Vieraskynässä Katri Luomaniemi ja Sanni Kankaanpää
Suomalaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien monikielisten lasten määrä kasvaa koko ajan. Lasten moninainen kielitausta vaikuttaakin yhä enemmän pedagogisten käytäntöjen suunnitteluun päiväkodin arjessa. Monikielisten lasten kielellisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa on olemassa monia mahtavia materiaaleja, kuten esimerkiksi Kielipeda- (2020) ja Kielivertailu-työvälineet (2022) sekä Osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen kasvatukseen opas (2017). Monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen tarkoitetuista materiaaleista on kuitenkin päiväkodeissa huutava pula.
Tässä blogitekstissä esitellään Luomaniemen ja kollegoiden (2023) artikkeliin perustuvia tutkimusperustaisia suosituksia monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen. Suositukset on koottu kansainvälisistä monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukemista koskevista tutkimuksista (Celedón-Pattichis, 2018; Clements ym., 2018; Lee ym., 2011; Lewis ym., 2020; Murphey ym., 2017). Nämä periaatteet huomioimalla voidaan varhaiskasvatuksen pedagogisessa suunnittelussa varmistaa, että matemaattisten taitojen harjoittelu huomioi kaikki lapset kielitaustasta riippumatta. Käytämme termiä monikielinen kuvaamaan lapsia, jotka käyttävät päivittäin kahta tai useampaa kieltä ja joiden ensikieli on jokin muu kuin varhaiskasvatuksessa käytettävä kieli. Valitsimme termin monikielinen, sillä se lähestyy lasta kielen käyttäjänä positiivisesta näkökulmasta, jolloin mikään kieli ei ole vieras tai toinen vaan eri kielten käyttäminen nähdään voimavarana (ks. esim. Alisaari & Rakkolainen-Sossa, 2022).
Matemaattisten taitojen kivijalka rakentuu jo paljon ennen koulupolulle astumista. Lasten taitojen kehittymiseen vaikuttavat monet seikat, joista yhtenä tärkeimmistä pidetään lapsen kasvuympäristön matematiikkatietoisuutta (Hannula-Sormunen ym., 2018). Se, kuinka paljon lapsen läheiset ohjaavat lapsen huomiota matemaattisiin piirteisiin tai tarttuvat lapsen omiin matemaattisiin aloitteisiin, vaikuttaa hurjan paljon siihen, kuinka paljon lapsi saa kokemuksia lukumääristä, numerosymboleista, laskemisesta, mittaamisesta, lajittelusta, vertailusta – matematiikasta. Tällä omaehtoisella harjoittelulla taas on valtava merkitys sen kannalta, kuinka helposti lapsi myöhemmin ymmärtää koulussa käsiteltäviä matematiikan sisältöjä. Alle kouluikäisen matematiikka ei siis olekaan harjoitusvihkoja tai numerosymbolien jäljentämistä (toki se voi sitäkin olla!) vaan yhteisiä pohdintahetkiä läheisen aikuisen tai vaikkapa serkun tai sisaruksen kanssa siitä, montako haarukkaa pitää kattaa lounaspöytään tai onko pöydässä riittävästi tuoleja, kuinka monta harakkaa istuu pihapuun oksalla tai onko vielä pitkä matka mummolaan. Vaikka pienten lasten matematiikka onkin leikinomaista, hauskaa ja omasta arjesta kumpuavaa, se ei missään tapauksessa ole turhaa ja merkityksetöntä. Matemaattisella osaamisella on nyky-yhteiskunnassa suuri merkitys, sillä se mahdollistaa väyliä lukuisille eri koulutusaloille samalla kun matemaattinen osaamattomuus johtaa pahimmillaan jopa syrjäytymiseen (Lehtinen ym., 2022). Onkin tärkeää, että jokainen lapsi pääsee mukaan matemaattisten taitojen harjoitteluun ja ennen koulun alkua.
Pedagogisia suuntaviivoja monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) ohjataan tukemaan lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä havainnollisen ja leikinomaisen toiminnan kautta. Lapsen, myös monikielisen, matemaattiset taidot kehittyvät kannustavassa ja leikkiä hyödyntävässä ilmapiirissä, jossa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tutkimiseen ja matemaattiseen vuorovaikutukseen. Kun lapsille annetaan mahdollisuuksia oivalluksiin, annetaan samalla tilaisuus kasvattaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Kaiken varhaiskasvatuksessa tapahtuvan matemaattisen toiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena onkin herättää lasten oppimisen ilo. Näitä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteita täydentämään kehitimme tutkimuksessamme (Luomaniemi ym., 2023) kolme teemaa, joiden avulla monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukeminen on mahdollista. Teemoissa korostuvat erityisesti varhaiskasvatushenkilöstön toimintatapojen ja ajattelumallien merkitys sekä ympäristön huomioiminen osana oppimista. Teemojen mukaisesta pedagogisesta toiminnasta hyötyy toki jokainen varhaisten matemaattisten taitojen oppija kielitaustasta riippumatta ja niiden avulla onkin tarkoitus tuoda kaikki lapset mukaan yhteiseen toimintaan. Nämä teemat on koottu alla olevaan kuvioon.
