden käsitteiden sijaan kaikille jo kenties liiankin tuttuun osallisuuden käsitteeseen, jonka monitulkintaisuutta on ruodittu paljonkin. Tekstini pohjautuu suurelta osin tämän vuoden alussa kirjassa ”Osallisuuden pedagogiikkaa 2 – suunnittelu, toteutus ja kehittäminen” (Kangas, Vlasov, Fonsén & Heikka 2018) julkaistuun artikkeliini ”Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä”, joten siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että tuo teksti on jo lukijalle tuttu, tämä kirjoitus tuskin tarjoaa paljoakaan uutta ja suosittelenkin tällaiselle lukijalle ajankäyttönsä uudelleen harkitsemista. Tämän blogitekstin lukeneelle ja aiheesta kiinnostuneelle artikkeliversio sen sijaan tarjoaa syvällisemmän, laajemman ja tieteellisemmän käsittelyn samasta aiheesta. Jatka lukemista ”Vapaus, demokratia ja jaettu todellisuus osallisuuden ytimessä”

Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana

Vieraskynässä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

hallitus_kes_kuu-2018_1200x630.jpg

Lapsilähtöisyys, lapsikeskeisyys. Aikuisjohtoisuus. Termejä, joita on kasvatuksen ja opetuksen kentästä puhuttaessa käytetty paljon, mutta niiden merkitykset eivät välttämättä ole kaikille selkeät. Jatka lukemista ”Lapsilähtöisyys ja aikuisjohtoisuus osallisuuden ja pedagogiikan aikana”

Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus

Vieraskynässä Mervi Eskelinen ja Jaana Lahdenperä

Kautta historian päiväkotitoiminta Suomessa on ollut erilaisista ideologisista kamppailuista ja ristikkäisistä intresseistä syntyneiden jännitteiden värittämää. Niihin ei ole löytynyt ratkaisua vuosikymmenten aikana. Kaksi implisiittisesti jatkuvasti päiväkotien arjessa läsnä olevaa kamppailua ovat ylitse muiden: toinen on päiväkotihoidon ja kotihoidon vastakkainasettelu, toinen työtehtävien jäsentymättömyys ja moniammatillisuuden kirjava tulkinta. Jatka lukemista ”Uusi varhaiskasvatuslaki on vaikuttavan ja tasalaatuisen varhaiskasvatuksen perustus”

Oletko aina miettinyt, mitä tutkimuksia varhaiskasvatuksen alalta on julkaistu? Janoatko tutkimustietoa oman työsi tueksi? Haluatko olla ajan tasalla? Jos vastasit kyllä, niin blogi on juuri sinulle. Istu siis alas, rentoudu ja sukella varhaiskasvatuksen mahtavaan maailmaan. Julkistamme tässä blogissamme joka toinen viikko tutkimusperusteisen kirjoituksen.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on “edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia”. (Varhaiskasvatuslaki)

Blogin tarkoituksena on tuoda esille tutkittua tietoa varhaiskasvatuksesta. Blogi avataan selvityksellä, jossa tuodaan esille käyttöasteajattelun haasteita varhaiskasvatuksessa. Selvitys julkaistaan blogissa useammassa otteessa. Julkaisupäivät ovat 14.5, 18.5, 25.5 ja 1.6. 

Selvityksen jälkeen julkaisemme tutkimuspohjaisen tekstin joka toinen perjantai klo 12.00.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: