Vieraskynässä Anna Siippainen (Tampereen yliopisto), Julia Kuusiholma-Linnamäki (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi) ja Katja Repo (Tampereen yliopisto)

Suomessa tuetaan julkisin varoin sekä pienten lasten kotihoitoa että varhaiskasvatusta. Vastakkainasettelu kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välillä leimahtelee aika ajoin niin julkisessa keskustelussa kuin poliittisessa päätöksenteossa. Kättä on väännetty muun muassa kotihoidon ja varhaiskasvatuksen paremmuudesta ja ylipäänsä siitä, missä pienten lasten ja heidän huoltajiensa pitäisi aikansa viettää. Keskustelut ilmentävät erilaisia tulkintoja hyvästä lapsuudesta sekä vanhemmuuden odotuksista ja ideaaleista. Näiden keskustelujen lisäksi huoltajien valintoihin vaikuttaa myös se, minkälaiset ratkaisut ovat ylipäänsä mahdollisia. Keskusteluissa ei aina tunnisteta sitä, että huoltajien lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisuihin vaikuttavat useat tekijät, kuten työ, elämäntilanne, oma hyvinvointi tai vaikkapa asuinpaikka (ks. esim. Alasuutari ym. 2022). Perheiden valittavana olevat vaihtoehdot ovat Inarissa, Lempäälässä ja Helsingissä erilaiset, ja varhaiskasvatukseen osallistumisessa on paikallista vaihtelua.

Jatka lukemista ”Osallistumisen esteitä metsästämässä. Esimerkkinä viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu” →

Anna Siippainen (KT, vo) työskentelee parhaillaan post doc apurahatutkijana Tampereen yliopistolla VADA-hankkeessa, jossa tarkastellaan varhaiskasvatuksen paikallisia arviointikäytäntöjä datafikaation aikakaudella. Anna työskenteli Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun arvioinnissa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Siippainen, Kuusiholma-Linnamäki ja Repo” →

Outi Arvola       

Olemme työssämme ja tutkimuksissamme molemmat erityisen kiinnostuneita kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaisten lasten ja perheiden osallisuuden ja inkluusion toteutumisesta. Lisäksi innostumme yhteisöllisyydestä, toiminnallisuudesta ja dialogisuudesta. Nämä intressimme ovat yhdistäneet meidät tutkimaan, kehittämään ja kouluttamaan teemojen parissa.

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Outi Arvola ja Anna-Leena Lastikka” →

Vieraskynässä Jaakko Hilppö

Asuimme ensimmäistä vuotta Evanstonissa, Chicagon pohjoispuolella. Työpäivä yliopistolla oli ollut pitkä ja talvi-ilta oli pimeä kavutessani kotiin. Esikoisemme Reko (tuolloin 6.v), joka oli aloittanut syksyllä koulupolkunsa, tuli luokseni ja ojensi minulle nipun taiteltuja papereita. Papereissa oli piirroksia sekä tekstiä. “Voitko isi töissä nitoa tän kirjan?”, hän kysyi. Nyökkäsin ja sanoin, että teen sen huomenna. Talvenmittaan tämä pyyntö toistui aika ajoin. Välillä kirjojen sivut nidottiin, välillä taas sidoimme ne yhteen narulla. Kirjojen koko vaihteli, samoin kuin niiden aiheet. Reko kirjoitti Kapteeni Kalsarin seikkailuista, omasta elämästään, jalkapallosta, kissoista ja Star Wars fanifiktioita. Tärkeää oli se, että Reko itse päätti kirjojen tekemisestä. Innokas opettaja-isä ei saanut puuttua niihin. Jos ehdotin jotain tai yritin auttaa ilman, että minua oli pyydetty, Reko jätti homman kesken ja päätti tehdä jotain muuta. Kirjat olivat Rekon juttu ja minä hänen avustajansa. 

Jatka lukemista ”Lasten projektit: jotain vanhaa, joitain uutta ja jotain myötätuntoista” →

Jaakko Hilppö

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Jaakko Hilppö” →

Vieraana Satu Karjalainen

Myönteiset tunteet tutkimuskohteena

Tunteilla on keskeinen rooli ihmisten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa (Karjalainen & Puroila, 2017; Turner & Stets, 2014). Tunteet ovat saaneet viime vuosikymmeninä yhä vahvempaa jalansijaa ihmistieteellisessä tutkimuksessa ja voidaankin puhua emotionaalisesta ja affektiivisesta käänteestä (ks. Zembylas, 2014). Vaikka niin kutsuttujen myönteisten tunteiden tutkimus on ollut kielteisten tunteiden tutkimusta vähäisempää (Fredrickson, 2004; Karjalainen & Puroila, 2017), erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen alueella myönteisten tunteiden tutkimus on lisääntynyt. Positiivisten tunteiden merkitys on tunnistettu erityisesti oppimiseen liittyvässä tutkimuksessa (esim. Ford & Opitz, 2015; Rantala & Määttä, 2012). Ongelmakeskeisen lähestymistavan vastapainona myönteisyyden korostaminen näkyy myös esimerkiksi kiinnostuksena positiivista pedagogiikkaa kohtaan; sen piirissä on kehitetty mm. lasten vahvuuksiin perustuvia pedagogisia menetelmiä (ks. Ranta, 2020; Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016).  Myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja muissa varhaiskasvatuksen asiakirjoissa myönteisillä tunteilla ja erityisesti ilolla on keskeinen rooli (ks. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018). Myönteisten tunteiden painottuminen lapsiin liittyvässä keskustelussa ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö, sillä positiivisten tunteiden, kuten ilon, on nähty jo pitkään kuuluvan olennaisena osana erityisesti länsimaisen lapsuuden olemukseen (Vehkalahti, 2012). 

Jatka lukemista ”Ilolla väritetty varhaiskasvatuksen arki” →

Satu Karjalainen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Satu Karjalainen” →

Vieraskynässä Katja Tervahartiala

Onko lasten stressinsäätely erilaista varhaiskasvatuksessa kuin kotona? Entä miten temperamentti vaikuttaa lapsen reagointiin erilaisissa ympäristöissä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita lähdin tarkastelemaan omassa väitöstutkimuksessani. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella lasten stressinsäätelyn kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä erilaisissa kasvuympäristöissä. Lasten fysiologisia stressihormonitasoja mitattiin sylkinäytteistä sekä kotihoidossa olevilla että varhaiskasvatukseen osallistuvilla lapsilla. Kansainvälisissä tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kortisolitasot ovat korkeammat päiväkotipäivinä kuin kotipäivinä (ks. esim. Vermeer ym., 2006; Drugli ym., 2017). Suomessa ei kuitenkaan vastaavia tuloksia ole saatu. Esimerkiksi Suhosen ja kollegoiden (2016) laaja tutkimus osoitti, että lasten kortisolitasot noudattivat säännöllistä vuorokausivaihtelua varhaiskasvatuksessa. 

Jatka lukemista ”Lasten fysiologinen stressinsäätely kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa” →

Katja Tervahartiala

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Katja Tervahartiala” →