Johanna Hirvi
Jatka lukemista ”Gästpenna av Johanna Hirvi”Gästpenna av Johanna Hirvi
Pelillistetty reflektiivinen keskustelu laadukkaan tiimityön perustana
Vieraskynässä Kata Kumpulainen
Tiimityön toimivuudella on merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja hyvinvointiin (Kumpulainen ym., 2023). Varhaiskasvatuksen tiimityön ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat keskeisiä asioita alan veto- ja pitovoimaa vahvistettaessa. Alalla on pitkälti sen historian aikana keskitytty vahvistamiseen henkilöstön ja opiskelijoiden koulutuksissa vuorovaikutukseen ja toimintaan lapsen kanssa. Alan ammattilai sten keskinäiset työyhteisölliset vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle, niin varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa kuin työelämässäkin.
Jatka lukemista ”Pelillistetty reflektiivinen keskustelu laadukkaan tiimityön perustana”Ensi viikolla vieraana Kata Kumpulainen
Kata Kumpulainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Kata Kumpulainen”Pedagogiikan johtamista vai johtamisen pedagogiikkaa?
Vieraskynässä Ulla Soukainen
Tässä artikkelissa tarkastelen termejä pedagogiikan johtaminen ja pedagoginen johtaminen sivuten myös pedagogista johtajuutta. Tarkasteluni lähtökohtana on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), jossa käytetään termiä pedagogiikan johtaminen seuraavasti:
Jatka lukemista ”Pedagogiikan johtamista vai johtamisen pedagogiikkaa?””Johtaminen vaikuttaa keskeisesti varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin, sen kehittämiseen ja laatuun. Varhaiskasvatuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Toimintakulttuurin ja sen inklusiivisuuden kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista, joka on varhaiskasvatuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä. Se sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle” (2022, 87).
Ensi viikolla vieraskynässä Ulla Soukainen
Ulla Soukainen
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Ulla Soukainen”Pedagogisen toimintaympäristön ja laadun yhteys varhaiskasvatuksessa
Vieraskynässä Raija Raittila
Varhaiskasvatuksen pedagogisen työn toteutuminen ja laatu ovat oleellisesti kytköksissä toimintaan varattujen ympäristöjen kanssa (Matthews & Lippman 2020; Stankovic-Ramirez & Vittrup 2023). Suomalaisessa ”varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, inklusiivinen, terveellinen ja turvallinen sekä esteetön oppimisympäristö”, jonka ymmärretään sisältävän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden (Varhaiskasvatuslaki 540/2018; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022). Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä kuvaillaan alaa ohjaavissa asiakirjoissa melko monipuolisesti, mutta kuvailu tehdään ilman teoreettista kehikkoa. Pedagogiikan ja oppimisympäristöjen välinen yhteys on kuitenkin monimutkainen kysymys, jonka tutkimusta on tehty erityisesti avoimista kouluympäristöistä (Mulcahy, Cleveland & Aberton 2015; McNeil & Borg 2018).
Jatka lukemista ”Pedagogisen toimintaympäristön ja laadun yhteys varhaiskasvatuksessa”Ensi viikolla vieraana Raija Raittila
Raija Raittila
Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraana Raija Raittila”Vertaismentorointi ammatillisen kehittymisen tilana varhaiskasvatuksessa
Vieraskynässä Päivi Kupila
Aluksi
Tarkastelen tässä kirjoituksessa sitä, miten vertaismentorointi tukee varhaiskasvatuksen ammattilaisen työtä ja ammatillisen identiteetin rakentumista. Vertaismentoroinnin mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ammattialalla on tutkittu viime vuosina. Mentoroinnin merkitys kasvatus- ja opetusalan työelämän eri vaiheissa on osoitettu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (esim. Kupila & Karila, 2018, Balduzzi & Lazzari, 2015; Oberhuemer, 2015; Pennanen ym., 2015). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa 2017-2030 (Karila, Kosonen & Järvenkallas, 2017) se
nähdään ammatillisen kehittymisen tukena sekä osana täydennyskoulutuksen kehittämistä ja henkilöstön perehdyttämistä. Mentorointi ei kuitenkaan vielä ole vakiintunut käytäntö, eivätkä organisatoriset rakenteet vielä juurikaan mahdollista siihen osallistumista. Ilahduttavasti suomalaisissa varhaiskasvatuksen työyhteisöissä mentorointia on kuitenkin eri paikkakunnilla viime vuosina käynnistetty. Mentoroinnin merkityksen voi todentaa kaikilla varhaiskasvatuksen ammattiryhmillä.
Ensi viikolla vieraskynässä Päivi Kupila
Päivi Kupila, KT, on työskennellyt Tampereen yliopistossa varhaiskasvatuksen
yliopistonlehtorina. Hänen tutkimusintressejään ovat varhaiskasvatuksen ammatillisuuteen ja
ammatissa toimimisen tukemiseen liittyvät tekijät. Hän on tutkinut ammatillisia tiloja ja
ammatillista identiteettiä varhaiskasvatuksessa ja ollut mukana monissa mentorointia
kehittävissä hankkeissa. Hän on myös mukana kansainvälisessä varhaiskasvatuksen
johtajuutta tutkivassa hankkeessa.
“Mulki on joskus käyny sillai. Et ei oikee tiiä mihi leikkii menis” – Lasten ulossulkemisen kokemukset esiopetuksessa
Vieraskynässä Antonina Peltola
Johdanto
Kaikilla meillä on sisäsyntyinen tarve tuntea yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin ja saada hyväksyntää (Baumeister & Leary, 1995). Päiväkoti on usein lapsen ensimmäinen ympäristö, jossa saadaan kokemuksia ryhmässä toimimisesta sekä vertaissuhteista kodin ja perheen ulkopuolella. Tällöin lapsi joutuu myös neuvottelemaan paikkaansa lapsiryhmässä (Donner ym., 2022; Juutinen, 2018). Ulossulkeminen voidaan ymmärtää ilmiönä, jolloin pyritään jollain tavalla estämään toista pääsemästä mukaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen (Fanger ym., 2012; Juutinen, 2018). Ilmiötä pidetään yleisenä ja osaltaan lasten väliselle vuorovaikutukselle ominaisena (Corsaro, 2018; Fanger ym., 2012; Ellis ym., 2021; Lundström ym., 2022).
Jatka lukemista ”“Mulki on joskus käyny sillai. Et ei oikee tiiä mihi leikkii menis” – Lasten ulossulkemisen kokemukset esiopetuksessa”
Tutkittua varhaiskasvatuksesta 