Tekijä: Samuli Ranta

Yliopistotutkija (UEF), kouluttaja #oppiminen #oppimiskokemus #motivaatio #tiimityö Olen erityisesti kiinnostunut oppimisilmapiiristä, tunneilmastosta sekä vuorovaikutuksen laadusta. Ota yhteyttä: samuli.a.ranta(*at*)gmail.com

Varhaiskasvatuksen opettajien kuvataidekasvatusosaaminen on riippuvainen koko kasvatus- ja koulutuspolun laadukkuudesta

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Jaakko H. Moilanen

Kirjoitus perustuu tuoreeseen tutkimusartikkeliin The meaningful memories of visual arts education for preservice generalist teachers: What is remembered, why, and from where?

”Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon on osoitettu olevan yksi keskeisimmistä varhaiskasvatuksen laatutekijöistä.”

(Karila 2016) 

Lasten oikeutta taiteisiin ja kulttuuriin on korostettu YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa ja varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asettavat taidekasvatukselle tavoitteet, mutta varhaiskasvatuksen opettaja on kuitenkin se, joka vastaa taidekasvatuksen toteutumisesta. Tiiviydessäänkin varhaiskasvatuksen kuvataidekasvatusta ohjaavat tavoitteet antavat mielikuvan monipuolisuudesta, mutta lisäksi tulevat vielä laaja-alaiset oppimisen tavoitteet, joiden tulisi myös näkyä toteutetussa opetuksessa. Toisin sanoen, varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan todella monipuolista osaamista myös kuvataidekasvatuksessa. Väitöstutkimukseni tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajuuden rakentumista sekä kuvataidekasvatusta opiskelijoiden kuvataidemuistojen kautta. Tässä artikkelissa peilaan väitöstutkimukseni teemoja taidekasvatuksen toteutumisesta ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa, Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa” – arviossa (Repo, ym. 2019) nousseisiin huoliin. 

Jatka lukemista ”Varhaiskasvatuksen opettajien kuvataidekasvatusosaaminen on riippuvainen koko kasvatus- ja koulutuspolun laadukkuudesta” →

Ensi viikolla vieraana Jaakko H. Moilanen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Jaakko H. Moilanen on koulutukseltaan taiteen maisteri, kasvatustieteen maisteri, ja varhaiskasvatuksen opettaja. Hän työskentelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa yliopisto-opettajana varhaiskasvatuksen koulutuksessa, erityisesti kuvataidekasvatuksen, taiteen pedagogiikan, lasten kulttuurin, opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen sekä opinnäytetöiden parissa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Jaakko H. Moilanen” →

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden vahvuudet, osaaminen ja aktiivinen osallisuus suomalaisessa varhaiskasvatuksessa

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

VIERASKYNÄSSÄ ANNA-LEENA LASTIKKA

”Ovat kannustaneet, että osaan. Olen pitkään asunut Suomessa ja mun suomen kielen osaaminen on vähän heikko. Ovat ohjanneet opiskelemaan suomen kieltä, ja ovat antaneet esimerkiksi tietoa, missä suomen kielen ryhmiä alkaa. Ja sillä tavalla ajattelen, että minä itse haluan tulla ammattilaiseksi.” (INCLUD-ED-hanke, Somaliasta muuttanut äiti, 2 lasta päiväkodissa) 

Tämä lainaus on eräältä Suomeen muualta muuttaneelta äidiltä, jonka Suomessa syntyneet kaksi lasta käy päiväkotia itähelsinkiläisessä päiväkodissa. Tämän päiväkodin lapsista 58 %:lla toinen huoltajista on syntynyt muualla kuin Suomessa. Vaikka Suomessa asuu kansainvälisesti verrattuna vähän ulkomailla syntyneitä ihmisiä, kasvu on ollut yksi OECD-maiden nopeimmista (OECD 2018). Tutkimusten mukaan Suomessa varhaiskasvatuksessa ei kuitenkaan ole huomioitu tarpeeksi kielellisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä (mm. Arvola ym. 2017; Kuusisto 2017; Lastikka & Lipponen 2016; Paavola 2017). On löydetty normaaliutta korostava puhetapa, joka leimaa ja syrjii maahanmuuttajataustaisia (Kurki 2019; Pihl ym. 2018). Lisäksi eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ei ole tutkittu riittävästi (Arvola ym. 2017; Lastikka 2019; Niemelä 2015). Tulokset kertovat selvästi tarpeen tunnistaa ja kehittää inkluusiota ja osallisuutta tukevia elementtejä ja käytäntöjä, joissa otetaan huomioon eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden kokemukset ja näkemykset. 

