Hannele Roponen toimii varhaiskasvatuksen apulaisaluepäällikkönä Helsingin kaupungilla. Aiemmin Roponen on kouluttanut erityisesti kasvatus- ja koulutusalan johtajien tilaus- ja täydennyskoulutuksissa eli jatkuvan oppimisen parissa. Roposen tutkimustyö liittyy tiiviisti johtajuuteen kasvatus- ja koulutusalalla, ja hänen väitöskirjansa keskeisiä aiheita ovat varhaiskasvatuksen johtamiskulttuuri, jaettu johtajuus, asiantuntijaorganisaation johtaminen sekä laaja pedagoginen johtaminen. 

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Hannele Roponen” →

Vieraskynässä Piia Parviainen

Varhaisen matematiikan opetus voidaan määritellä tarkoituksenmukaiseksi matemaattiseksi vuorovaikutukseksi lasten ja aikuisten välillä tietoisesti harkituissa tilanteissa ja ympäristöissä, minkä tarkoituksena on edistää lasten matemaattisten taitojen oppimista sekä positiivista suhtautumista matemaattisiin ilmiöihin (Clements ym., 2023). Varhaisen matematiikan opetusta ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, joten meiltä on puuttunut tieto siitä, miten opetus toteutuu, sekä millä tavoin eri tekijät sitä muovaavat.

Jatka lukemista ”Varhaisen matematiikan opetus ja sen kehittäminen” →

Piia Parviainen

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Piia Parviainen” →

Vieraskynässä Paula Loukkola

”Tätä [keskustelua Oonan kanssa] on odotettu”. Näin toteaa äiti varhaiskasvatuksen opettajalle lapsensa varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun (myöh. vasu-keskustelu) alussa. Opettaja vastaa äidille hieman yllättyneenä, mutta hyvillään: ”No hyvä, tosi mukava jutella Emmistä” (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024, 151). Tämä aineistoesimerkki johdattelee lukijaa blogikirjoitukseni keskeiseen teemaan, huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien välisiin vasu-keskusteluihin. Kirjoitus pohjautuu väitöskirjatutkimukseni osajulkaisuun (Loukkola, Puroila & Uitto, 2024), jossa tarkastelemme kollegojeni kanssa kerronnallisen tutkimuksen keinoin sekä Martin Buberin (1987 [1923]) suhteisuuteen liittyvän teorian johdattelemana kolmea videoitua vasu-keskustelua. Tutkimusaineistomme keskusteluista yhdessä oli mukana äiti, isä ja opettaja, kahdessa äiti sekä opettaja. Lapset ja tutkijat eivät olleet mukana keskusteluissa.

Jatka lukemista ”Suhteisuus lasten varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa” →

Paula Loukkola

Jatka lukemista ”Ensi viikolla vieraskynässä Paula Loukkola” →

Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas

Opettajien tarve omaksua yhä laajempaa ja monipuolisempaa osaamista kasvaa jatkuvasti, sillä kasvatus- ja koulutusala muuttuu nopeasti (Maunumäki ym., 2021). Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaisen osaamisen taitoja, jotka auttavat opettajia kohtaamaan ja ratkaisemaan monimutkaisen ja moninaisen yhteiskunnan haasteita. Varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutus Helsingin yliopistossa keskittyy tukemaan tulevien opettajien laaja-alaisen osaamisen kehittymistä samalla, kun varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässä blogitekstissä tarkastellaan tutkimusta, jossa arvioitiin opettajaopiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä varhaiskasvatuksen monimuotoisen opettajankoulutuksen aikana (Niemi ym. 2024).

Jatka lukemista ”Laaja-alaisen osaamisen kehittäminen varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa” →

Laura Niemi on kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja ja luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutuksessa Helsingin yliopistossa. Niemen tutkimusala liittyy matematiikan oppimiseen ja opettamiseen. Lisäksi hän on tutkinut opettajankoulutuksen kehittämistä monimuotokoulutuksen näkökulmasta. 

Jatka lukemista ”Vieraskynässä Laura Niemi ja Jonna Kangas” →

Vieraskynässä Samuli Ranta

Viime vuosina suomalainen varhaiskasvatus on saanut paljon mediahuomiota. Tulkintani mukaan median kiinnostus heräsi erityisesti vuonna 2018. Samaisena keväänä neuvoteltiin työehtosopimuksista, syntyi Ei leikkirahaa -kansanliike sekä varhaiskasvatuslaki valmisteltiin ja se annettiin eduskunnalle hyväksyttäväksi. Vireillä olevat asiat herättivät paljon tunteita puolesta ja vastaan. Uutisia tuottivat aktiivisesti yksittäiset henkilöt, järjestöt ja ammattiyhdistykset. Ei leikkirahaa -kansanliike puolestaan sai myös muut kuin varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät noteeraamaan alan ongelmakohtia, ennen kaikkea alan palkkatasoa. Eikä alan epäkohtien esille tuominen ollut aiemminkaan poikkeuksellista, mutta nyt uutisointi näytti saavuttavan laajalti myös alan ulkopuolisia henkilöitä ja median kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on jatkunut aktiivisena myös näiden tapahtumien jälkeen. Uutisoinnissa on tuotu esille haasteita muun muassa taloudellisista vaikeuksista, huolta lasten hyvinvoinnista ja henkilöstöresurssien puutteesta julkisella ja yksityisellä sektorilla (ks. esim. Ranta & Sintonen, 2023). Uutisoinnin kohteena ovat siis olleet erityisesti erilaiset ongelmat ja haasteet. Myös Varhaiskasvatuksen kehittämisfoorumin loppuraportissa todettiin negatiivisen puheen yleistyneen varhaiskasvatuksessa (Halttunen ym., 2024). Sosiaalinen media on auttanut nostamaan näitä ongelmia esiin ja myös julkisuuden henkilöt ovat osallistuneet antamaan tukensa varhaiskasvatuksen ongelmakohtien korjaamiseksi.

Jatka lukemista ”Media varhaiskasvatuksen pyörteissä” →

Samuli Ranta

Kasvatustieteen tohtori ja yliopistonlehtori (Lapin yliopisto) Samuli Ranta on tunnettu luennoitsija ja varhaiskasvatuksen puolestapuhuja. Hänen tutkimusintressejä motivoivat erityisesti, miten henkilöstö voi tukea lasten oppimismotivaatiota ja hyvinvointia. Tällä hetkellä tutkimukset keskittyvät varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen kehittämiseen, varhaiskasvatuksessa toteuttavaan tiimityöhön ja tiimijohtajuuteen.

Ensi viikon vieraskynässä hän tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksiin alaan kohdistuvasta mediauutisoinnista.  

Tutkittua varhaiskasvatuksesta siirtyy joululomalle ja kiittää kaikkia lukijoitaan kuluneesta vuodesta! Palaamme uusien tekstien kanssa loppiaisen jälkeen.

Jatka lukemista ”Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2025!” →