Miten käsitellä kestävää elämäntapaa lasten kanssa? –  Uusi työkalu kestävän varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Vieraskynässä Satu Valkonen & Ann-Christin Furu

Aikamme monimutkaiset ja usein osuvasti viheliäisiksi kutsutut ekososiaaliset ongelmat koskettavat lapsia kaikkialla maailmassa. Mikäli jatkamme maapallon kuormittamista entiseen malliin, planeettamme ei ole enää elinkelpoinen tuleville sukupolville eivätkä lasten mahdollisuudet hyvään elämään toteudu. Tästä huolimatta lasten ajatukset maapallon tulevaisuudesta tulevat yhteiskunnassa vain harvoin kuulluksi eikä lapsuudentutkimuksessa yleisesti tunnustettua lasten yhteiskunnallista ja poliittista toimijuutta valjasteta toiminnaksi, joka tavoittelee kestävää tulevaisuutta (Pekkarinen & Tuukkanen 2020).

Jatka lukemista ”Miten käsitellä kestävää elämäntapaa lasten kanssa? –  Uusi työkalu kestävän varhaiskasvatuksen kehittämiseen”

Ensi viikolla vieraskynässä Satu Valkonen ja Ann-Christin Furu

Satu Valkonen

Satu Valkonen työskentelee varhaiskasvatuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori ja kasvatustieteen maisteri. Tutkimuksessaan Satu on keskittynyt lasten mediakulttuureihin ja mediakasvatuksen moninaisiin kysymyksiin, mutta erityisesti viime aikoina hän on kiinnostunut varhaiskasvatuksen markkinoitumisesta ja kestävästä varhaiskasvatuksesta, jota tämä blogiteksti käsittelee. Kestävässä varhaiskasvatuksessa häntä kiinnostavat aiheet kietoutuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, lasten yhteiskunnalliseen toimijuuteen sekä kasvatusyhteisön työskentelyyn kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Satu Valkonen ja Ann-Christin Furu”

Lasten mukavat ja kurjat kokemukset varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen tukena

Vieraskynässä Kaisa Pihlainen

Lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksen laadun arviointiin 

Varhaiskasvatuksen laatu puhuttaa säännöllisesti niin varhaiskasvatuksen ammattilaisia kuin huoltajiakin. Kaikilla on yhteinen tavoite tukea lasten kasvua, kehitystä ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Kuitenkin varhaiskasvatuksen laadun määrittely ei ole yksiselitteistä, sillä siihen vaikuttavat niin poliittiset, kulttuuriset kuin aikaan ja paikkoihin liittyvät tekijät (Ishimine ym. 2015; OECD 2015; Parrila 2004; Paananen 2017; Vlasov ym. 2018). Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnilla tarkastellaan toiminnan hyvyyttä ja sitä, mitä pidetään merkityksellisenä (Hujala ym. 2012; Vlasov ym. 2018). Laatunäkemykset tulisikin nähdä käsitteenä, joka pohjautuu arvoihin ja uskomuksiin ja jonka määrittelyn tulisi olla dynaaminen, jatkuva ja demokraattinen prosessi (European Commission… 1996). Laadun arviointia käytetään päätöksenteon vahvistamisessa sekä huomion suuntaamisessa kehittämiskohteisiin (Atjonen 2015). Kuitenkin laadun arviointi sekä lapsivaikutusten arviointi ovat vielä melko uutta varhaiskasvatuksessa. 

Jatka lukemista ”Lasten mukavat ja kurjat kokemukset varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen tukena”

Ensi viikolla vieraskynässä Kaisa Pihlainen

Kaisa Pihlainen

Kaisa Pihlainen on kasvatustieteen tohtori, joka työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian osastolla (tenure track, erityispedagogiikka). Hän on osallistunut varhaiskasvatuksen kehittämishankkeisiin, joissa on tutkittu ja kehitetty teknologia-, ympäristö- ja sanataidekasvatusta sekä moniammatillista yhteistyötä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Kaisa Pihlainen”

“Aattelen näin, että mikään muu ei oo pysyvää kuin muutos” . Varhaiskasvatuksessa tapahtuneet muutokset päiväkodin johtajien puheissa

Vieraskynässä Sanna Tilli

Varhaiskasvatuslaki, varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma, opettajien sak-työaika ja kiky-tunnit ovat olleet viimeisten vuosien muutoksia, jotka ovat vaatineet päiväkodin johtajilta entistä vahvempia muutosjohtamisen kykyjä. Pro gradu -tutkielmani, “Päiväkodin johtajat varhaiskasvatuksen muutosten implementoijina”, tutki johtajien näkemyksiä ja kokemuksia vuosien 2015-2019 välillä tapahtuneiden muutosten johtamisesta. Koin tärkeäksi selvittää juuri johtajien näkemyksiä varhaiskasvatuksen muutoksista, sillä heidän vastuullaan on sekä toimintakulttuurin johtaminen että yksikön kasvatusajattelun suuntaaminen yhteistä tavoitetilaa kohti (Opetushallitus 2016; Nivala 1999). Voidaan siis olettaa, että johtajien tulkinnat mm. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2016; 2018) tai sak-työajasta ohjaavat päiväkodin mikrotasolla tapahtuvaa substanssijohtamista, kuten myös henkilöstön työkulttuuriin liittyviä rakenteita. 