Jatka lukemista ”Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden vahvuudet, osaaminen ja aktiivinen osallisuus suomalaisessa varhaiskasvatuksessa” →

Ensi viikolla vieraana Anna-Leena Lastikka

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Anna-Leena Lastikka, KL, VO, freelancer

Vaikka Suomessa kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus on kansainvälisten standardien mukaan määrältään vähäistä, se on kasvanut nopeimmin OECD-maissa. Tutkimukset ovat tuoneet esille, että eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja perheiden osaamista ja vahvuuksia ei välttämättä osata tuoda esille, ja he kokevat marginaalisuutta ja toiseutta. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Anna-Leena Lastikka” →

Ensi viikolla vieraskynässä Arja Sääkslahti ja Nina Korhonen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Arja Sääkslahti, LitT, Lasten liikuntakasvatuksen dosentti

Arja toimii Jyväskylän yliopistossa Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yliopistotutkijana. Työssään hän kouluttaa tulevia liikunnanopettajia, mutta hänen tutkimusalueistaan sydäntä lähinnä ovat erityisesti alle kouluikäisten lasten liikkumiseen, leikkimiseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Hänen tutkimusprojekteissaan työskentelee lahjakkaita nuoria väitöskirjatekijöitä, jotka jakavat hänen kanssaan saman päämäärän. Lasten tulee saada joka päivä leikkiä, ulkoilla ja liikkua riittävästi. Se on heidän oikeutensa, jota me aikuiset emme saa heiltä viedä.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Arja Sääkslahti ja Nina Korhonen” →

Kun vanhempien ja ammattilaisten käsitykset lapsen tuen tarpeesta eroavat: esimerkkinä haastavaksi koetun käyttäytymisen arvioiminen

~ Samuli Ranta ~ Kommentoi

Vieraskynässä Noora Heiskanen

Aku tarvitsee paljon tukea käyttäytymiseen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen. Erityisesti yhteisillä aamukokoontumisilla aikuisen täytyy olla lähellä tukemassa ja rauhoittamassa, muuten säntää muihin hommiin. Nyrkit nousevat myös herkästi ja käyttäytyminen on aggressiivista. Kotona ei kuitenkaan tällaiset haasteet näy vaan tulevat ilmeisesti esille erityisesti isossa ryhmässä useiden lasten kanssa.

Kehityksen ja oppimisen tuen suunnittelu varhaiskasvatuksessa perustuu parhaimmillaan lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten ja lapsen vanhempien tiiviiseen yhteistyöhön. Moni varhaiskasvatuksen ammattilainen on kuitenkin törmännyt tilanteeseen, jossa vanhemmilta saatavat havainnot ja tieto lapsen tuen tarpeista saattavat poiketa merkittävästikin siitä, mitä ammattilaiset varhaiskasvatuksessa ajattelevat lapsen tilanteesta. Vanhempi saattaa kokea tuen tarpeet toisaalta hyvin suuriksi kotona, vaikka ne eivät näyttäytyisi päiväkodissa juurikaan, tai päinvastoin tuen tarve saattaa näyttäytyä selkeimmin päiväkodissa. Tässä tekstissä ammattilaisten ja vanhempien eriäviä havaintoja lapsen tuen tarpeesta tarkastellaan erityisesti haastavaksi koetun käyttäytymisen näkökulmasta. 

Jatka lukemista ”Kun vanhempien ja ammattilaisten käsitykset lapsen tuen tarpeesta eroavat: esimerkkinä haastavaksi koetun käyttäytymisen arvioiminen” →

Ensi viikolla vieraana Noora Heiskanen

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Noora Heiskanen

Kehityksen ja oppimisen tuen suunnittelu perustuu parhaimmillaan lapsen kanssa työskentelevien ammattilaisten ja lapsen vanhempien tiiviiseen yhteistyöhön. Vanhemmilta saatavat havainnot ja tieto lapsen tuen tarpeista saattavat kuitenkin poiketa merkittävästikin siitä, mitä ammattilaiset ajattelevat lapsen tilanteesta. Onko vanhempi tai ammattilainen siis väärässä? Vai onko kyse lapsen tuen tarpeiden moni-ilmeisyydestä, joka saa ne näyttäytymään erilaisina eri ympäristöissä?

