vieraskynässä Jonna Kangas ja Heidi Harju-Luukkainen

Viimeisten vuosien aikana erityisen suuren muutoksen edessä on ollut varhaiskasvatus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) sekä varhaiskasvatuslain (540/2018) perusteella varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä yksi tärkeä vaihe lapsen oppimisen ja kehittymisen polulla. Tämä muutos jatkuu yhä, kun poliittisella tasolla toteutetaan esiopetuksen uudistusta ja samanaikaisesti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) pilotoi varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmää ensimmäistä kertaa Suomessa. Poliittisilla muutoksilla varhaiskasvatus on haluttu kiinnittää osaksi elinikäisen oppimisen jatkumoa sekä suomalaista koulutusjärjestelmää. Muutokset varhaiskasvatuspolitiikassa sekä lainsäädännön että ohjausasiakirjojen ja selvitysten tasolla haastavat kuitenkin varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa muuttumaan ennennäkemättömällä tavalla, mikä heijastuu erityisesti varhaiskasvatuksen opettajan työhön.

Heidi Harju-Luukkainen

Heidi Harju-Luukkainen, KT, toimii kasvatustieteen professorina ja varajohtajana Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy varhaiskasvatukseen, opettajankoulutukseen, koulutuksen oikeudenmukaisuuteen sekä kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin. Hän työskentelee useissa kansainvälissä tutkimushankkeissa, joissa kerätään tietoa koulutusjärjestelmien kehittämiseen eri näkökulmista. Viimeisimmässä hankkeessaan Suomessa Harju-Luukkainen kehitti kielitietoisen pedagogiikan työvälineen varhaiskasvatukseen yhteistyössä Turun yliopiston ja kansallisten asiantuntijoiden kanssa. Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue ja hänen johtamansa tutkimushanke saamenkielisellä alueella Norjassa keskittyy muun muassa lasten kielitaidon kehittämisen tutkimiseen varhaiskasvatus- ja kouluympäristöissä. 

Työryhmämme tahtoo kiittää vuodesta 2021 kaikkia lukijoitamme! Palaamme jälleen ensi vuonna uusiin mielenkiintoisin aihein.

Vieraskynässä Anna Buss

Våren 2019 jobbar jag intensivt som studiechef med antagningen till lärarutbildning vid fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier vid Åbo Akademi (senare ÅA). ÅA har höjt antalet studieplatser vid utbildningslinjen för lärare inom småbarnspedagogik enligt undervisnings- och kulturministeriets förväntningar (pressmeddelande 5.9.2017; 5.2.2019) och vi vill se till att leva upp till förväntningarna. Att rekrytera studerande till lärarutbildningen inom småbarnspedagogik på svenska är utmanande samtidigt som fältet har ett skriande behov av lärare inom småbarnspedagogik (Laurent, 2020; Österberg, 2019). Kan vi, universitet och fältet, samarbeta på något sätt? frågade jag mig själv. Samtidigt får jag frågan om att bli projektledare för projektet Övningsdaghem – utveckla övningsdaghemsverksamhet inom småbarnspedagogik (Buss, 2021).

Päivi Pihjala

Päivi Pihlaja on väitellyt vuonna 2003 Turun yliopistossa ja hänen väitöskirjansa käsitteli varhaiserityiskasvatusta. Hän on taustakoulutukseltaan lastentarhanopettaja, erityisopettaja ja psykoterapeutti. Päivi on tällä hetkellä yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa ja hänellä on erityispedagogiikan (erityisesti inklusiivinen kasvatus) dosentuuri Turun yliopistossa ja Helsingin yliopistossa varhaiserityiskasvatuksen dosentuuri. Päivin tutkimus on kohdistunut sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena on taaperoikäisten varhaiskasvatus (kts.  https://sites.utu.fi/toddlerstudy/), inklusiivinen kasvatus ja koulutus sekä sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet. Päivi on ollut mukana ja johtanut useita eri varhaiskasvatuksen kehittämishankkeita ja hän myös kouluttanut useiden kuntien työntekijöitä. Päivi on julkaissut tutkimusten ohella myös oppikirjoja.