Jatka lukemista ”“Aattelen näin, että mikään muu ei oo pysyvää kuin muutos” . Varhaiskasvatuksessa tapahtuneet muutokset päiväkodin johtajien puheissa”

Ensi viikolla vieraana Sanna Tilli

Sanna Tilli

Sanna Tilli on varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kasvatustieteen maisteri, joka työskentelee yksikön veo:na ja varajohtajana Vantaalla. Hän on kiinnostunut laadukkaan varhaiskasvatuksen edistämisestä, kehittämisestä sekä johtamisesta; varhaiskasvatustoiminnassa etenkin leikki ja osallisuus ovat sydäntä lähellä. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Sanna Tilli”

Ainoa mikä on varmaa, on se, että kaikki on epävarmaa -vai onko? -Tutkittu tieto varhaiskasvatuksen johtajan tukena epävarmana aikana

Vieraskynässä Anne Koski

Korona pysäytti yhteiskunnan poikkeuksellisella tavalla ja kriisi kosketti kaikkia. Varhaiskasvatuksessa muutosten vyöry on ollut suorastaan hengästyttävää, sillä niin moni asia on muuttunut viime vuosien aikana: vasu, lapsen vasu, ruokailusuositukset, henkilöstömitoitukset, vakan asiakasmaksuperusteet, henkilöstön kelpoisuusehdot, laki… ja sitten tuli korona. Jatkuvat muutokset ja epävarmuus huomisesta on ollut jo kauan läsnä varhaiskasvatuksen arkea määrittävänä asiana. Mitä oli olla johtaja varhaiskasvatuksessa koronakriisin aikana? Mitkä keinot ovat auttaneet jaksamaan? Haastattelemani päiväkodinjohtaja kertoi vuoden 2020 olleen opettavaisin, joskin samalla raskain ja työuransa haastavin:

Jatka lukemista ”Ainoa mikä on varmaa, on se, että kaikki on epävarmaa -vai onko? -Tutkittu tieto varhaiskasvatuksen johtajan tukena epävarmana aikana”

Ensi viikolla vieraana Anne Koski

Anne Koski

Anne Koski (VO, KM) työskentelee tällä hetkellä tohtorikoulutettavana Vaasan yliopiston Johtamisen yksikössä. Kosken väitöskirjan aiheena on varhaiskasvatuksen dialogis-narratiivinen johtajuus koronan aikana.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Anne Koski”

Ruokailukäytännöt varhaiskasvatuksessa ja niiden yhteydet lasten ruoankäyttöön

 Vieraskynässä Reetta Lehto

Varhaiskasvatuksessa olevat lapset syövät tyypillisesti 2-3 ateriaa päiväkodissa joka arkipäivä ja näin ollen varhaiskasvatuksessa syötävä ruoka muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan, usein monen vuoden ajan. Koska lapsuudessa muodostuneet elintavat, ruoankäyttö mukaan lukien, jatkuvat usein aikuisuuteen asti (Craigie 2011, Mikkilä 2008), lapsuudessa opituilla ruokatottumuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomessa lasten päiväkodissa syömä ruoka on suhteellisen terveellistä ja usein lähempänä ravitsemussuosituksia kuin kotona syötävä ruoka (Lehtimäki 2010, Korkalo 2019). Esimerkiksi tyydyttymättömiä rasvoja, kalaa ja kuitua lapset saavat suhteessa enemmän päiväkotiruuasta kuin kotiruuasta, kun taas sokeria saadaan vähemmän. 

Jatka lukemista ”Ruokailukäytännöt varhaiskasvatuksessa ja niiden yhteydet lasten ruoankäyttöön”

Ensi viikolla vieraana Reetta Lehto

Reetta Lehto

Olen ravitsemustieteilijä ja post-doc -tutkija Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Tällä hetkellä olen mukana Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston yhteisessä DAGIS-hankkeessa, jossa tutkitaan päiväkotilasten elintapoja ja stressiä ja sitä, miten koti- ja päiväkotiympäristö ovat yhteydessä niihin. Ravitsemustieteessä minua kiinnostaa erityisesti, miten sosiaalinen ja fyysinen ympäristö vaikuttavat ihmisen ruoankäyttöön.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Reetta Lehto”