Vieraskynässä Anne Soini

Varhaiskasvatuksen rooli liikuntakasvatuksessa

Varhaiskasvatuksessa lapsella on oikeus liikuntakasvatukseen, joka on suunniteltua, tavoitteellista sekä monipuolista (Opetushallitus [OPH], 2022; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2016; Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen edellytetään olevan lapsilähtöistä, säännöllistä ja innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti kaikkina vuodenaikoina sekä kokemaan liikunnan iloa (OPH, 2022). Lapsella fyysistä aktiivisuutta esiintyy usein leikissä. Fyysisesti aktiivinen leikki on yksi tärkeimmistä työtavoista varhaiskasvatuksessa ja tukee myös lapsen varhaisen fyysisesti aktiivisen elämäntavan syntymisessä. Lapsen monipuoliselle ja omaehtoiselle liikkumiselle erilaisissa ympäristöissä tulisi antaa riittävästi aikaa ja tilaa (OPH, 2022). Pedagoginen oppimisympäristö luodaan usein yhdessä lapsen kanssa, jolloin lasta voidaan luontevasti kannustaa leikkiin, liikkumiseen ja tutkimiseen (Repo ym., 2019).

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen liikuntaopinnoilla on merkitystä opettajaopiskelijoiden koettuun pätevyyteen liikuntakasvattajina” →

Vieraskynässä Eija Salonen

Päiväkodin kello näyttää iltakymmentä, kun äiti saapuu hakemaan Mattia vuorohoidosta. Kotiinlähdön hetkellä lastenhoitaja kumartuu Matin puoleen ja kertoo ystävällisesti: ”Aamulla täällä onkin Kaisa-ope sinua vastassa.” Ulko-oven sulkeuduttua hoitajan ilme vakavoituu. ”Vaihtuvat vuorot ovat lapsille rankkoja”, hän huokaa. ”Joskus he ovat niin väsyneitä, että uni meinaa tulla kesken lounaan.”

Varhaiskasvatuksen vuorohoidosta puhutaan usein huolen täyttämin äänenpainoin. Vaativien varhaiskasvatusaikojen ja vaihtuvien ihmissuhteiden pelätään vaarantavan etenkin pienimpien lasten hyvinvoinnin. Tutkimukset (Peltoperä, 2021; Salonen, 2020; Siippainen, 2018) antavat kuitenkin vuorohoidosta monipuolisemman kuvan. Vaikka niissäkin tuodaan esille haasteita, vuorohoidossa nähdään myös hyviä puolia ja lasten hyvinvointia palvelevia käytäntöjä. 

Jatka lukemista ”Aamuin illoin varhaiskasvatuksessa – voiko vuorohoito palvella pienten lasten hyvinvointia?” →

Eija Salonen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Eija Salonen” →

Vieraskynässä Merja Hautakangas

Tutkin väitöstutkimuksessani lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutetussa Muksuoppi-interventiossa. Muksuoppi on psykiatri Ben Furmanin kehittämä ohjelma. Muksuopissa tavoitteena on saavuttaa yhdessä lapsen kanssa asetettu taitotavoite, lapsen osallisuutta vahvistaen ja lapsen lähiaikuisten tukemana. Ohjelman mukaan lapsella ei ole ongelmia, vaan taitoja, joita hän ei ole vielä oppinut. (Furman, 2003.) Muksuoppi liittyy positiiviseen psykologiaan ratkaisukeskeisyydellään ja hyvinvointiin liittyvällä näkökulmallaan (Hautakangas, 2022).  Tarkastelin tutkimuksessani lapsen itsesäätelytaitojen kehittymistä lapsen, hänen huoltajansa ja varhaiskasvatuksen ammattilaisen näkökulmista. Tässä artikkelissa kuvaan väitöstutkimukseni päätuloksia. 

Jatka lukemista ”Lapsen itsesäätelytaitojen tukeminen Muksuoppi-intervention avulla” →

Merja Hautakangas, KT, yliopistonopettaja Koulutusjohtamisen instituutti (KJI), JYU

Merjalla on pitkä kokemus päiväkodinjohtajana työstä. Vuodesta 2020 alkaen hän on toiminut yliopistonopettajana KJI:ssa vastaten inkluusion, varhaiskasvatuksen ja positiivisen johtamisen opinnoista kasvatus- ja koulutusalan johtamille ja rehtoreille. Hän tutkii inkluusion, vahvuuksien ja arvostavan johtamisen teemoja sekä koulutusjohtamista ilmiönä. Merja arvostaa arjen pieniä mikrohetkiä ja innostuu myönteisyyttä vahvistavista ilmiöistä.

Vieraskynässä Jonna Kangas, Tuulikki Ukkonen-Mikkola ja Samuli Ranta

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on noussut huomion kohteeksi viimeaikaisessa suomalaisessa, jännitteisessäkin, varhaiskasvatuksen keskustelussa. Lisääntynyt tutkimukseen perustuva tieto lapsuudesta, lapsesta, oppimisesta ja kasvatuksesta on lisännyt ymmärrystä pedagogiikan merkityksestä erityisesti varhaiskasvatuksessa. Tämä tulkintakehikko on tunnistettavissa myös uudistuneissa varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa, jotka korostavat aikaisempaa enemmän pedagogiikan merkitystä ja kokonaisvaltaisuutta. (Alila & Ukkonen-Mikkola, 2018). Tulkinnat tavoitteista ja toteuttamisesta ja tätä kautta vaatimukset työlle sekä varhaiskasvatuksen laadulle varhaiskasvatuksen pedagogiikan käsitteestä ja merkityksestä vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, onko puhujana varhaiskasvatuksen hallinto, henkilöstö, koulutukset, tutkijat, lapsi vai vanhemmat. Kenties mitään toista käsitettä ei käytetä yhtä laajalti niin tieteellisissä teksteissä, yhteiskunnallisissa asiakirjoissa (ml. opetussuunnitelmat) kuin arjen kasvatuspuheessa ilman tarkkaa tieteellistä määrittelyä. Tässä blogi-tekstissä tarkastelemme varhaiskasvatuksen pedagogiikan teoreettista määrittelyä tutkimuskirjallisuuteen perustuen.

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen pedagogiikka – Kohti teoreettisia määritelmiä” →

Jonna Kangas

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jonna Kangas, Tuulikki Ukkonen-Mikkola ja Samuli Ranta” →