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Noora Heiskanen” →

ARKEA, KOKOPÄIVÄPEDAGOGIIKKAA VAI MITÄ SE VARHAISKASVATUS NYT OIKEASTAAN OLIKAAN?

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraana Titta Kettukangas

Ajattelu liittyy kieleen ja sen käsitteisiin, mutta se, mitä käsitteitä käytämme, ohjaa myös ajattelumme suuntaa. Toisaalta käsitteiden merkitykset määrittävät toimintaa ja kykyä suorittaa käsitteen merkityksen mukaisia tekoja (Rodgers 2000). Käsitteet toimivat tieteen, koulutuksen, käytännön ja ajattelun yhteisinä dialogin välineinä (Härkönen 2013; Rodgers 2000). Käytössä olevat käsitteet voivat olla myös sellaisia, jotka tiedostamatta alentavat kohdettaan. Siksi ei ole yhdentekevää, millä käsitteillä ja termeillä puhumme pedagogiikkaan painottuvasta tietoisesta, tavoitteellisesta ja suunnitelmallisesta varhaiskasvatuksesta. 

Käsitteet voidaan jakaa arkikäsitteiksi ja tieteellisiksi käsitteiksi. Arkikäsitteet ovat puhekielen termejä, jotka muodostuvat jopa tiedostamattomasti käytännöstä tehtyjen havaintojen ja niin sanotun arkitiedon perusteella. Arkitieto voi olla totuudenkaltaista, mutta siihen liittyy kuitenkin puutteita kuten kapea-alaisuus tai jopa harhaanjohtavuus. Yleiskielessä ja puheessa käytettyjen sanojen ja termien merkitys voi helposti jäädä epämääräiseksi (Voutilainen, Mehtäläinen & Niiniluoto 1992).

Jatka lukemista ”ARKEA, KOKOPÄIVÄPEDAGOGIIKKAA VAI MITÄ SE VARHAISKASVATUS NYT OIKEASTAAN OLIKAAN?” →

Ensi viikolla vieraana Titta Kettukangas

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Titta Kettukangas

Titta Kettukangas työskentelee Itä-Suomen yliopistossa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa yliopisto-opettajana. Hänen tutkimuksellinen kiinnostuksensa kohdistuu erityisesti varhaiskasvatuksen perustoiminnot-käsitteeseen, jota hän tarkasteli vuonna 2017 valmistuneessa väitöskirjassaan. Käytännön varhaispedagogiikalla on erityinen paikka Titan sydämessä, sillä ennen työskentelyään yliopistossa ja tieteen parissa, hän teki pitkän työuran päiväkodissa. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Titta Kettukangas” →

Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa – yhteinen vastuu pedagogiikan laadusta

~ Samuli Ranta ~ Yksi kommentti

Vieraana yliopistonlehtori, dosentti KT Elina Fonsén

Johtajuus on ominaisuus, mitä on kaikilla työyhteisön jäsenillä.  Yhteisössä kaikki osallistuvat jaettuun johtajuuteen, halusivat tai eivät, ja huomasivat he sitä tai eivät. Johtajuus tapahtuu vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutusta on kaikki ihmisten välinen toiminta. Osallistuminen yhteisön toimintaan on aina jotain, mikä suuntaa yhteisön toimintaa. Myös vetäytyminen vuorovaikutuksesta on vuorovaikutusta: se lähettää viestin ja aiheen käyttäytymisen tulkintaan, ja muuttaa samalla myös muiden käyttäytymistä ja suhtautumista vetäytyjään. Näin vetäytyjä tulee osallistuneeksi yhteisönsä ilmapiirin johtamiseen johonkin suuntaan, varmaankin useimmiten ilman tarkoitusta näin tehdä. (Fonsén, Varpanen, Kupila & Liinamaa, tulossa; Foucault 2000; Harris & Spillane 2008.) 

Jatka lukemista ”Jaettu pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa – yhteinen vastuu pedagogiikan laadusta” →