Kuvio 1. Pedagogisia suuntaviivoja monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen varhaiskasvatuksessa (Luomaniemi ym., 2023).
Tutkimuksessamme kokosimme yhteen erityisesti suomalaiseen varhaiskasvatukseen sovellettavissa olevia toimintatapoja, joiden tavoitteena on kehittää monikielisten lasten matemaattisen ajattelun taitoja. Jotta matemaattinen toiminta varhaiskasvatuksessa tukisi monikielisten lasten taitojen kehitystä, sen tulisi olla (a) kulttuurisesti merkityksellistä, (b) lapsen vahvuuksia painottavaa sekä (c) matematiikkapuheeseen osallistavaa.
Kuviossa 1 on kuvattu muutamia käytännön keinoja huomioida monikieliset lapset matemaattisen toiminnan suunnittelussa. Kulttuurisesti merkityksellinen matemaattinen toiminta pohjautuu lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja hyödyntää lapsen perhettä esimerkiksi kielellisenä ja kulttuurisena resurssina, jolloin opettajan ei tarvitse osata tai opetella uusia kieliä. Perheiltä voi esimerkiksi pyytää lukusanat yhdestä viiteen kirjoitettuna lapsen kotikielellä päiväkotiryhmän opeteltavaksi. Olennaista on luoda lapselle tunne siitä, että hänen kielensä ja kulttuurinsa on kiinnostava ja arvostettu.
Toisen teeman ytimen muodostaa aikuisen luottamus lapsen taitoihin. Aikuisen luottamus luo vahvan perustan lapsen kasvulle omiin taitoihinsa ja osaamiseensa uskoen. Tämä kokemus itsestä pätevänä oppijana kantaa matemaattisten taitojen lisäksi myös muille oppimisen alueille. Myönteiset oppimisen kokemukset ja uuden oivaltaminen innostavat lasta tutkimaan ja oppimaan yhä enemmän. Onkin tärkeää, että aikuiset huomaavat myös monikielisten lasten vahvuudet sen sijaan, että huomio keskittyisi niihin asioihin, mitä lapsi ei mahdollisesti vielä osaa. Monikielisyys ei siis ole este matemaattisten taitojen harjoittelulle. Esimerkiksi Laske, kuinka monta -intervention avulla pystyttiin kehittämään 3–5-vuotiaiden monikielisten lasten matemaattisten taitojen lisäksi myös lasten kielellisiä taitoja (Luomaniemi ym., 2021). Yhteiseen matemaattiseen toimintaan osallistuminen antaakin mahdollisuuden myös kielitaidon laajentamiselle.
Kolmas teema monikielisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen on matematiikkapuheen merkitys. Ohjattujen matematiikkaan keskittyvien toimintojen lisäksi varhaiskasvatuksen arki on pullollaan tilanteita, joissa on mahdollisuus matematiikkapuheelle. Arjen tilanteita hyödyntämällä matemaattisia taitoja päästään harjoittelemaan toistuvasti, säännöllisesti ja merkityksellisesti. Autoleikin lomassa voi miettiä, kuinka monta pikkuautoa tai bussia mahtuu automaton parkkipaikalle. Pihalla kolme keinua on varattuna, mutta kaksi odottaa vielä vapaana keinujia. Puhumalla ja keskustelemalla matematiikasta jokainen lapsi saa mahdollisuuden paitsi jäsentää ja ilmaista omia ajatuksiaan, myös osallistua yhteiseen toimintaan ja olla ryhmän aktiivinen ja taitava jäsen. Aikuisen tärkeä tehtävä on tukea ja rohkaista lasta ja oleellinen osa tätä on keskittyä keskustelun sisältämään matematiikkaan oikeakielisyyden sijaan. Turvallisessa ilmapiirissä jokainen lapsi uskaltaa osallistua omalla tavallaan taitojensa mukaan.
Lopuksi
Matemaattiset käsitteet ja taidot auttavat jäsentämään ympäröivää maailmaa ja vaativat systemaattista harjoittelua jo pienestä pitäen kehittyäkseen kunnolla (Lehtinen ym., 2022). Siksi on erittäin tärkeää ottaa jokainen lapsi mukaan näiden taitojen harjoitteluun. Vaikka Suomi on perinteisesti sijoittunut PISA-tuloksissa hyvälle tasolle, on maassamme suurimmat erot maahanmuuttajien ja ei-maahanmuuttajien tulosten välillä koko Euroopassa (Portin, 2017). Arvolan ja kollegoiden (2017) tutkimuksen mukaan varhaiskasvatus on ympäristö, jossa eriarvoisuutta voidaan ennaltaehkäistä. Nykyinen varhaiskasvatuksen pedagoginen suunnittelu ja toteutus ei kuitenkaan vielä ota riittävästi huomioon tai mahdollista monikielisten lasten osallistumista päiväkodin päivittäisiin oppimistilanteisiin (Arvola, 2021). Toivomme, että tässä kirjoituksessa esitellyt teemat voisivat auttaa ehkäisemään eriarvoisuutta tarjoamalla erilaisia tapoja saada monikieliset lapset mukaan pedagogiseen toimintaan, joka tukee varhaisia matemaattisia taitoja.
Kuvituskuvat Pexels
Lähteet
Aerila, J.-A., Gyekye, M., Haapanen, K., Kekki, N., Peltola, K., Peltola, M., Ruokonen, I., Thurin, N., & Tyrer, M. (Eds.). (2022). KieliVertailu-työväline | KieliVertailu. https://sites.utu.fi/kielivertailu/tyovaline/
Alisaari, J., & Rakkolainen-Sossa, S. (2022). Kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka opettajan ja oppijoiden tukena. Kielikukko, 3, 1–2.
Arvola, O. (2021). Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/handle/10024/152202
Arvola, O., Reunamo, J., & Kyttälä, M. (2017). Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: Kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta. Kasvatus, 3, 161–173.
Celedón-Pattichis, S. (2018). Mathematics education and young dual language learners. Division of Behavioral and Social Sciences. https://sites.nationalacademies.org/cs/groups/dbassesite/documents/webpage/dbasse_189139.pdf
Clements, D. H., Sarama, J., Kutaka, T., & Banse, H. W. (2018). Supporting dual language learners (DLLs) and English learners (ELs) in early math—Research-based tips for teachers. Marsico Institute. https://learningtrajectories.org/documents/1571674858177.pdf
Hannula-Sormunen, M., Ruusuvirta, T., Räsänen, P., & Mattinen, A. (2018). Varhaisten matemaattisten taitojen perusta: Synnynnäiset valmiudet, tietoinen toiminta ja vuorovaikutus. Teoksessa J. Joutsenlahti, H. Silfverberg, & P. Räsänen, Matematiikan opetus ja oppiminen (s. 158–183). Niilo Mäki Instituutti.
Harju-Luukkainen, H., Thurin, N., Gyekye, M., & Tyrer, M. (2020). Kielitietoisen pedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. KieliPeda-työväline. Turun yliopisto.
Lee, J., Lee, Y. A., & Amaro-Jiménez, C. (2011). Teaching English Language Learners (ELLs) Mathematics in Early Childhood. Childhood Education, 87(4), 253–260. https://doi.org/10.1080/00094056.2011.10523187
Lehtinen, E., Hannula-Sormunen, M., McMullen, J., & Määttä, S. (2022). Matematiikan osaaminen murtumassa—Kansallinen ohjelma tarpeen. Politiikkasuositus. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/22_09_matematiikan-osaamisen-tukemiseen-tarvitaan-kansallinen-toimenpideohjelma.pdf
Lewis, B., King, M., & Schiess, J. (2020). Language counts: Supporting early math development for dual language learners. Bellwether Education Partners.
Luomaniemi, K., Kankaanpää, S., & Hannula-Sormunen, M. (2023). Suosituksia monikielisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen tukemiseen – Temaattinen synteesi. Journal of Early Childhood Education Research, 12(3), 23–63. https://doi.org/10.58955/jecer.126173
Luomaniemi, K., Mattinen, A., McMullen, J., Sorariutta, A., & Hannula-Sormunen, M. (2021). The Effects of a SFON-Based Early Numeracy Program on Multilingual Children’s Early Numeracy and Oral Language Skills. Journal of Cognitive Education and Psychology, 20(2), 138–160. https://doi.org/10.1891/JCEP-D-20-00006
Murphey, D., Madill, R., & Guzman, L. (2017). Making math count more for young Latino children. Child Trends, Inc. http://www.childtrends.org/wp-content/uploads/2017/02/Early-Math-Report-2.8.pdf
OPH. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/varhaiskasvatussuunnitelman-perusteet-2022
Pihlava, M. (2017). Osaamista kieli- ja kulttuuritietoiseen varhaiskasvatukseen – Osku-hanke Käytäntöjä, ideoita, linkkejä ja vinkkejä. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos. https://dived.fi/osku/
Portin, M. (2017). Vieraskieliset Perusopetuksessa Ja Toisen Asteen Koulutuksessa 2010-Luvulla (Raportit ja selvitykset 2017:10). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/vieraskieliset-perusopetuksessa-ja-toisen-asteen-koulutuksessa-2010
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 